Näin minä sain oman raivoamiseni kuriin.

Mulla on vähän sama tilanne, alkaa äänijänteet jo kärsiä ainaisesta karjumisesta.

kun pyytää. Kertoo lääkärille mielialastaan, jaksamattomuudesta, saamattomuudesta, masennuksesta, hallinnan menetyksestä.

ap

Meinaan, että eihän vaikuta autolla-ajoon tai nukuttaako se kovin? Mulla ei ole mitään kokemusta mielialalääkkeistä, vaikka kerran nuorena mulle tarjottiin niitä masennukseen. Silloin en ottanut, ja jälkeenpäin on kaduttanut. -2-

autolla voi ajaa jne.

ap

Raivoaminen johtuu jostakin, ja se kannattaa selvittää ihan keskustelemalla ja miettimällä, että mistä.

Eikä rahaa.

ja omat kokemukseni ei kyllä valitettavasti ole noin yksioikoisia. Itsellänikin kyllä ahdistuksen ja ärtymyksen pahin kärki taittui, mutta toisaalta kyky iloita ja nauttia taittui samalla tavalla. Lopputulos olikin, että mikään ei oikein tuntunut miltään, hyvässä ja pahassa. oikein vaikeissa tilanteissa otin lisäksi rauhoittavia, ja nehän kyllä sitten väsyttää ja vie ns. tolkun pois (ellei ole hyvin pieni annos).



Mielialalääkket on paikallaan vakavan tai häiritsevän masennuksen hoidossa, mutta täysin normaalia elämää varsinkin iloineen (tai suruineen) niiden kanssa ei voi elää. Valitettavasti. Minäkin haluaisin lääkkeen, joka taittaisi helposti raivostuvan luonteeni lempeämmäksi, muttei veisi kykyä iloita ja nauttia elämästä, seksistä ym. asioista...



Terveisin Hirmu

Terapia vie max 2 tuntia viikosta. Ja ainakin minun terapiani korvaa Kela. Lääkäriin vaan!

ihan vaan e-pillereiden lopetus.

orgasmit hävisivät siinä missä se kiukkukin. kun lopetin lääkityksen huomasin, etten ollut itkenyt lääkkeiden aikana kertaakaan. Se ei ole minulle normaalia, sillä pillitän aina elokuvissa ja silloin kun luen koskettavaa kirjaa.

Ehkäpä olisi parasta vaan kasvattaa pitkä pinna.

-2-

aivan sama juttu minulla, piti vielä tulla se sanomaan. Orgasmit, itkut ja sydämestä tuleva naurukin katosivat lääkkeiden myötä. Nyt, kun lääkkeiden lopettamisesta on yli vuosi aikaa, kaikki em. ovat palanneet elämääni, onneksi :) Itku on tärkeää, ja tunteiden tunteminen.



Hirmu

Mielestäni rohkea ja hyvä päätös lopettaa lääkitys. Mielialalääkkeet ovat kuitenkin kemikaaleja jotka vaikuttavat aivojen kemialliseen taspainoon(mm. serotoniinitasoon) saaden aikaan nämä vaikutukset tunnetiloissa. Ilman lääkitystä tunnet aidosti ja olet rohkeasti oma itsesi, kaikkine eri tunnetiloinesi. Ja niitäkin voi hallita!



Mieheni on todella termpperamenttinen ja hänen mielialansa vaihtelevat lattiasta kattoon kahdessa sekunnissa. Meillä lääkitys ei kuitenkaan tulisi kyseeseenkään. Kyseessä on hänen persoonansa ja osittain myös lapsena ympäristöstä opitut käyttäytymismallit. Hän on tehnyt todella paljon työtä hioakseen käyttäytymisestääm pahimmat sammakot ja loput on hänen luonnettaan ja rakastan häntä sellaisena.

Olen aloittanut masennuslääkityksen (mirtaril) tosi pahaan ahdistukseen joka nykyisessä elämäntilanteessa on pelastanut itseni ja lapseni n kuukausi sitten ja ajattelin että se samalla pidentää pinnaakin. No onhan se pidentänyt mutta ei niin paljoa kuin olisin toivonut. Vai kestääkö siinä vaan aikaa kauemmin?

Söin kyllä lääkettä siksi, että olin vakavasti masentunut. Mutta oirehtimiseeni kuului ajoittain myös kauhea raivoaminen, josta en itsekään tiennyt, mistä se raivo tuli (myöhemmin alkoi kyllä selvitä, kun pääsin terapiaan).



Raivoaminen on palannut kuviohin lopetettuani lääkityksen. En ole enää masentunut.



Kehottaisin opettelemaan jotain uusia käyttäytymismalleja, koska siten voi vaikuttaa itse toimintaansa, eikä vain hillitä sitä lääkkeellä. Parasta olisi nimenomaan saada uusia tapoja toimia, jottei aina hermostuisi ja raivoaisi.



Mulla vielä tuo uusien toimintamallien hakeminen vähän vaiheessa.

olisin ollut valmis masennuslääkkeisiin, mutta pillereiden vaihto toi taas elon elämään... kokeilkaa vaikka hetki olla ilman ja sitten taas otatte ja jos on iso ero niin pillerit jäähylle

ootko lihonu kyseisestä lääkkeestä?

puolisen vuotta paniikkikohtauksiin, huomasin myös, että olin parempi hermoinen ja aikaansaavampi. MUTTA orgasmit katosi :(

Tämä on taas näitä, huomatkaa, että alkuketju on vuodelta 2005.

Tahdon kokea elämän sellaisena kuin se on, niin hyvässä kuin pahassakin. Joskus raivostuttaa, joskus itkettää, joskus ilostuttaa.