Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Harmittaa negatiivinen työkaveri
31.05.2012 |
Olen itse suhteellisen tyytyväinen työhöni. Työtehtävät ovat pääsääntöisesti mielenkiintoisia ja koen saavani työstä paljon muutakin kuin palkkaa. Siksi harmittaa kovasti, kun pitkälti samalla toimenkuvalla työskentelevä kollegani jatkuvasti dissaa niin työtehtäviämme kuin työyhteisöämme (joka toki on kaikkea muuta kuin täydellinen), yritystämme ja koko alaa.
Myöskään hänen edellinen työpaikkansa ei kuulemma ollut mikään unelmatyö. Oletan, ettei ura tässä aiemmassa työpaikassa edennyt ihan toivotulla tavalla, koska kollegani päätti vaihtaa työpaikkaa ja päätyi tänne epäseksikkäällä alalla toimivaan tympeään firmaan tekemään mitättömiä hommia vailla vaikutusmahdollisuuksia tai näköaloja.
Olen monesti päättänyt, etten anna moisen negatiivisuuden vaikuttaa omaan mielialaani, mutta valitettavasti huomaan, etten voi olla ärsyyntymättä siitä, että hän kuittaa jokaisen innostuksen puuskani ja ideani jollain latistavalla kommentilla.
Ennen kaikkea tietysti hänellä itsellään on varmaan tosi kurjaa, kun on näin kurjassa hommassa. Ihan "vain" asennemuutoksella kaikki voisi olla niin paljon paremmin.
Kommentit (4)
että olisiko ap:n ongelma enemmän se, ettei hän kehtaa sanoa valittajalle, että häntä ärsyttää valitus tai edes että hänen oma fiiliksensä on hyvä?
Muutoinkin valittajista valittajien ongelma tuntuisi olevan useimmiten se, että kun oma näkemys jää aina piiloon, niin tuntuu että vain kaikki muuta saa olla äänessä ja se ärsyttää.
Rohkeasti vain itse sanomaan oma näkemys, niin sitten on kaikkien näkemykset esillä!
Tosin jos on kovin arka hiirulainen, niin ei tietenkään uskallus riitä. AV on siitä kiva, että kun täällä valittaa, se oikeasti auttaa vähän *******:sta.
Mutta vaikka valittaystäväsi on ärsyttävä, hänelläkin on oikeus mielipiteeseensä. HÄn on teistä se rohkeampi, kun uskaltaa sanoa sen ääneen. SIinä kohtaa voisit ottaa hänestä mallia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että olisiko ap:n ongelma enemmän se, ettei hän kehtaa sanoa valittajalle, että häntä ärsyttää valitus tai edes että hänen oma fiiliksensä on hyvä? Muutoinkin valittajista valittajien ongelma tuntuisi olevan useimmiten se, että kun oma näkemys jää aina piiloon, niin tuntuu että vain kaikki muuta saa olla äänessä ja se ärsyttää. Rohkeasti vain itse sanomaan oma näkemys, niin sitten on kaikkien näkemykset esillä! Tosin jos on kovin arka hiirulainen, niin ei tietenkään uskallus riitä. AV on siitä kiva, että kun täällä valittaa, se oikeasti auttaa vähän *******:sta. Mutta vaikka valittaystäväsi on ärsyttävä, hänelläkin on oikeus mielipiteeseensä. HÄn on teistä se rohkeampi, kun uskaltaa sanoa sen ääneen. SIinä kohtaa voisit ottaa hänestä mallia.
Jos tuntisit minut, "hiirulainen" tuskin olisi termi, jolla kuvailisit minua. Äänessä olen enemmän kuin oman kiintiöni verran ja olen kyllä tuonut julki, että olen tyytyväinen työnkuvaani ja työpaikkaani kokonaisuutena ottaen, vaikka työyhteisössä muutamia ei-niin-täydellisiä-tyyppejä onkin (siis tämän tyytymättömän lisäksi).
Tänne kirjoittelin lähinnä paitsi purkaakseni harmistustani, myös siksi, että ehkä joku toinen tunnelman latistaja lukee kirjoituksen ja menee vähän itseensä. Toki jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseensä ja tuntemuksiinsa. Sen sijaan ilmapiirin pilaaminen jatkuvalla naukumisella ei minusta kuulu kenenkään "perusoikeuksiin", eikä myöskään osoita erityistä rohkeutta. Rohkeutta on se, että tekee asialle jotain.
Ap
Se on perusnegatiivisuutta, joka todellakin pilaa työpaikan ilmapiirin ja tartuttaa muihinkin sitä negatiivisuutta.
Mielipiteitä saa olla - varsinkin kun ne perustelee - mutta jos jokaiseen ideaan lataa pelkkää valitusta, ei se enää hyödytä ketään. Tuollaiset ihmiset ovat energiasyöppöjä!
Alue: Aihe vapaa
Itsekin olen tällä hetkellä negatiivinen tosin en sitä ulospäin kauheasti valita. Koen tämän kriittisyyden tarpeelliseksi, koska pohjustelen häipymistä epämiellyttävästä työpaikasta, kerään syitä ja rohkeutta siihen, ja siihen tarvitsen kriittisyyttä ja negatiivisuutta. Muuten tulee kiusaus tosiaan tehdä vaan se asennemuutos ja sopeutua vanhaan "mukavanhaaleaan suohon tarpomaan", ja minä haluaisin eteenpäin elämässäni.