Ehdotuksia ampumistapausten kitkemiseksi?

Aseita ei edes tarvi myydä yksityisihmisille.

Ampuma- ja metsästysseurat voivat järjestää jonkin keskitetyn säilytyspaikan aseilleen.

jos joku ottaa jostain keskitetystä säilytyspaikasta aseen ja lähtee ammuskelemaan?

Auttaiskohan joku kyltti jossa moinen kielletään?

Ei vittu näitä tampioita..

oi sinä viisas

poppakonstia ei ole.

Toisista välittäminen ja mielenterveyspalveluihin satsaaminen auttavat.

Mutta aina löytyy joku hullu joka hankkii aseen ja ryhtyy tappamaan.

Loppuisiko odat jos aseiden valmistus kiellettäisiin? Oppiko ihminen väkivaltaiseksi vasta aseiden keksimisen jälkeen?

Aseet kieltämällä täytyy vaan vaihtaa tekotapaa, se ei poista mihinkään tahtoa vahingoittamiseen.

eiväthän nuo ole toistensa vaihtoehtoja...

paraskaan mielenterveyshoito ei pysty estämään yksittäistapauksia joissa ihminen on valmis vahingoittamaan muita. Silloin on todella tärkeää minimoida joukkosurmat mahdollistavien aseiden saatavuus. Hyvin harvalls välineellä saa yhtä pahaa jälkeä kuin vääriin käsiin joutuneella aseella.

Kielloilla saadaan korkeintaan korkeampi hinta. Vai lopettiko kieltolaki juomisen? Aseiden kieltäminen voisi tuoda takaisin lintukoto-olon, mutta se ei estäisi ihmisiä saamasta aseita.

sekin olisi jo jotain. Eikä täällä täyskieltoa kukaan ehdottanutkaan vaan 25 vuoden ikärajaa.

kyllähän nytkin voi ottaa isin aseen tai käydä venäjällä? logiikkasi mukaan pitäisi varmaan laillistaa myös suurin osa huumeista koska niitäkin tuodaan maahan salaa ja käydään vetämässä ulkomailla.

On hemmetin helppo tyrmätä muiden ehdotukset viitsimättä perustella ja ehdottaa jotain tilalle? Mitä konkreettista haittaa tuosta ikärajasta olisi? Mitä ehdotat sen tilalle?

Loppuisiko odat jos aseiden valmistus kiellettäisiin? Oppiko ihminen väkivaltaiseksi vasta aseiden keksimisen jälkeen?

Aseet kieltämällä täytyy vaan vaihtaa tekotapaa, se ei poista mihinkään tahtoa vahingoittamiseen.

eiväthän nuo ole toistensa vaihtoehtoja...

paraskaan mielenterveyshoito ei pysty estämään yksittäistapauksia joissa ihminen on valmis vahingoittamaan muita. Silloin on todella tärkeää minimoida joukkosurmat mahdollistavien aseiden saatavuus. Hyvin harvalls välineellä saa yhtä pahaa jälkeä kuin vääriin käsiin joutuneella aseella.

Kielloilla saadaan korkeintaan korkeampi hinta. Vai lopettiko kieltolaki juomisen? Aseiden kieltäminen voisi tuoda takaisin lintukoto-olon, mutta se ei estäisi ihmisiä saamasta aseita.

sekin olisi jo jotain. Eikä täällä täyskieltoa kukaan ehdottanutkaan vaan 25 vuoden ikärajaa.

kyllähän nytkin voi ottaa isin aseen tai käydä venäjällä? logiikkasi mukaan pitäisi varmaan laillistaa myös suurin osa huumeista koska niitäkin tuodaan maahan salaa ja käydään vetämässä ulkomailla.

On hemmetin helppo tyrmätä muiden ehdotukset viitsimättä perustella ja ehdottaa jotain tilalle? Mitä konkreettista haittaa tuosta ikärajasta olisi? Mitä ehdotat sen tilalle?

Mutta olen sitä mieltä että aseet kieltämällä vain piilotettaisiin ongelma. Josta seuraisi se, ettei olisi tiedossa keillä on aseita.

Eiköhän ne jotka kiellettäessä jättäisi aseet hankkimatta jättäisi myös veriteot tekemättä. Kyllä tässä pitäisi puuttua syihin eikä keinoihin.

Jokin on muuttunut kun nuoret miehemme tappavat, ja se muutos ei ole tapahtunut niissä kotona olevissa metsästysaseissa vaan yhteiskunnassamme. Joten eiköhän tähän voida parhaimmilla tuloksilla puuttua yhteiskunnan kehittämisellä. Aseista vauhkoaminen on vain halpa keino hiljentää rahaa vaativista nuorisopalveluista puhuminen.

Ja täytyy nyt mainita, että itse en harrasta ampumista, ole tosin ampunut joskus lukioikäisenä pari kertaa ilmakiväärillä. Sukulaisistani ja tutuistani yhden tädin mies metsästää (tuskin kauaa kuntonsa vuoksi) ja miesystävän eläkeikäinen äiti harrastaa (tuskin hänkään kauaa) rata-ampumista. Eli aseiden tiukennukset eivät vaikuttaisi minuun itseeni mitenkään. En vain usko että toteutuskeinoihin keskittyminen auttaa mitään vaan vie turhaan huomion tappamisen halun poistamiselta ja on siksi vahingollista tälle keskustelulle.

Kun se ase pitää hankkia Venäjältä tai murtautua asekauppaan tai metsästysseuran tiloihin, on aina suurempi riski jäädä kiinni jo ennen tekoa. Poliisilla on mahdollisuus saada vihjeitä. Yksittäiset mielenterveysongelmaiset eivät välttämättä kykenisi organisoimaan hommaa samalla tavalla, ja mitä useampia on suunnitelmissa mukana, sen suurempi riski jäädä kiinni.



Jos asetta ei saisi pitää kotona ja jos lisäksi aselupa pitäisi uusia kahden vuoden välein ja samalla altistua psykologin testeille, niin oltaisiin jo aimo askel lähempänä sitä, että ihan kuka vaan ei pääse mt-ongelmiaan laajentamaan sivullisten ongelmaksi.



Näen kyllä, että aselakia on tiukennettava. Metsästystä ja ampumista harrastavat eivät asiasta tykkää, mutta heitä on aika vähän ja he pystyvät kyllä harrastustaan jatkamaan vähän tiukemmilla ehdoilla.



Yhteiskunnankin puuttumiseen voidaan panostaa, mutta ongelmaa se ei poista eikä edes vähennä. ONglemana kun on se, että lapset opetetaan pienestä pitäen hyvin itsekeskeisiksi, ja vanhemmat silottavat ongelmat tieltä. Tällainen lapsi on hukassa, kun halu irrottautua vanhemmista on suuri, mutta yhteiskunta ei silitäkään päätä vanhempien tavoin vaan vaatii sosiaalisuutta ja yhteistyökykyjä. Yksilön korostus on tuonut meidät tähän. Nuoret eivät koe olevansa yhteiskunnan jäseniä ja yhdessä tässä maailmassa vaan yksin omia arvokkaita itsejään, joiden pitää pompottaa maailmaa tahtonsa mukaan.



Seuraan juuri erään nuoren taitavaa perheensä ja yhteiskunnan tukijoukkojen pompottamista. Teini tekee mitä lystää ja kaikki ympärillä ovat ällistyneitä ja hämmentyneitä. Mitään konkreettista ei tehdä, vaikka tätä pompottelua on jatkunut jo toista vuotta. Tänä aikana teini ei ole käynyt koulua kuin satunnaisesti ja käyttäytyy kotona aivan miten sattuu. VAnhemmat ovat hukassa ja hakeneet apua, mutta kukaan ei sano sitä, mitä pitäisi sanoa: että ongelmana on nyt tämä teini eikä koko muu maailma ja että teinin pitää lähteä nyt oppimaan tavoille muualle. Olen sivusta seurannut, miten on vanhemmat syyllistetty liian vähästä ajasta lapselle ja miten on syyllistetty vanhoja opettajia ja uusia opettajia, koulutovereita jne. Miksi kukaan ei sano suoraan, että ongelma on tasan tarkkaan tämä teini, jonka on vain kantapään kautta opittava, miten tämä yhteiskunta toimii? Nyt teini kuvittelee, että se yhteiskunta toimii tasan niin kuin hän sitä pyörittelee.

Ja vanhempien (tai vanhemman) pitäisi huolehtia että nuorella on kaikki hyvin, kysyä kuulumisia jne. Jos ei enää välitetä mitään nuoresta, niin ei ihme jos tämäkin tuli "yllätyksenä"...



Jaetaan sitä rakkautta ja pidetään huolta omista lapsista.

Kun se ase pitää hankkia Venäjältä tai murtautua asekauppaan tai metsästysseuran tiloihin, on aina suurempi riski jäädä kiinni jo ennen tekoa. Poliisilla on mahdollisuus saada vihjeitä. Yksittäiset mielenterveysongelmaiset eivät välttämättä kykenisi organisoimaan hommaa samalla tavalla, ja mitä useampia on suunnitelmissa mukana, sen suurempi riski jäädä kiinni.

Jos asetta ei saisi pitää kotona ja jos lisäksi aselupa pitäisi uusia kahden vuoden välein ja samalla altistua psykologin testeille, niin oltaisiin jo aimo askel lähempänä sitä, että ihan kuka vaan ei pääse mt-ongelmiaan laajentamaan sivullisten ongelmaksi.

Näen kyllä, että aselakia on tiukennettava. Metsästystä ja ampumista harrastavat eivät asiasta tykkää, mutta heitä on aika vähän ja he pystyvät kyllä harrastustaan jatkamaan vähän tiukemmilla ehdoilla.

Yhteiskunnankin puuttumiseen voidaan panostaa, mutta ongelmaa se ei poista eikä edes vähennä. ONglemana kun on se, että lapset opetetaan pienestä pitäen hyvin itsekeskeisiksi, ja vanhemmat silottavat ongelmat tieltä. Tällainen lapsi on hukassa, kun halu irrottautua vanhemmista on suuri, mutta yhteiskunta ei silitäkään päätä vanhempien tavoin vaan vaatii sosiaalisuutta ja yhteistyökykyjä. Yksilön korostus on tuonut meidät tähän. Nuoret eivät koe olevansa yhteiskunnan jäseniä ja yhdessä tässä maailmassa vaan yksin omia arvokkaita itsejään, joiden pitää pompottaa maailmaa tahtonsa mukaan.

Seuraan juuri erään nuoren taitavaa perheensä ja yhteiskunnan tukijoukkojen pompottamista. Teini tekee mitä lystää ja kaikki ympärillä ovat ällistyneitä ja hämmentyneitä. Mitään konkreettista ei tehdä, vaikka tätä pompottelua on jatkunut jo toista vuotta. Tänä aikana teini ei ole käynyt koulua kuin satunnaisesti ja käyttäytyy kotona aivan miten sattuu. VAnhemmat ovat hukassa ja hakeneet apua, mutta kukaan ei sano sitä, mitä pitäisi sanoa: että ongelmana on nyt tämä teini eikä koko muu maailma ja että teinin pitää lähteä nyt oppimaan tavoille muualle. Olen sivusta seurannut, miten on vanhemmat syyllistetty liian vähästä ajasta lapselle ja miten on syyllistetty vanhoja opettajia ja uusia opettajia, koulutovereita jne. Miksi kukaan ei sano suoraan, että ongelma on tasan tarkkaan tämä teini, jonka on vain kantapään kautta opittava, miten tämä yhteiskunta toimii? Nyt teini kuvittelee, että se yhteiskunta toimii tasan niin kuin hän sitä pyörittelee.

Kun se ase pitää hankkia Venäjältä tai murtautua asekauppaan tai metsästysseuran tiloihin, on aina suurempi riski jäädä kiinni jo ennen tekoa. Poliisilla on mahdollisuus saada vihjeitä. Yksittäiset mielenterveysongelmaiset eivät välttämättä kykenisi organisoimaan hommaa samalla tavalla, ja mitä useampia on suunnitelmissa mukana, sen suurempi riski jäädä kiinni.

Jos asetta ei saisi pitää kotona ja jos lisäksi aselupa pitäisi uusia kahden vuoden välein ja samalla altistua psykologin testeille, niin oltaisiin jo aimo askel lähempänä sitä, että ihan kuka vaan ei pääse mt-ongelmiaan laajentamaan sivullisten ongelmaksi.

Näen kyllä, että aselakia on tiukennettava. Metsästystä ja ampumista harrastavat eivät asiasta tykkää, mutta heitä on aika vähän ja he pystyvät kyllä harrastustaan jatkamaan vähän tiukemmilla ehdoilla.

Yhteiskunnankin puuttumiseen voidaan panostaa, mutta ongelmaa se ei poista eikä edes vähennä. ONglemana kun on se, että lapset opetetaan pienestä pitäen hyvin itsekeskeisiksi, ja vanhemmat silottavat ongelmat tieltä. Tällainen lapsi on hukassa, kun halu irrottautua vanhemmista on suuri, mutta yhteiskunta ei silitäkään päätä vanhempien tavoin vaan vaatii sosiaalisuutta ja yhteistyökykyjä. Yksilön korostus on tuonut meidät tähän. Nuoret eivät koe olevansa yhteiskunnan jäseniä ja yhdessä tässä maailmassa vaan yksin omia arvokkaita itsejään, joiden pitää pompottaa maailmaa tahtonsa mukaan.

Seuraan juuri erään nuoren taitavaa perheensä ja yhteiskunnan tukijoukkojen pompottamista. Teini tekee mitä lystää ja kaikki ympärillä ovat ällistyneitä ja hämmentyneitä. Mitään konkreettista ei tehdä, vaikka tätä pompottelua on jatkunut jo toista vuotta. Tänä aikana teini ei ole käynyt koulua kuin satunnaisesti ja käyttäytyy kotona aivan miten sattuu. VAnhemmat ovat hukassa ja hakeneet apua, mutta kukaan ei sano sitä, mitä pitäisi sanoa: että ongelmana on nyt tämä teini eikä koko muu maailma ja että teinin pitää lähteä nyt oppimaan tavoille muualle. Olen sivusta seurannut, miten on vanhemmat syyllistetty liian vähästä ajasta lapselle ja miten on syyllistetty vanhoja opettajia ja uusia opettajia, koulutovereita jne. Miksi kukaan ei sano suoraan, että ongelma on tasan tarkkaan tämä teini, jonka on vain kantapään kautta opittava, miten tämä yhteiskunta toimii? Nyt teini kuvittelee, että se yhteiskunta toimii tasan niin kuin hän sitä pyörittelee.

aselaki on jo tarpeeksi tiukka.

Tuo ampuja muuten rikkoi sitä, jos et huomannut....

Aseelliseen väkivaltaan voi vastata vain aseellisesti eli ihmisille lisää aseita ja lupa kantaa niitä mukana jotta voivat puolustautua. Kovin moni ei lähde ampumaan kun tietää että ammutaan takaisin.

voisi opettaa suomen kieltä.

Kun olin jenkeissä tutustumassa yliopistoon niin siellä oli opiskelijoilla mutkat taskussa. Muutaman kerran välit lämpeni valkoisten ja neekerijengien välillä mutta ei onneksi mennyt ampumiseksi.

vertailukohdaksi lue tämä ketju - että sille pitäisi tehdä jotakin. Keskusteluilmapiiri on sairas, jos ihmisen on tunnettava syyllisyyttä ja huonommuutta jo sukupuolensa vuoksi.



Kaikki sukupuolittunut leimaava vihapuhe tulisi karsia yhteiskunnasta kovalla kädellä. Ja puhun nyt siitä, miten miehistä ja pojista puhutaan, en siitä miten naisista puhutaan.



Hyväksyttävä miehisyyden malli on hyvin, hyvin kapea ja yksisilmäinen ja keski-iässä miehet katoavat keskustelusta ja julkisuudesta kokonaan, kun lehdet ovat täynnä itsensä löytäneiden naisten eheytymistarinoita, elämänkaaria ja voimaantumista.



Miehille on tarjolla kitkuttelua, pilkkaa, unohdetuksi tulemista ja syrjäytymistä.



Tämä hyvin kapea miehisyyden putki alkaa jo nuoruudessa, ja jokainen suomalainen mies on kasvanut aikuiseksi sitöä suomalaista miestä väheksyvässä ja leimaavassa keskusteluympäristössä.

kuin yhdellä lastenvalvojalla, heissäkin erilaisia. T: mies

Enkä miehenmallia rajoittavaksi kuin jossain poronhoitoalueella asuessani.

antaa kiusaajille tarpeeksi ankara rangaistus. suurinosa näistä pärähtäneistä on kiusattuja. suurinosa kiusatuista ei pärähdä mutta kun oma elämä menee pilalle vuosien kiusaamisesta ja joutuu mielenterveyspotilaaksi saattaa tuntea että elämä on kohdellut epäoikeudenmukaisesti, sitten saattaa tulla mieleen kostaa sille joka aloitti sen syöksykierteen kiusaamalla. monilla on mennyt työkyky, mielenterveys kiusaamisesta, jonka tekijä ei sitä muista, eikä kadu.

tukea lapsia ja nuoria, satsata kouluihin, päivähoitoihin ja perheisiin.