Puuttuako vai ei ja miten?

Tytön luokalla on eräs poika, joka viime vuonna kiusasi vähän kaikkia. Myös omaa tyttöäni. Asioita selvitettiin ja vatkattiin ja tänä vuonna tilanne on rauhoittunut, oma tyttöni on tehnyt pojan kanssa sovinnon ja leikkivätkin nykyään yhdessä jonkinverran. (Vaikka kieltämättä itse olin alkuun hieman varpaillani menneiden tapahtumien takia, mutta on tää nyt sujunut ihan ok...)



Poika ei ole sellainen haistatteleva häirikkö, mutta hyvin vilkas ja erittäin ajattelematon. Tyttökin sanoo, että se nyt laukoo aina ihan mitä sattuu, muttei se pahaa tarkoita. Ja meillä kun on joskus ollut, niin poika kyllä uskoo kun sanotaan, mutta perässä saa kulkea koko ajan, kun ideat voi olla ihan päättömiä. Oman lapsen kanssa olen puhunut asiasta kyllä ja paljon ja tyttö tietää, ettei juttuihin tarvitse mennä mukaan, eikä välittää sammakoista jotka pojan suusta pääsee. Poika myös esittää helposti kaveriporukassa pikkukovista, vaikka ei tuo nyt mikään semmoinen kovanaama olekaan...



Noh. Poika oli sitten jakanut kutsuja synttäreilleen (Kutsui ilmeisesti koko luokan) ja osa luokkalaisista oli pojan silmien edessä mm. repinyt kutsun tai nakannut roskiin. Ok, tavallaan ymmärrän kyllä. Itsehän poika on muroihinsa pissinyt, mutta surettaa silti pojan puolesta. Pieniähän nuo vielä ovat 8-9-vuotiaita. Ja omaa tyttöä surettaa, kun hänkään ei juhliin pääse, koska on tukevasti leirillä juuri silloin.



Jotenkin tuntuu, että pitäs kai puuttua, mutta en oikein tiedä miten. Tyttö oli itse pyytänyt anteeksi ja harmitellut pojalle, ettei nyt just pääse mitenkään juhliin.