Kertokaa torakoista.Kuolleita/eläviä, miten olette esim sisätiloissa pärjänneet niiden kanssa?

Sellaisen kun nään, niin kengällä vaan nirri pois ja sitten noukin sen vessapaperiin ja vedän vessanpönttöön.

Iskin sen päälle ämpärin, hivutin ämpärin alle aanelosen ja heitin koko höskän ikkunasta ulos. Hetken päästä kävin tarkistamassa, että ämpäri oli tyhjä...

Yritin itse myrkyttää niitä, mutta eihän siitä mitään iloa ollut. Tarvittiin ammattilaiset myrkyttämään koko talo. Vaikka en koskaan nähnyt enempää kuin kaksi kerrallaan, myrkytyksen jälkeen niitä löytyi pikkuyksiöstäni yli 20.



Yhdellä myrkytyksellä pysyivät noin vuoden poissa.

mä juttelen niille. Jos ne on oikeen kiltisti, mä annan niille jämät mun aamupalasta. Siinä ne sitte odottaa kiltisti mua kun mä tuun töistä.

olen asunut aasiassa, jossa niitä oli vaikka kuinka paljon, sellaisia 7-8-senttisiä.



Tärkeintä oli hyvä viemärin myrkytys. Maan tasalla asuttaessa niitä on eniten.



Ja kun menee vessaan, niin ensin valot päälle, odota 10 sekuntia, niin sitten vasta sisään, jotta kaikki frendit ehtii piiloon.



Öisin ei auttanut muuta kuin niellä öklötyksensä, kun joka nurkassa rapisteli.

Asuimme Etela-Ameriikassa, ja asunnossa oli isoja torakoita harvase paiva ennekuin muutettiin uuteen asuntoon 9.kerrokseen niita karkuun. Inhosin niita otuksia sydameni pohjasta, ne on vaan niin kamalan rumia ja epamiellyttavia pitkine jakoineen siina juoksentelemassa. Ja kamalinta oli huomata etta ne pirulaiset viela lentaakin.

Aina kuljettiin silmat valppaana, ja vessan ja keittioon mentaessa piti todellakin aina katsoa nurkat tarkasti lapi. Iljettavia otuksia ei voi muuta sanoa. Myrkyt ei tehonnut mihinkaan, ne vaan tuli jostakin.

Ensiksi niitä löytyi alapuolellamme asuvan intialaisperheen asunnosta, sen jälkeen heidän seinänaapuristaan. Sitten kuulimme, että meidän yläpuolellamme olevassa kämpässäkin oli rapsahdellut. Kiipeävät ilmeisesti ilmanvaihtohormeja pitkin.



Olimme juuri tekemässä remonttia uuteen asuntoon ja muutimme pois, kun tämä torakkaepisodi oli aluillaan. Meidän asunnostamme torakoita ei muuttoomme mennessä ollut löytynyt - liekö syynä talon kissa tai emännän siivousinto. :D



Ei yhtään harmittanut muuttaa pois torakkatalosta...

käydään välillä ostamassa eläinkaupasta isoja torakkoja ja syötetään ne sitten liskolle.



Jos niitä ihan spontaanisti löytyis, niin hankkisin myrkytyksen asuntoon. Ja niiden päälle ei saisi astua, koska tyttötorakalla saattaa hyvinkin olla munia takaosassaan, jolloin ne leviävät joka paikkaan kengänpohjan mukana. Ja ne sitkeet sissit kyllä kuoriutuu missä vain.

Itse olen asunut Välimeren tuntumassa jo parikymmentä vuotta ja paljon olen joutunut tekeen tuttavuutta noiden ällöjen otusten kanssa. On ollut pienempää, isompaa, jättiläistä, lentävää jne... Niitä on ollut lasten leluissa, sängyssä, lakanoissa pyykinkuivaustelineessä, lastenrattaissa, yliopistoajan muistiinpanoissa, sohvalla, tiskien seassa likoamassa....

Pahimmat ajat oli just silloin kun asuttiin maan tasossa. Aamulla kun lähti luennoille, oli rappukäytävällä suoraan sanoen torakkamatto. Piti tosissaan katsoa mihin astuu. Talkkari vähät välitti, kuuluu asiaan.

Sieltä muutimme neljänteen kerrokseen omistusasuntoon ja pari vuotta saatiin olla rauhassa, kunnes alkoi ilmestyä kaiken kokoista vipeltäjää. Maksoin kolmen vuoden ajan itseni kipeäksi myrkytyksistä kunnes vihdoin saimme naapurit yhteistyöhaluisiksi ja myrkytimme kerralla koko rakennuksen. Syykin tähän vuosikausia kestäneeseen piinaan löyty yllättävän läheltä; alapuolellani asuva filippiiniläinen perhe. Myrkytyksen jälkeen sieltä oli kerätty 10 litran sangollinen kuolleita torakoita!!!!!

Onneksi toistaiseksi on saanut jo olla aika rauhassa. Mitä nyt viime kesänä rappukäytävästä löytyi lentävä sellainen ja yksi iso ja musta oli mennyt pojan rattaisiin joita säilytän rappukäytävässä.

Nim. Suomeen muuttoa usein vakavasti harkinnut.

Nyt siihen meidän alapuolella sijaitsevaan kämppään on muuttanut romanialainen pariskunta ja kolme maahanmuuttajaa Bangladeshistä. Eivät ole kovin yhteistyöhaluisia myrkytysten kanssa. Saa nähdä miten tässä eukon käy...

Täällä ei olla niin tarkkoja tuon torakkaongelman suhteen, joten asiaa ei oteta viranomaisten osalta niin vakavasti kuin Suomessa. Ei kukaan niistä tykkää mutteivät pelkääkään toisin kuin minä. Meillä naapurin setä saattaa ottaa torakan kädellensä vipeltämään ja hänestä on ihana astua torakan päälle ja kuunnella sitä rusahdusta. Huvinsa kullakin.

Torakoita ja muita pikku vipeltäjiä kulkeutuu matkalaukuissa ja muuttokuormissa ulkomailta. Jos olosuhteet ovat sopivat, populaatio voi sitten asettua taloksi pidemmäksikin aikaa. Ja torakoiden tapauksessa olosuhteet ovat kaiketi useammin sopivat kuin epäsopivat...

lapset tuo täitä koulusta harva se kuukausi ja torakat vipeltää rappukäytävässä. Vain luteet enää puuttuu.



Tervetuloa globalisaatio.

Kallion yksiössä vaikka globalisaatio oli vasta kaukainen unelma. Torakat pysyttelivät tosi kiltisti keittiönurkkauksessa ja etenkin roskiksessa. Sängyn lähellä en nähnyt niitä koskaan.

Ongelmana taitavat olla vain vanhoissa kerrostalossa?

Myrkytyksen jälkeen sieltä oli kerätty 10 litran sangollinen kuolleita torakoita!!!!!