Auttaako mielialalääkkeet, että saisin taas elämästäni kiinni ja jopa jaksaisin lähteä lenkille?
Olen masentunut läski sikapossu. Molemmat ongelmat ruokkivat toisiaan kunnes varmaan kuolen joko lihavuuden sivutuotteisiin (sairauksiin) tai oman käden kautta.
En ole uskaltanut ottaa mielialalääkkeitä, mutta huomenna olisi mahdollisuus asiasta jälleen keskustella.
Millä tavalla ne vaikuttavat? Voisivatko ne auttaa minua saamaan itseäni niskasta kiinni?
Kommentit (23)
lihottavatkin. Hyöty on minimaalinen haittoihin nähden. Lääkkeillä et läskeistäsi pääse, et ainakaan masennuslääkkeellä.
Ei ne ole laihdutuslääkkeitä. Tietenkään. MUTTA jos henkilö masennuksen takia lähinnä makaa sängyssä ja syö sipsejä, masennuslääkkeet kyllä voivat saada aikaan sen, että piristyy ja tulee toimintakykyisemmäksi. Kuten kaikissa lääkkeissä masennuslääkkeillä on sivuvaikutuksia, mutta useimmiten hyödyt ovat niitä suuremmat. Puhun käyttökokemuksella.
eli just jaksan tehdä asioista ihan eri tavalla kuin ennen enkä vaan makaa sohvalla. ENkä saa raivareita pikkuasioista, siedän paljon paremmin lasten kiukuttelua yms. En ole lihonut vajaan vuoden käytettyäni yhtään.
Ja tarvitset lääkkeitä, ota niitä. Mutta ei niitä sen takia vain pidä syödä että niiden avulla muka jaksaisi paremmin lenkkeillä. E ne mikään itsekurin korvike ja laiskuuden parantaja ole. Monet masennuslääkkeet muuten lisäävät useilla ruokahalua ja siten lihottavat.
Masennus vaikeana on kyllä se verran vakava sairaus että ei siinä pitäisi ensisijaisesti lenkkeilystä ja painosta huolehtia kun siitä lähtee toipumista yrittämään...
avauksessasi viittaat sellaiseen, sinun täytyy hakea apua. Henkisen puolen kuntoon saaminen on nyt ykkösasia.
Lenkille lähteminen tulee sitten seurauksena kun alkaa toipua.
t. vakavasta masennuksesta toipunut
avauksessasi viittaat sellaiseen, sinun täytyy hakea apua. Henkisen puolen kuntoon saaminen on nyt ykkösasia.
Lenkille lähteminen tulee sitten seurauksena kun alkaa toipua.
Ja tarvitset lääkkeitä, ota niitä. Mutta ei niitä sen takia vain pidä syödä että niiden avulla muka jaksaisi paremmin lenkkeillä. E ne mikään itsekurin korvike ja laiskuuden parantaja ole. Monet masennuslääkkeet muuten lisäävät useilla ruokahalua ja siten lihottavat.
Masennus vaikeana on kyllä se verran vakava sairaus että ei siinä pitäisi ensisijaisesti lenkkeilystä ja painosta huolehtia kun siitä lähtee toipumista yrittämään...
Kun ihminen mainitsee harkitsevansa itsemurhaa, niin on siinä syytä kylliksi mennä lääkäriin puhumaan lääkityksestä. Te joille on itsestäänselvyys jaksaa pitää huolta itsestänne, menkää nauttimaan onnestanne muualle, mutta älkää viisastelko masentuneelle. Se ettei jaksa mitään esim. lenkkeillä, on vain yksi ilmentymä masentuneisuudesta.
ja voi olla että ensimmäinen lääke ei välttämättä sovi ja pitää kokeilla toista. Laihdutukseen niistä lääkkeistä ei ole apua, päinvastoin.
Ja masennus paranee paremmin olosuhdemuutoksille, ei lääkkeillä.
nimenomaan lääkkeiden tuella. Kyllä sitä ollaan niin viisaita taas av-palstalla. Älä ap jatka täällä roikkumista ainakaan, se on ensimmäinen olosuhdemuutos mikä kannattaa tehdä. Munkin pitäis.
ja läskit lähtee sillä että syöt vähemmän mitä kulutat.
NO vastauksien laadun pystyi jo etukäteen arvaamaan, mutta olihan siellä fiksujakin välissä.
En mielestäni sanonut, että haen lääkkeitä laihdutukseen vaan masennukseen. Olen myös kuullut että niitä lääkkeitä on sellaisiakin jotka eivät vaikuta lihottavasti. Aion kysyä eritoten niistä.
Masennuksen korjaamisella toivon saavani potkua myös laihtumiseen. Pois jääkaapilta ja ulos lenkille ei vain toimi masentuneella.
Ja kyllä, minulla on todettu keskivaikea masennus.
ap
Miten autan 20v poikaani jolla vaikea masennus. Lääkäri määrännyt lääkettä. Ei ota. Eikä muutakaan apua ota vastaan. Asuu yksin.
Tuskin ne todella auttaa, mutta jos lähdet lenkille ja saat selvitettyä sinua vaivaavat asiat, varmasti piristyt. Koita aloittaa niistä?
Äläkä ole liian ankara itselle.
Miten ne lääkkeet sitten oikeasti vaikuttaa? Sen tiedän että jos makaa vaan sängyssä ja itkee, niin lääke voi viedä pahimman surun pois ja antaa voimaa nousta taas jaloilleen, mutta jos kyseessä on "peruslaiska" masentunut, joka jaksaa kyllä nousta sängystä ja vetää vaatteet niskaan eikä itke koko päivää, vaan istuu vaikka koneella ja mättää ruokaa? Onko lääkkeestä tällaisessa tapauksessa hyötyä millä todennäköisyydellä?
Efexor laihdutti minua. Tuli kyllä hullunkiilto silmiin. Se on kehitetty alunperin laihdutuslääkkeeksi. Vieroitus oli helvettiä ja kesti kuukausi löytää se oma mikä joutui hukkaan. Ei sovi maanisdepressiivisyyteen taipuvaisille koska masennus muuttuu helposti maniaksi. Aina noista paskoista on pitänyt itse vieroittautua. Lääkäreiltä n turha odottaa apua. Joku motivointikirjallisuus voisi auttaa. Aluksi päätökset vaativat kovaa tahtoa. Itse ainakin olen tehnyt sen sata suunnitelmaa muuttaa itseäni. Hyvä on jos olisi joku potkimassa liikkeelle, vaikka se voi aikalailla ärsyttääkin. Tiedän tuon herkuttelun ja sohvattelun nautinnon ja siitä seuraavan itseinhon.
Mäkikuisma ja d-vitamiini voivat auttaa. Saksassa mäkikuismaa taidetaan käyttää ennenkuin muita myrkkyjä kokeillaan. Suomessa ei vain ymmärretä luontaistuotteiden merkitystä sairaudenhoidossa. Mäkikuismasta tuli vasta apteekkitavaraa. Jostain syystä sitä ei vain ole pienissä apteekeissa, vaan he tilaavat ja sekin onnistuu kauhean selvityksen jälkeen. Eihän sitä nyt luonnontuotteilla voi parantua. Ei toki.
Vähän ot. Minulla on pitkä historia noista lääkkeistä. Ne jotenkin lamaavat mutta eivät auta itse ongelmaan. Minä koin parhaaksi lääkkeeksi kannabiksen ja läskitkin lähti.
Vierailija kirjoitti:
Miten autan 20v poikaani jolla vaikea masennus. Lääkäri määrännyt lääkettä. Ei ota. Eikä muutakaan apua ota vastaan. Asuu yksin.
Ei se ystäviä niillä lääkkeillä saa.
Nuo lääkkeet ovat vihonviimeisiä. Seuraava etappi on että poikasi on yksinäinen nuori eläkeläinen joka kokeilee erilaisia lääkkeitä ja käy mt-kuntoutuksessa ja tapaa sielä hyvin sekavia ihmisiä, joilla on mahdollisesti päihdeongelmia.
Lääkkeet ovat isojen lääkefirmojen miljardibisnestä, joita määrätään Suomessakin ihan tuosta vain ilman kunnollisia diagnooseja tai määrityksiä siitä, mikä lääke olisi sopiva. Muutavat persoonaasi, koukuttavat ja jättävät lääkejäämiä kehoosi (ja tietysti pidemmässä käytössä vahingoittavat sisäelimiä erityisesti maksaa ja munuaisia).
SSRI-lääkkeet piristää, ihminen saa ittensä taas liikkeelle eikä ajatukset pyöri koko ajan samaa rataa. Myös tylpistävät tunnehuippuja, mistä toiset kärsivät, toisia se helpottaa kun ei ahdista koko ajan eikä saa raivareita niin helposti. Ne eivät muuta kuitenkaan persoonaa eivätkä "huumaa" tai rauhoita kuten varsinaiset rauhoittavat.
Keskustele lääkärin kanssa asiasta.