Lue keskustelun säännöt.
Äitiyslomalaiset: minkä verran muut lapset päivähoidossa viikossa?
22.11.2005 |
Saan toisen lapsen toukokuussa. Esikoinen on silloin 2,5 vuotta. On ollut hoidossa äitiyslomani loppumisesta lähtien (ensin kotihoitaja ja sitten tarha).
Lapsi viihtyy todella hyvin tarhassa, pieni yksikkö ja aktiivista hoitohenkilökuntaa. En halua katkaista täysin hoitosuhdetta, mutta en toisaalta myöskään pitää lastani täysipäiväisessä hoidossa toisen lapsen synnyttyä.
Minkälaisia hoitosopimuksia olette tehneet muiden lasten osalta ollessanne itse äitiyslomalla?
Ei mitään kiistelyä tästä, kysymykseni on asiallinen ja päätöksemme vakaa. Syntyvä vauva tarvitsee huomiotani samalla tavoin kuin esikoinenkin sai, toisaalta heidän sisaruussuhteensa eteen pitää tehdä työtä (siksi vain osa-aikainen tarha). Painava syy on myös se, että tarvitsen itsekin hetken lepoa ja se on helpompi järjestää vauvan kanssa. Tämä kaikki on tarkkaan mietitty ja meidän perheelle sopiva järjestely, esikoinen olisi varmasti melko turhautunut kaiket päivät kotona ja minä synnytyshormoneissa. Muistan liian hyvin esikoisen syntymän ensimmäiset kuukaudet.
Kaiken lisäksi päiväkoti on vain 200 m matkan päästä meiltä, joten sieltä on sitten hyvä jatkaa molempien lasten kanssa kesäaikaan rannalle (talomme uimarannan vieressä), kaupungille, puistoon, kylään, asioille tms. joten uskon, että esikoisen osittainen tarhassaolo aktivoi minutkin liikkelle. Esikoisen kanssa yritin kovasti, mutta lähteminen oli aina oma operaatio. Päiväkoti rytmittää arkea, mutta siis: MILLÄ TAVOIN olette hoitosopimuksen tehneet?
Kiitän kovasti jo nyt vastauksista, ne auttavat hahmottamaan asiaa.
Kommentit (64)
Vierailija:
Eihän tuon ikäiset monesti osaa edes puhua! Luulempa, että äidit pääsevät vain itse helpommalla pitämällä isommat lapset hoidossa, kun kuopus tulee taloon!
oletko huomannut, että ikinä puhuttaisiin reilu yksivuotiaasta esikoisesta? Vai olisiko niin, että OMA esikoisesi oli reilu 1 vee, kun kakkonen syntyi? Nimittäin näitä keskusteluja käyvät äidit, joiden esikoinen on yli 2 vee, kun kakkonen syntyy. Sen ikäisen on päästävä jo ulos päivittäin, saatava lukuhetkensä ja nähtävä muita lapsia edes jonkin verran. Tarpeet ovat välillä täysin yhteensovittamattomia vauvan kanssa, ja tämä tilanne jatkuu kunnes vauva on kunnon taapero ja jaksaa leikkiä leikkipuistoissa.
Nämä äidit ovat olleet töissä ennen kakkosen syntymää, joten päätös koskee sitä, LOPETETAANKO lapsen hoitorutiini, vai jatketaanko sitä jossain kevennetyssä muodossa. Eli paljonko esikoisen elämää muutetaan vauvan syntyessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jättäkää lapset hankkimatta niin saatte enemmän aikaa itsellenne!!!
Ei kai kukaan lastaan toisten hoidossa pidä 24/7?
Ja vielä, äitejäkin on monenlaisia, ja lapsiakin. Jos lapsi tykkää toisinaan päivähoidossa käydä, niin miksei saisi? Ja jos äiti jaksaa paremmin jos lapsi (tai toinen heistä) on välillä päivähoidossa, niin mikä siinä?
Taas ajatellaan vaan " minä itte" -tyyliin. Jos joku äiti toimii eri tavalla kuin sinä, niin hänen ei olisi pitänyt lapsia hankkia ollenkaan? OMG.
Ja sitten kommentteja:
7: On aivan eri asia antaa lapsen JATKAA tutussa hoitopaikassa osa-aikaisesti kuin viedä hänet päiväkotiin ensimmäistä kertaa tai jättää yhtäkkiä kokonaan kotiin vauvan syntyessä. Etenkin kolmivuotiaat ovat osanneet solmia jo kaverisuhteitakin, ja siksi moni menee aidon innoissaan päivähoitoon siinä iässä, jos hoitopaikka on hyvä, tuttu ja turvallinen.
27: Useammin olisi laiskuutta ja mukavuudenhalua jättää esikoinen kotiin (ei tarvitsisi kuskata lasta minnekään eestaas päivän aikana), lisäksi se tulisi huomattavatsi halvemmaksi (ei tarvitsisi maksaa hoitomaksuja ja saisi vielä tukeakin).
46: Päivähoito-oikeudessa on kyse LAPSEN subjektiivisesta oikeudesta laadukkaaseen päivähoitoon, ei vanhempien oikeudesta säilöä lapsensa jonnekin työpäivänsä ajaksi. Termi ¿varhaiskasvatus¿ ei ilmeisesti sano sinulle mitään?
49: Oletko koskaan edes kokeillut, viihtyisivätkö omatkin lapsesi MYÖS muualla kuin kotona? Tuskin.
53: Moni pitää ratkaisun aidosti avoimena ja kuuntelee lastaan valinnoissa. Harva hakee omaa aikaa osa-aikaisella päivähoidolla, ennemminkin tuttua kaveriseuraa ja rutiinien jatkumista lapsen näkökulmasta. On miljoona kertaa helpompaa luopua hoitopaikasta kuin saada se takaisin¿
61: Et ole tainnut välissä olla työelämässä¿? En minäkään ALOITTAISI päivähoitoa äitiyslomalla, mutta jatkaa saattaisin seuraavalla kerralla.
66: Asiaa! Naiset on naisille susia :(
T: Yksi, joka valitsi viimeksi esikoisen kannalta väärin ja luopui hoitopaikasta. Tällä kertaa olemme suunnitelleet 3,5-vuotiaan kakkosemme jatkavan tutussa hoitopaikassa 2-3 päivänä viikossa 4-6 tuntia kerrallaan. Tarvittaessa muutamme päätöstä, toisinpäin se ei onnistuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
JA on yksityinen päiväkoti, joten itse maksetaan koko lysti : ) Näin pidetään yllä esikoisen suhdetta hoitokavereihin, jos se paluukin sinne hoitoon tässä joku päivä vielä tulee.
Subjektiivinen oikeus päivähoitoon pitäisi ehdottomasti poistaa !
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... aamupäivät (noin 3.5h-4h) eli esikoisen eskarin ajan. Minä olen sillä välin kotona vauvan kanssa, useimmiten torkutaan aamut riippuen yöelämästä. Teen sunnuntaitöitä koko äitiysloman ajan, mutta toisinaan omia töitä iltaisin ja saan näin hyvän jouston arkipäivään/aamuun. Tosin pienempi voisi tulla kotiinkin ja käydä vain pari päivää puolipäivähoidossa, nyt ehtii vähän leikkiä aamulla, käydä ulkona ja syödä, sitten mennään kaikki yhdessä leikkipuistoon tms ja iltapäivätouhuihin tai -unille keskimmäinen. Kahden lapsen kanssa en olisi tätä järjestelyä miettinyt, tosin kävihän tuo nelivuotias silloin kerhossa 2-3 krt/vko noin 3h kerrallaan, kaupungin järjestämässä kerhossa. Nyt tein uuden ratkaisun ja jatkoin hoitosopimusta alkuperäisen suunnitelman vastaisesti (periaatteella lapset hoidetaan kotona) ihan itsekkäistä syistä; leikkaushaava oli yllättävän kipeä pitkään, olisi kuitenkin pitänyt hakea esikoinen eskarista koko poppoon kanssa, meillä ei käy lapsivieraita enkä ole kovin sosiaalinen ja saan tehdä töitä ja hommia hyvällä aikataululla... ja lisäksi päiväkodissa oli lapsipulaa. Katsotaan nyt sitten, miten joulun jälkeen tehdään, ehkä käytetään päiväkotia " kerhona" keskimmäiselle, jotta saa hän tavata samanikäisiään. Viihtyy oikein hyvin sekä päiväkodissa että tietenkin kotona.
Raskaana ollessani/sairaslomalla lapset olivat 15 pvä viikossa hoidossa, tämä osa-aikainen hoito (4h/pvä 8-12) tuntuu vähemmälle, vaikka onkin jokapäiväistä toimintaa. Ja koko iltapäivä on sitten kotijuttuja. Toimii meillä toistaiseksi.
inkku*
Kolmen vuoden ikäero jokaisella. Hoidan yksin kodin pyörittämisen ja yrityksemme paperit. Mieheni tekee pitkää päivää. On se vanhempien lasten parempi olla edes osa-aikaisesti päiväkodissa kuin töllöttää joka päivä videoita sen aikaa, kun äiti hoitaa pakolliset juoksevat asiat eikä ehdi joka välissä järjestää virikkeitä. Kun vauva kasvaa, tilanne katsotaan uudestaan. Perheiden tilanteet on niin erilaiset. Pysähtykää miettimään ensin ennenkuin tuomitsette muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla isommat kotona kun vauva syntyi. Vaikka lapsi kuinka viihtys hoidossa niin kyllä hänelläkin pitää olla mahdollisuus kotihoitoon jos vauva ja äitikin on kotona. Esikouluikäinen on viety eskariin 4t/pv. Kotona koko perhe tutustuu vauvaan ja vältytään monesti niiltä turhilta mustikohtauksilta kun isommat saavat osallistua vauvan hoitoon. Mitä äiti tekee omalla ajalla, eikö se ole äidin tehtävä että hoitaa omansa kotona? ja näin oikeasti hoitoa tarvitsevat saavat hoitopaikan.
" Ihania nämä selitykset ,et kun esikoinen viihtyy hoidossa. Missähän vika, jos ei kotona ei ole hyvä olla?"
Miten se, että viihtyy päivähoidossa, poissulkee sen, että viihtyy kotonakin? Haloo, ei ole ihan joko-tai ;) Ottakaa ne mustavalkolasit silmiltänne, jooko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on kiva käydä ulkomailla, viihdyn lomaparatiiseissa, mutta siltikin koti on se paras paikka. Arvaan, että kohta joku älähtää tästäkin esimerkistä.
Meidänkin hoitopaikka järjestyi tosi kaukaa, koska todennäköisesti joku subjektiivista hoito-oikeuttaan käyttävä vei paikan lähitarhasta. Ärsyttää myös tuo mielipide, että pitää saada tutustua vauvaan niinkuin esikoiseenkin. Perheen dynamiikkahan muuttuu ja sen kuuluukin kehittyä eteenpäin, ei esikoisen asema kuulukaan seuraavalle. Kyllä ne lapset pärjää vähän vähemmälläkin huomiolla, voi jopa olla, että niistä tulee vähän vähemmän itsekkäitä vanhemmiten, kun ei joka älähdykseen ihan heti reagoida. En tietenkään tarkoita, etteikö vastasyntyneen tarpeisiin tule vastata, mutta se onkin eri asia. Esikoinen odottakoon vuoroaan, kun vauva vaatii esim. ruokaa.
Myös vanhemmat aina inisevät omasta jaksamisestaan. En voi välttää ajatusta pullamössösukupolven edustajasta, joka ei jaksa yhtään venyttää omaa pinnaansa. Se, joka jaksaa, tehköön lapsia enemmän, muut tyytyköön yhteen. Sillä vanhemmiten ne lapsen tarpeet vasta kasvavatkin, ja silloin niitä ihania murrosikäisiä ei enää voikaan tupata minnekkään päivähoitoon...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
4-vuotias jatkoi tutussa päiväkodissa max 5 h päivässä 3 kertaa viikossa. Kerhoja tai avoimia päiväkoteja ei tällä alueella ole.
Tämä ratkaisu antaa myös esim. järjestelmällisyyttä minun päivärytmiini, joka muutoin merkitsisi ylipitkiä aamuja kotona ilman mitään " velvoitteita" mennä ulkomaailmaan. Siksi ihmettelenkin että " virikepäiväkotilaisten" äitejä väitetään suoraan laiskoiksi, sillä minusta ainakin kotona möllöttely ja touhuilu lasten kanssa ilman aikatauluja on helpompi ja ns. laiskempi vaihtoehto. Meillä päiväkodissa jatkaminen äitiysloman ajan onkin nimenomaan esikoisen parhaaksi tehty ratkaisu.
Hienoa, että täällä on jokin toinenkin älykkö kanssani! Ihan älytön tämä subjektiivinen päivähoito-oikeus. Työttömätkin saavat ihan yhtälailla viedä lapset hoitoon kuten äitiyslomalaiset... Ääliömäistä!
että miten luulet mahdollisen työnantajan suhtautuvan siihen, että haastattelussa kerrot, ettei lapsella ole hoitopaikkaa? Kaikki työnantajat eivät ole valmiita odottamaan sitä 2 viikkoa (tai enemmän) jotta hoitopaikan saa. Aina löytyy joku, joka voi aloittaa heti. Toki tällöin (siis työttömänä) ei ole tarvetta (välttämättä -mistäpä minä kaikkien tilanteet tietäisin?) viedä lasta hoitoon läheskään joka päivä. Mutta hei; on työttömiä, jotka eivät työtä pakoile, vaan hakevat sitä ihan tosissaan.
Meillä viisi ja nelivuotias kolme päivää 5tuntia päivässä hoidossa.
Nuorin kaksivuotias vielä kotona,tosin haluaisi kovasti muiden lasten kanssa hoitoon.
Ja äideille jotka kauhoístelee miten voi sysätä vanhemman lapsen pois hoitoon vauvan tieltä,miettikää asiaa lasten kannalta.Jos on hoitopaikka jossa viihtyy ja siellä samanikäisiä kavereita olisko lapsesta mukavaa jättää kaverit ja kaikki toiminta mitä hoidossa on ja kyhjöttää kaiket päivät kotona äidin ja vauvan kanssa?
Eri ikäisillä lapsilla kun on eri tarpeet ja pitää ajatella myös äitiä.Vauvan kanssa voi ottaa päiväunet,mikä on mahdotonta jos on vanhempia lapsia kotona.
-14, vauva toki useamminkin. Lapset 3kk, 2v1kk ja 4v 5kk. Ja kaikki viihtyvät. Silloin tällöin käydään perhekerhossa tai kyläillään toisten lapsiperheiden luona. Meillä kaikilla on kivaa kotona :)
Vierailija:
Ja äideille jotka kauhoístelee miten voi sysätä vanhemman lapsen pois hoitoon vauvan tieltä,miettikää asiaa lasten kannalta.Jos on hoitopaikka jossa viihtyy ja siellä samanikäisiä kavereita olisko lapsesta mukavaa jättää kaverit ja kaikki toiminta mitä hoidossa on ja kyhjöttää kaiket päivät kotona äidin ja vauvan kanssa?
Eri ikäisillä lapsilla kun on eri tarpeet ja pitää ajatella myös äitiä.Vauvan kanssa voi ottaa päiväunet,mikä on mahdotonta jos on vanhempia lapsia kotona.
Itse tyydyn yhteen, ei tule tuon kaltaisia ongelmia kuin ap:llä. Uskon, että monet tekevät useamman kuin yhden lapsen vain siksi, että niin " kuuluu" tehdä, vaikka eivät sitten itse asiassa jaksakaan lapsiaan hoitaa. Tätä on monen vaikea myöntää. En nyt tarkoita ap:tä vaan yleensä.
pärjää todella mainiosti koulussa. On varma itsestään ja saa helposti kavereita. Eli ei ole pakko totutella kaksivuotiaasta ryhmään tarhassa !
Tuosta työttömien tilanteesta; eihän heillä olisi vaikea saada sitä tarhapaikkaa parissa viikossa, jos tarhat ei olisi jo valmiiksi täynnä niitä lapsia, jotka eivat sitä tarhapaikkaa oikeasti tarvitse.
Ja vielä noista virikkeistä; mikä ihmeen väärinkäsitys tässäkin oikein mahtaa olla ?- ei leikki-ikäiset tavitse mitään ihmeellisiä VIRIKKEITÄ ! Normaali kodin arki riittää, ja jos nyt välillä jaksaa vähän keksiä erikoisempaa tyyliin " retkelle metsään" , niin lapsi on tyytyväinen.
Aika paljon on kiinni siitä, mihin lapsen totuttaa. Jos vauvasta asti koko ajan " leikitetään" , ja sitten vielä vuoden ikäisestä menee tarhaan, on varmaa, että lapsi ei heti totukaan rauhallisempaan oleiluun. Vähän pitää antaa sille lapselle aikaa totutteluun myös, jos jää tarhasta pois, kun äitiysloma alkaa.
Tietysti tässä tarvitaan myös tietynlaista vahvuutta siltä aikuiselta, mutta näyttää siltä, että tästä on turha enää täällä yrittääkään jatkaa, taitaa mennä niin yli hilseen monilta... En voi nimittäin sellaistakaan millään ymmärtää, että kaksivuotiaalta kysytään haluaako jatkaa hoidossa vai jäädä kotiin äidin kanssa, eihän sen ikäinen ymmärrä asiasta yhtään mitään!!!