Mikä on surkein suomalainen elokuva, jonka olet nähnyt?
Kommentit (16)
Se oli minusta paljon melua tyhjästä.
Järisyttävän huono ja surkea tekele.
Eli "Lordi-elokuva". Kauhuyritelmä, tapahtumapaikkana sairaala, henkilöhahmoina hoitsu, potilas, vierailija, vartija, isä ja autistinen tyttö. Tyttö ei ole autistia nähnytkään, erityisen huono ohjaus, yliluonnolliset asiat toimivat ilman mitään logiikkaa, tylsä ja todella "perinteinen", eli siis puhkikulutettu. Ensiksi sairaala on ihan siisti, mutta elokuvan edetessä käytävät muuttuvat kymmeniä vuosia tyhjillään olleiden näköisiksi, likaisiksi ja ruumiiden täyttämiksi. Viimeksimainittu toimisi ihan hyvin, jollei sitä olisi jo käytetty _joka_ikisessä_ kauhuelokuvassa missä edes vilaukselta näkyy sairaala tai vastaava laitos.
Voin kuvitella ehkä ihkutuksen vuoksi ihkuttavien 13-14v teinityttöjen pitävän elokuvasta, sillä "iih ku se on nii psykoottinen ja se tyttö on nii erilainen ja sil on oikeasti joku häiriö joku ihmeen autismi ja mullakin on oikeesti masennus mut osaan vaan kätkeä sen hyvin vaik oikeesti vaan esitän et mul on masennus et saan huomiota ja haluun olla erilainen niinku oonki tosi erilainen ku tykkään niist Tim Burtoninki leffoist ku ne on nii psykoottisii ja tykkään Dark Knightin Jokerista ja Heath Ledgeristä ku se on nii psykoottinen ja MÄKIN OON ERILAINEN HUOMATKAA MUT MULKI ON KIINNOSTAVIA MIELENTERVEYSONGELMIA JA..!!!"
Kuitenkin Kaurismäen elokuva.. Siis aivan tajutonta shittiä! Näyttelijät raahautuivat lavasteissa kuin etanat ja katsoivat Kaunarimaisen dramaattisesti kaukaisuuteen. Ja se suomalainen äänitystekniikka.. Saako ihan oikeasti selvää siitä puheesta ilman, että nupit ovat kaakossa? :O
nämä on jääneet kesken
-Uuno-elokuvat (pitkäveteisiä ja muka-hauskoja)
-Badding-elokuva (Baddingista tehty fiktio ei mielestäni toiminut)
Kokonaan olen katsonut:
-Pahat pojat, Kuutamolla, Minä ja Morrison, Varasto - keskinkertaista viihdettä lähinnä tehty kaupallisiin tarkoituksiin. Ei varmasti kestä aikaa.
^nuo yllämainitut ovatkin sitten aika hyvin pilanneet koko käsitykseni suomalaisesta elokuvasta nykyään.
Kaurismäki-leffat arvostelen suhteessa toisiin Kaurismäkiin, en suhteessa toisiin viihdyttäviin elokuviin. En pidä kaikista Kaurismäki-leffoista mutta Kaurismäki on sentään persoonallisempi elokuvantekijä kuin nuo yllämainittujen tekeleiden ohjaajat.
Aika harvoja hyviä suomalaisia elokuvia tulee mieleen!
Ja perustelut?
Levottomat, yksinkertaisen huono, kehno juoni, sekä puistattavat näyttelijät.
Viimeisimmistä Napapiirin sankarit. Dialogi oli todella falskia, mukahauskaa ja jäykkää. Jäi kyllä kesken. Oli muistaakseni kuitenkin Dome Karukosken ohjaama.
Sen jälkeen tuli fiilis, että kannattaako sitä enää suomalaisia edes katsoa. Muutama vuosi sitten alkanut suomalaisen elokuvan "kultakausi" taitaa olla mennyttä, tyhmiä ja ei niin viihdyttäviä elokuvia vaan tekevät.
Voi herran jumala, mitä shaibaa. Epäuskottava juoni, huonosti näytelty ja ei kenenkään muna ole niin ihmeellinen, että kaveripiirin kaikkien eukkojen pitäisi kokeilla sitä.
Petteri Summanen ja kauhistuttavan huono Jenni Banerjee kuitenkin pääosissa. Paska ja täysin ennalta-arvattava tarina, onnettomat henkilöhahmot eikä ketään kiinnostanut näytellä hyvin mitä en kyllä sinänsä ihmettele.
muistaakseni oli nimi. Kamalaa sekoilua... Sam Huberin elokuva. Olin vielä kutsuvierasnäytöksessä
RARE EXPORTS, tuo hämähäkki kengässäni!
Perustelu: Tässä eräs elokuvan tekijöiden läpikäymä keskustelu:
"Joo hei otetaan tosta kauhuelokuvasta toi kauhuelementti ja tosta toisesta elokuvasta tollanen juttu ja vielä tästä yhestä tämmönen otetaan mukaan.."
"Mutta miten toteutamme sen kun tämä kaikki on saatava mahdutettua puoleentoista tuntiin?"
"No otetaan kaikki muu turha sieltä väleistä pois, ihmisethän kuitenkin haluavat vain tietää päätapahtumat, ei ketään häiritse se että elokuvan alussa kaikki on normaalisti ja siitä kahden päivän päästä lapset jo katoilevat. Liian nopeasti kulkevat juonet ovat pelkkä urbaanilegenda."
Eli liian monta eri elementtiä liian lyhyessä ajassa, esimerkiksi ne lasten tilalle vaihdetut nuket jotka joissain elokuvissa ovat toimineet onnistunuttakin onnistuneemmin, eivät ehtineet saada Rare Exportissa osakseen muuta huomiota kuin pari pientä vilahdusta ruudulla. Kaikki vain juostaan läpi, minkäänlaisia jännitteitä, arvoituksia tai ahdistavia teemoja ei ehtinyt tulla esiin ennenkuin ne jo ratkesivat. Lisäksi roolihahmot olivat surkeasti suunniteltuja, joo ihan varmasti useampi kappale aikuisia miehiä alkaa koko kylän henkien ollessa uhattuina kuuntelemaan pikkupojan suunnitelmaa kaikkien pelastamisesta.. Juonen perusidea oli kuitenkin niin hyvä, että minua inhottaa se miten joku on oikeasti kehdannut tuhota hienon idean näin surkealla toteutuksella. Kun sitä ideaa ei voi edes toteuttaa hyvän elokuvan muodossa, sillä nyt se olisi jo plagiointia.
T: 6
katsoa, eiköhän se ole tehty pilke silmäkulmassa ilman tavoitetta tulla lajityyppinsä arvostetuimmaksi teokseksi.
Joo, minäkin teen musiikkibiisin ja soitan sen tahallani epävireisesti, ja tietysti se on teidän kaikkien mielestä hyvä musiikkimaailman teos, sillä en tehnyt sitä ihan tosissani. Niinkö?
Nauratti ehkä yhden kerran. Tuli nolo olo näyttelijöiden puolesta. Rahastusmielessä tehty.
Rare Exportsin haukkujalle: Juu, ei päässyt leffa sille tasolle, mitä vuosia aiemmin tehdyt lyhytfilmit olivat. Katso YouTubesta, jos et tunne tarinaa. Niissä on musta huumori kohdillaan. Elokuva oli vain pitkäksi venytetty vitsi.
Valinnanvara on niin suuri.
Viimeksi nähdyistä Härmä. Jotenkin falski, sisällötön, korkeintaan keskinkertaista näyttelemistä.