Pitäiskö minun soittaa rehtorille?

Wilma on helpottanut todella paljon työtäni yläkoulun aineenopettajana ja luokanvalvojana. Itse ajattelen, että Wilma on pääasiassa päiväkirja. Luokanvalvojana joudun koulussamme esim. kirjoittamaan rangaistuksen myöhästymisestä sitten kun merkintöjä on kymmenen. Tieto aineenopettajilta luokanvalvojalle (joka on velvollinen pitämään silmällä valvontaluokkansa oppilaiden touhuja) kulkee parhaiten juuri sähköisesti ja on iso muutos siihen aikaan, kun jaoin pikkulappuja opettajien postilaatikkoihin mm. poissaoloista ja käytöshäiriöistä.



Yksittäisiin merkintöihin kukaan opettaja tuskin on kiinnostunut tarttumaan, sattuuhan unohteluita tai myöhästelyitä aikuisillekin joskus.



Kun esim. annan oppilaille (joita minulla on 140) käytösarvosanat, avaan vaan wilman ja näen samantien, miten oppilaalla on mennyt. Ei voisi helpompaa olla!



Useimpiin oppilaisiin myös tehoaa se, kun wilmaan merkitään juttuja. Omalle lapselleni on myös helpotus, kun hän voi itse kanssani katsoa wilman läpi silloin tällöin ja näin nähdä, miltä koulunkäynti kokonaisuudessaaan vaikuttaa.



Sitä miettisin, miksi lapsi valehtelee läksyistä... se on tässä suurin ongelma, ei se että joku opettaja kirjoittaa wilmaan ja haaskaa aikaansa.



minäkin mielummin haaskaan aikaani wilmaan kuin kannan huonoa omaatuntoa siitä, että en ole tehnyt työssäni parasta.

Ja nimenomaan siihen, että opettaja merkitsee sinne heti, jos on jotain ongelmia. Joskus ennen Wilmaa meille saattoi tulla viesti: "X on myöhästynyt kolme kertaa tällä viikolla." Silloin harmitti todella paljon se, että emme olleet saaneet viestiä jo heti ensimmäisestä myöhästymisestä, jolloin olisimme patistaneet lapsen lähtemään aikaisemmin. Nyt Wilman aikana tieto ongelmasta tulee heti, joten pystymme puuttumaankin siihen ajoissa.

Käytän itse opettajana wilmaa ja olen siihen hyvin tyytyväinen. Esimerkiksi läksyjen tekemättömyyden merkkaaminen on kaksi klikkausta (kaikki ryhmän oppilaat näkyvät kerralla yhdessä listassa, joten ei tarvitse edes kaikkien kohdalle erikseen mennä). Eli aikana.. hmm.. viisi sekuntia? Sen voi tehdä ihan samalla kun tarkistaa nuo läksyt, ainakin teoria-aineiden luokissa.



Olen jutellut myös oman luokkani vanhempien kanssa (yläluokat) ja he ovat järjestään tyytyväisiä siihen, että tieto tulee lähes reaaliajassa - ainakin saman vuorokauden puolella - jolloin asioihin on helpompi puuttua heti. Ajattelen myös, että wilma on oma työvälineeni. Voin katsoa sieltä arviointia tehdessä, miten oppilaalla on mennyt tunneilla. Muisti kun tekee ihmiselle tepposet ja viimeisimmät asiat jäävät tietysti parhaiten mieleen.



Läksyistä sen verran, että niitä voi kysyä, niitä voi tarkistaa ja jos lapsi jättää merkkaamatta, niin sitten voi keksi jonkin palkkio/sanktio-järjestelmän. Koululla näin voidaan tehdä, mutta paremmin toimivat yleensä kodin keinot. Itse olen antanut oppilaan valita läksyn, jos kaksi viikon on hommat tehtynä ja kirjat mukana. Kodeissa on käytetty esim. leffapalkintoa tai jotain muuta kivaa tekemistä. Tai vastaavasti sanktiota (puhelin pois, netti pois tms.), jos hommat eivät onnistu.



Ja uskokaa mua, yleensä homma alkaa sujua.

niin ehkä alat ymmärtää miksi niiden huomioiminen on tärkeää.

On ikävää, että et vanhempana vedä yhtä köyttä opettajan kanssa. Se on tämä yksilökeskeinen kulttuuri, minäminä-kulttuuri, kun ei haittaa, jos "minä vähän myöhästyn".. Ikävää. Menee toki työaikaa. Mitä ehdotat keinoksi? Antaa vaan kaikkien myöhästellä? Antaa vaan kaikkien pulista tunnilla? Miten opettamisen ja oppimisen käy, jos koko ajan joku pulisee ja myöhästyneitä oppilaita pulpahtelee luokkaan minuutin välein..

Huh.

T. opettaja

Ajattele, että teet samat merkinnät 24:lle lapselle! Riittääkö puoli tuntia, meneekö tunti?

Minä en ole mainitsemasi minäminä-ihminen. En halua myöhästyä, enkä halua, että lapseni myöhästyvät.Mutta - jos lapseni myöhästyy kerran puolessa vuodessa, niin se on evvk. Jos tilanne on jatkuva ja toistuva, niin sitten VASTA on asiaa ottaa yhteyttä vanhempaan päin.

Lapseni pulisi wilman mukaan tunnilla YHDEN kerran tämän vuoden aikana. Kannattaako siitä ilmoittaa kotiin????

Jos lapsen kanssa olisi jatkuvia ongelmia, niin kyllä. Mutta jos se on satunnaista, niin ei.

Lapseni luokka on hyvin levoton. Tiedän, että opettaja on monen oppilaan vanhempien kanssa yhteistyössä. Mutta minun lapseni on se näkymätön lapsi siellä, joka ei pulise eikä viittaa. Opettaja voisi käyttää aikansa hoitamalla niiden levottomien työrauhan kuntoon, eikä käyttää edes sitä yhtä minuuttia kertoakseen, mitä minun lapseni on YHDEN Kerran tehnyt.

ap

olisiko sinusta siis oikein, että vain osa oppilaista saisi wilma-merkinnän tunnin häirinnästä, myöhästymisestä - miten määrittelet rajan, minkä jälkeen merkintä annetaan? Vai olisiko kuitenkin tasapuolisinta, että tietystä käytöksestä tulee merkintä tasapuolisesti...

Toisekseen, itse en kyllä hyväksy lapsiltani tunnin häirintää (sitähän tuo lapsesi saama wilma-merkintä on) tai myöhästymistä, vaikka sitä sattuisi vain harvoin. Ja kuulostaa aika hurjalta, että joku välinpitämätön vanhempi suhtautuu asian evvk-asenteelle - säälin lapsiasi.

Minulla on 180 oppilasta, joita opetan viikossa. Kirjan tai vihkon tai kynän puuttuminen ei haittaa minua, jos se on satunnaista. En kuitenkaan pysty muistamaan noista 180 oppilaasta, että onko unohdus kullakin oppilaalla ensimmäinen, toinen vai kahdeksas. Siksi kirjaan kaikki ylös. Minulla menee noihin wilma-kirjailuihin tunnin alusta noin 2 minuuttia nimenhuudon yhteydessä (huudan oppilaan nimen ja oppilas vilkuttaa minulle kirjallaan ja vihkollaan - tällä annan myös sen kuvan oppilaalle, että minulle on tärkeää että tavarat on mukana). Ctrl c ctrl v on keksitty ja siten noihin kommentteihin ei todellakaan mene kauaa aikaa.



Itse merkitsen myös tunnin lopussa aina läksyt myös wilmaan ja samoin tunnilla käsitellyt asiat. Oppilaat ovatkin kommentoineet minulle, että kaikille muille opettajille he jaksavat kyllä selittää, että eivät tienneet mitä oli läksyksi, jos olivat pois, mutta mulle ei kehtaa. Vältän siis tällä wilma-käytänöllä paljon ylimääräistä aikaa taas läksyjen osalta, kun kaikilla on aina tehtynä tehtävät vaikka olisivat olleet kipeinä tai reissussa.



Yhteen tai kahteen merkintään ei kenenkään maailma kaadu, mutta jos oppilaalla on kolme kertaa läksyt tekemättä, niin otan oppilaan vielä tekemään kanssani läksyjä koulun jälkeen.



Arvaapa mitä - en koskaan valita työtaakastani. Johtuu osittain siksi, että minulla on täsmälliset tavat toimia poissaolevien tavaroiden ja läksyjen suhteen. Jos opettaja antaa mallin, että evvk, niin ei ihme, että oppilaat ovat myös evvk. Toki myös kotona tartutat lapsiisi tuon evvk asenteen. Omista oppilaistanikin ylivoimaisesti vaikeimmista 5:stä on 3 opettajan lapsia. En kyllä väitä, että ei tuo minun oma lapsikaan toisi harmaita hiuksia opettajille. Toisaalta en kyllä koskaan sanoisi, että se on evvk, että läksyistä on aina osa tekemättä! Vaadin omalta lapselta samaa kuin oppilailtanikin. En anna sellaisia läksyjä, joilla ei ole mitään merkitystä tai järkeä. Silloin ei voi sanoa, että evvk.



Kun opettelemme oppilaiden kanssa, että tietyt asiat tehdään kunnolla, niin ehdimme tekemään tunnilla vaikka mitä mukavaa!