Lue keskustelun säännöt.
Jos aikuisille järjestettäisiin leirikouluja, millä mielin lähtisit sellaiseen?
25.05.2012 |
Tuli mieleen tuosta leirikoulukeskustelusta, että mulle ois ihan painajainen, jos työnantaja pistäis koko työpaikan henkilöstön viikoksi jonnekin peräkorpeen "ryhmäytymään". Siellä sitten päivät pelailtais hassunhauskoja ryhmäpelejä, kilpailtas kuka mitä idioottia osaa tehdä nopeiten tai eniten, ja päivässä ois loputon määrä turhauttavia siirtymävaiheita, joissa seisotaan ryhmissä ja odotetaan, eikä kukaan tiedä mitä tehdään seuraavaksi ja mitä ihmeen hyötyä siitäkin olisi.
Kommentit (8)
en oo lapsenakaan menny mihkään leireille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkäsin lapsena ja nuorena leireistä tosi paljon! Olisin varmaan aikuisenakin ollut mielelläni leireillä ohjaajana (harrastuksen puolesta) mutta omat lapset syntyi silleen etten ole päässyt. Musta leirit oli lapsuudessa ihan parasta! (ja kokemukseni oli ihan sama leireistä ja leirikouluista) Syötiin kilpaa munkkeja ja uitiin monta kertaa päivässä, käytiin paikoissa jotka oli tosi hienoja (kuten sorakuopalla ja Pariisissa, yhtä kivoja kumpikin), tutustui uusiin ihmisiin, pääsi tekemään asioita joita ei kotona muuten olisi päässyt (kuten kuvaamaan ammattitason videokameralla ja editoimaan videota), sai valvoa "salaa" öitä ja tehdä tyhmyyksiä, puhua salaisuuksia kavereiden kanssa ja paistaa nuotiolla lättyjä. Voi olisinpa taas lapsi ja leirille lähdössä...
Tosin ap jotenkin onnistui kuvaamaan leirin jotenkin tosi ankeana ja tylsänä asiana :(
noin surkeita leirikouluja järkätä, mitä ap kuvaelee? Ja sittenkin, jos aikuisille järkättäisiin, siellä olis varmaan aikuisille sopivaa tekemistä, kuten lasten leirikouluissa on lapsille sopivaa tekemistä.
Ja meillä siis töissä onkin välillä noita "tiimipäiviä" joissa on ties mitä ohjelmaa. Ikinä en ole moisiin typeriin päiviin osallistunut enkä osallistu. Mieluummin olen töissä senkin ajan. Olen ihan liian tosikko ihminen että minusta olisi kivaa edes kännipäissä tehdä nelikymppisenä jotain temppuratoja työkavereiden katsoessa.
on niin kivat työkaverit että mielelläni lähtisin. Jos siellä olis alkoakin tajolla niin avot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhoan ja olen aina inhonnut kaikenlaisia ylimääräisiä höpötyksiä. Elämäni kamalin viikko oli rippileiri ja muistan sen vieläkin kuin eilisen päivän, vaikka aikaa on kulunut jo 25 vuotta! Joka päivä kaikenlaisia typeriä leikkejä ja kisailuja, arrrrggggh. Vihaan kaikkea mitä pitää tehdä ryhmässä ja varsinkin kun sitä ryhmää ei voi itse valita, se on silkkaa kidutusta. Minusta työ on työtä ja huvit ja virkistäytymiset erikseen. Minä virkistäydyn parhaiten joko oman perheen kanssa esim. saunoen, syöden, katsoen elokuvia, ulkoillen, pelaten jotain oikeasti kivaa tai sitten hyvän ystävän kanssa keskustellen syvällisiä, kahvitellen jne. Ja parasta akkujen latausta on yksin oleminen, se on vaan niin ihanaa. Kaikenlaiset työporukan kesken järjestetyt pakkovirkistymiset ovat stressaavia ja paljon mieluummin olisin töissä.
No joo, varmaan jonnekin 10-vuotiaaksi asti tykkäsin peleistä ja leikeistä, sitten alkoi inho. En tykännyt edes luokkaretkistä, olisin ollut mieluummin kaikki tuollaiset päivät koulussa. Ymmmärrän oikein hyvin teinejäni, jotka vihaavat kaikenlaisia "kivoja tapahtumia" koulussa. Heidän mielestään oikeasti kivointa koulussa on rauhalliset matikan ja englannin tunnit.
Mutta ottaisin hirmuiset määrät viinaa mukaan.
Mieti, parisuhdeleirit :DDDD
Joogaleirit, retriitit, kesäkurssit... kaikkea on.