yläaste Kulosaaren yhteiskoulu KSYK, kokemuksia/mielipiteitä?

Eikös se tällä viikolla tule? Viime vuonna meillä jännättiin...

Nyt hyväksytyt tuli! Mikähän oli hyväksymisprosentti tänä vuonna? Meidän kuopus pyrkii varmaan kahden vuoden päästä...

Tulokset tuli. Oma lapseni ei päässyt. Koulussa saanut englanninkokeista viimeksi 10- ja äikästä 9. Mutta ko. kokeessa ei näköjään pärjännyt.  Useampi koululuokalta hakija vain yhden nimen tunnistin :(   Mitään erikoista preppausta ei ole tehty. Ehkä parempi näin, jos yläastella sama taso kuin lukiossa, jossa keskiarvo raja 9,5. En halua, että 12-vuotiaana alkaa jo kaamea kilpailu ja stressaaminen.

Koulu on tasokas ja vaativa, mutta ei mitenkään ylivoimainen. Luulen että nykyään sinne tulee vain paljon sellaisia, jotka on käyneet englanninkielistä koulua ja he kiilaa sitten suomenkielisistä kouluista tulevien ohi. t. ksykiläisen äiti

Hän pääsi kouluun

Onnea kaikille valituille ja vanhemmille myös :-). Ksyk on hyvä koulu.

Pääsykoeluokkien oppilaiden taso on lähtökohtaisesti korkealla. Tässä on monta hyvää puolta. Oppitunneilla edetään, voidaan kokeilla jotain haastavampaakin, hyvä oppilas kokee olevansa kaltaisessaan seurassa, innostus lisää innostusta, tulokset ovat hyviä ja oppiminen mielekästä.

Asialla on myös varjopuolensa mihin on vanhempana hyvä varautua. Kun luokalla on monta hyvää oppilasta syntyy helposti tilanne, että oppilaiden käsitys hyvästä koenumerosta vääristyy. Kun suurin osa luokasta saa kokeesta kympin, niin jo 9 saattaa tuntua pettymykseltä ja 9- jopa epäonnistumiselta. Vanhempi voi muistuttaa aika ajoin lasta, että älä vertaa, keskity omaan tekemiseesi ja kun itse tiedät tehneesi parhaasi se riittää. Ja meille vanhemmille riität aina sellaisena kun olet.

Parasta Ksykin yläasteesta on se, että opettajat ovat innokkaita ja innostuneita ja innostavia. Ja pragmaattisia - se mitä pitää opiksella, kerrotaan selkeästi. Kokeet on fiksusti sijoiteltuja ja kokeeseen voi kerrata monenlaisista materiaaleista. Kokeet ilmoitetaan ajoissa.

Koulun tunnelma ei ole hikari/selkään puukottava, vaan rento ja iloinen. Loistavista tuloksista huolimatta.

Opettajia on monenlaisia, myös heikompia. Kirjoja ei riitä kaikille, niitä jaetaan vähäksi aikaa ja taas kerätään pois. Englannin opetus ei aina edes tyydyttävää.

Tyttäreni kaksikielisellä yläasteen luokalla opetus ja kirjat ovat olleet kokonaan suomeksi ainakin tänä vuonna. Joitakin monisteita on jaettu englanniksi. Voi olla, että opettajia on vaikea saada. Ja hyvälle opettajalle ei riitäkään meriitiksi pelkästään äidinkielenä puhuttu englanninkielen taito.

Vierailija kirjoitti:

Onnea kaikille valituille ja vanhemmille myös :-). Ksyk on hyvä koulu.

Pääsykoeluokkien oppilaiden taso on lähtökohtaisesti korkealla. Tässä on monta hyvää puolta. Oppitunneilla edetään, voidaan kokeilla jotain haastavampaakin, hyvä oppilas kokee olevansa kaltaisessaan seurassa, innostus lisää innostusta, tulokset ovat hyviä ja oppiminen mielekästä.

Asialla on myös varjopuolensa mihin on vanhempana hyvä varautua. Kun luokalla on monta hyvää oppilasta syntyy helposti tilanne, että oppilaiden käsitys hyvästä koenumerosta vääristyy. Kun suurin osa luokasta saa kokeesta kympin, niin jo 9 saattaa tuntua pettymykseltä ja 9- jopa epäonnistumiselta. Vanhempi voi muistuttaa aika ajoin lasta, että älä vertaa, keskity omaan tekemiseesi ja kun itse tiedät tehneesi parhaasi se riittää. Ja meille vanhemmille riität aina sellaisena kun olet.

Lapseni kertoi kotona kuinka koearvosana 9½ oli itkettänyt yhtä oppilasta. Aika kovaa :-(.

t. erään ksykkiläisen äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onnea kaikille valituille ja vanhemmille myös :-). Ksyk on hyvä koulu.

Pääsykoeluokkien oppilaiden taso on lähtökohtaisesti korkealla. Tässä on monta hyvää puolta. Oppitunneilla edetään, voidaan kokeilla jotain haastavampaakin, hyvä oppilas kokee olevansa kaltaisessaan seurassa, innostus lisää innostusta, tulokset ovat hyviä ja oppiminen mielekästä.

Asialla on myös varjopuolensa mihin on vanhempana hyvä varautua. Kun luokalla on monta hyvää oppilasta syntyy helposti tilanne, että oppilaiden käsitys hyvästä koenumerosta vääristyy. Kun suurin osa luokasta saa kokeesta kympin, niin jo 9 saattaa tuntua pettymykseltä ja 9- jopa epäonnistumiselta. Vanhempi voi muistuttaa aika ajoin lasta, että älä vertaa, keskity omaan tekemiseesi ja kun itse tiedät tehneesi parhaasi se riittää. Ja meille vanhemmille riität aina sellaisena kun olet.

Lapseni kertoi kotona kuinka koearvosana 9½ oli itkettänyt yhtä oppilasta. Aika kovaa :-(.

t. erään ksykkiläisen äiti

Mun lapseni pyrki tänä vuonna sinne lukioon. Mutta kyllä hänen luokallaan nytkin yläkoulussa (ei siis Ksyk, vaan ihan toinen koulu) on pari oppilasta, jotka itkee jos kymppiä ei tule kokeesta. 

Vierailija kirjoitti:

Kulosaaressa suomiluokilla opetus on kokonaan suomeksi. Englanninkielisillä luokilla opetus kokonaan englanniksi. Lapset näkyy pärjäävän hyvin. Lukiohan on nykyään parhaiden koulujen top tenissä. Kouluun on englanninkielisille luokille pääsykoe.

kaikille luokille on pääsykoe sekä suomeks että engkanniksi

vebsu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulosaaressa suomiluokilla opetus on kokonaan suomeksi. Englanninkielisillä luokilla opetus kokonaan englanniksi. Lapset näkyy pärjäävän hyvin. Lukiohan on nykyään parhaiden koulujen top tenissä. Kouluun on englanninkielisille luokille pääsykoe.

kaikille luokille on pääsykoe sekä suomeks että engkanniksi

Ei ole. Suomenkieliselle luokalle ei ole koetta. Englanninkieliselle vain englanti.

Vierailija kirjoitti:

vebsu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulosaaressa suomiluokilla opetus on kokonaan suomeksi. Englanninkielisillä luokilla opetus kokonaan englanniksi. Lapset näkyy pärjäävän hyvin. Lukiohan on nykyään parhaiden koulujen top tenissä. Kouluun on englanninkielisille luokille pääsykoe.

kaikille luokille on pääsykoe sekä suomeks että engkanniksi

Ei ole. Suomenkieliselle luokalle ei ole koetta. Englanninkieliselle vain englanti.

..ja suomi-enkku -luokille on suomen JA enkun koe.

Täällä ilmoittautuu myös yksi vuosituhannen vaihteessa Kuliksessa yläasteen käynyt. :) 

Kokemukseni on vähän erilainen, kuin joillain muilla täällä kirjottaneilla. Itse koin sen vahvasti hierarkkiseksi ja eliittikouluksi, jossa oli paljon rikkaiden perheiden lapsia ja se näkyi selvästi suosiossa ja arvossa. Itse olen kasvanut huonomaineisemmalla alueella Itä-Helsingissä ja perheeni oli vähävarainen. Tällä tuntui olevan jotain tekemistä sen kanssa, että olin usein pilkkaamisen ja naureskelun kohde, ja minut jätettiin porukkaringin ulkopuolelle yläasteella. Luokastani suurin osa oli hyvin varakkaista perheistä. Minuun suhtauduttiin väheksyen ja epäuskoisesti naureskellen, kun en omistanut tietokonetta, kännykkää, merkkivaatteita, enkä ollut käynyt ulkomailla. Muilla tuntui olevan kaikkea. Moni asui merenrantataloissa uima-altaineen ja heillä oli mielettömästi rahaa käytettävissään (t.katkera :D). Eriarvoisuus näkyi vahvasti luokan oppilaiden välillä - kenen kanssa oli coolia hengata ja kenen ei. En tiedä, olisiko sama ilmiö käynyt muissakin kouluissa, mutta kun kuuntelin ala-astekavereideni juttuja omista kouluistaan, niin alkoi joissain vaiheessa vähän kirpaista, että menin Kulikseen. Ei idän ghettorotaksi syntynyt oikein sopeutunut snobien joukkoon, heh. Oli siellä muutamia tosi kivojakin tyyppejä, terveissii vaan. Vahvimmat muistot on kyllä niistä ikävistä rikkaiden pennuista, jotka nauroivat hirveästi, kun kuulivat, että pääsen käymään Kanarialla tai jos olin tehnyt esitelmän kirjaston koneella jne.

Olin 50% englannin kielisellä luokalla, joten puolet aineista opetettiin englanniksi ja puolet suomeksi. Hain sinne pääsykokeella, sillä olin ala-asteella pärjännyt kohtalaisen hyvin englannissa ja englanninopettaja suositteli hakemaan Kulikseen. Tästä huolimatta englanniksi opiskelu puhtaasti suomenkielisenä tuntui silloin aluksi 13-vuotiaana vaikealta. Seiskaluokka meni sitten vähän hukkaan siinä, kun puolet opetuksesta meni ohi ymmärryksen. Meillä oli englanniksi ainakin maantieto, historia, fysiikka, osa matematiikasta ja luovat aineet. Arvosanat romahtivat seiskalla jonnekin kutosen kieppeille, mutta kasiluokalla ne alkoi sitten taas nousta, kun aloin jopa ymmärtää, mitä tunneilla puhuttiin. :D Se oli hieno ahaa-elämys, kun ymmärsi ensimmäistä kertaa vaikeaselkoisella brittiaksentilla pidetyn oppitunnin alusta loppuun! Tuo seiskaluokan "menetys" vaikutti ja näkyi jonkin verran myöhemmissä opinnoissa, että kannattaa tuo seikka huomioida.

Tuo kielivaikeus oli ehkä itselleni yksilöllinen kokemus, eikä kosketa kaikkia. Kyllähän se lopulta antoi todella hyvän pohjan käyttää englantia. Lukiossa englannin opiskelu olikin yhtäkkiä todella helppoa, kun siirryin suomenkieliseen lukioon. Englannin käyttäminen sujuu myös suht luontevasti. Enemmän minua häiritsi koulussa se snobimeininki ja hierarkkisuus, ja olin helpottunut, kun siirryin sieltä "tasoiseeni" lukioon toisaalle Itä-Helsingissä, missä kaverit olivat samalla aaltopituudella. En tosin tiedä, mikä siellä on tilanne nykyään noin 15 vuotta myöhemmin. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

vebsu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulosaaressa suomiluokilla opetus on kokonaan suomeksi. Englanninkielisillä luokilla opetus kokonaan englanniksi. Lapset näkyy pärjäävän hyvin. Lukiohan on nykyään parhaiden koulujen top tenissä. Kouluun on englanninkielisille luokille pääsykoe.

kaikille luokille on pääsykoe sekä suomeks että engkanniksi

Ei ole. Suomenkieliselle luokalle ei ole koetta. Englanninkieliselle vain englanti.

..ja suomi-enkku -luokille on suomen JA enkun koe.

Kyllä. Mutta suomenkielisille luokille ei ole koetta. Omani on suomi-enkku-luokalla ja oli kyllä elämämme onnistunein valinta tämä koulu.

Vierailija kirjoitti:

Täällä ilmoittautuu myös yksi vuosituhannen vaihteessa Kuliksessa yläasteen käynyt. :) 

Kokemukseni on vähän erilainen, kuin joillain muilla täällä kirjottaneilla. Itse koin sen vahvasti hierarkkiseksi ja eliittikouluksi, jossa oli paljon rikkaiden perheiden lapsia ja se näkyi selvästi suosiossa ja arvossa. Itse olen kasvanut huonomaineisemmalla alueella Itä-Helsingissä ja perheeni oli vähävarainen. Tällä tuntui olevan jotain tekemistä sen kanssa, että olin usein pilkkaamisen ja naureskelun kohde, ja minut jätettiin porukkaringin ulkopuolelle yläasteella. Luokastani suurin osa oli hyvin varakkaista perheistä. Minuun suhtauduttiin väheksyen ja epäuskoisesti naureskellen, kun en omistanut tietokonetta, kännykkää, merkkivaatteita, enkä ollut käynyt ulkomailla. Muilla tuntui olevan kaikkea. Moni asui merenrantataloissa uima-altaineen ja heillä oli mielettömästi rahaa käytettävissään (t.katkera :D). Eriarvoisuus näkyi vahvasti luokan oppilaiden välillä - kenen kanssa oli coolia hengata ja kenen ei. En tiedä, olisiko sama ilmiö käynyt muissakin kouluissa, mutta kun kuuntelin ala-astekavereideni juttuja omista kouluistaan, niin alkoi joissain vaiheessa vähän kirpaista, että menin Kulikseen. Ei idän ghettorotaksi syntynyt oikein sopeutunut snobien joukkoon, heh. Oli siellä muutamia tosi kivojakin tyyppejä, terveissii vaan. Vahvimmat muistot on kyllä niistä ikävistä rikkaiden pennuista, jotka nauroivat hirveästi, kun kuulivat, että pääsen käymään Kanarialla tai jos olin tehnyt esitelmän kirjaston koneella jne.

Olin 50% englannin kielisellä luokalla, joten puolet aineista opetettiin englanniksi ja puolet suomeksi. Hain sinne pääsykokeella, sillä olin ala-asteella pärjännyt kohtalaisen hyvin englannissa ja englanninopettaja suositteli hakemaan Kulikseen. Tästä huolimatta englanniksi opiskelu puhtaasti suomenkielisenä tuntui silloin aluksi 13-vuotiaana vaikealta. Seiskaluokka meni sitten vähän hukkaan siinä, kun puolet opetuksesta meni ohi ymmärryksen. Meillä oli englanniksi ainakin maantieto, historia, fysiikka, osa matematiikasta ja luovat aineet. Arvosanat romahtivat seiskalla jonnekin kutosen kieppeille, mutta kasiluokalla ne alkoi sitten taas nousta, kun aloin jopa ymmärtää, mitä tunneilla puhuttiin. :D Se oli hieno ahaa-elämys, kun ymmärsi ensimmäistä kertaa vaikeaselkoisella brittiaksentilla pidetyn oppitunnin alusta loppuun! Tuo seiskaluokan "menetys" vaikutti ja näkyi jonkin verran myöhemmissä opinnoissa, että kannattaa tuo seikka huomioida.

Tuo kielivaikeus oli ehkä itselleni yksilöllinen kokemus, eikä kosketa kaikkia. Kyllähän se lopulta antoi todella hyvän pohjan käyttää englantia. Lukiossa englannin opiskelu olikin yhtäkkiä todella helppoa, kun siirryin suomenkieliseen lukioon. Englannin käyttäminen sujuu myös suht luontevasti. Enemmän minua häiritsi koulussa se snobimeininki ja hierarkkisuus, ja olin helpottunut, kun siirryin sieltä "tasoiseeni" lukioon toisaalle Itä-Helsingissä, missä kaverit olivat samalla aaltopituudella. En tosin tiedä, mikä siellä on tilanne nykyään noin 15 vuotta myöhemmin. :)

Emme ole törmänneet tällaiseen. Oppilaita on tosi tasaisesti idästä. kivikosta, Kontulasta, Mellunmäestä, Hakunilasta jne. eli ei tod miltään rikkailta alueilta.

Enkun opetus voi olla parempaa tavallisella yläasteella, kun edetään asiat hyvän oppikirjan mukaan. Lapseni luokalla läksynä on ollut lähinnä yksittäisten harvinaisten sanojen opettelua, joista sanakoe ja jotka sen jälkeen unohtuvat. Suomi-enkku- luokan tulokset valtakunnallisessa enkun kokeessa olivat seiskan ja kasin tasoa.

liikaakehuttu kirjoitti:

Enkun opetus voi olla parempaa tavallisella yläasteella, kun edetään asiat hyvän oppikirjan mukaan. Lapseni luokalla läksynä on ollut lähinnä yksittäisten harvinaisten sanojen opettelua, joista sanakoe ja jotka sen jälkeen unohtuvat. Suomi-enkku- luokan tulokset valtakunnallisessa enkun kokeessa olivat seiskan ja kasin tasoa.

Ei pidä paikkaansa. Ja KSYKistä tulee yleensä todella hyvät yo-tulokset nimenomaan englannissa.

Kun oppilaan äidinkieli on englanti tai hän osaa kieltä jo pääsykokeessa kiitettävästi on aika selvää menestyminen myös enkun yo-kokeessa.