Viimeaikoina lukemasi kirja?

Luin vaikka en pitänyt lainkaan. Oikea masennuskirja. Huono.

Päätin sitten vielä laittaa "sen hyvän kirjan jota suosittelen" .

Hyvä, erikoinen ja syvällinen.

Vähän oli kevyehkö teemaltaan, metaforat turhan alleviivaavia (maaseutu vs. kaupunki).

Hyvä! Piristävä uusi tulokas ruotsalaisten dekkareiden ystäville.

Vasemman käden polku. Puhutteleva oli ja asiallinen.

Hyvä, loistava suorastaan.

Liksom: Hytti 6



En suosittele, väsyttävää tekotaiteellista sanoilla maalailua



Camus: Sivullinen

Hyvä

Oli vissiin hyvä, sillä luin sen kaksi kertaa peräkkäin, kun en jostain syystä innostunut mistään muusta kirjasta sen jälkeen...

Syvä pää



Tykkäsin, eilen illalla luin loppuun kun en malttanut lopettaa vaikka paikoitellen karmi. Piti nollata pää sen jälkeen aikakausilehdelle ennen nukkumaan käymistä =P.

Luin sen kirjapiiriä varten toistamiseen, varmaan 25 vuoden jälkeen. Edelleen tosi hyvä kirja, kyyneleet tuli silmiin lopussa.

paitsi englanniksi eli To Kill a Mockingbird ja en lukenut sitä kirjapiiriä varten vaan ihan omaksi iloksi. Suosittelen.

Luin sen kirjapiiriä varten toistamiseen, varmaan 25 vuoden jälkeen. Edelleen tosi hyvä kirja, kyyneleet tuli silmiin lopussa.

Oli ihan ok kirjoja, Tarhapäivä on just loppusuoralla.

OT, mutta mä rakastan joidenkin kirjojen nimiä!

"Kuin surmaisi satakielen" on mun mielestä niin ihana kirjan nimi, että menee ihan kylmät väreet. Sen on pakko olla hyvä kirja.:)

Linnunradan käsikirja liftareille, Sieppari ruispellossa, Sadan vuoden yksinäisyys.. Ne oon lukenut ainoastaan nimen perusteella ja hyvä, että oonkin, koska oli oikeasti hyviä kirjoja.

Lionel Shriver: Poikani Kevin. Luin sen uudelleen leffan innoittamana, ja nautin taas. Aihe on rankka, ja moni, jolla on lapsia on sitä kavahtanut, mutta kirja on fiktiota. Tarina on hyvä, kieli on upeaa.



Tällä hetkellä meneillään Merete Mazzarellan Ainoat todelliset asiat. PIdän Mazzarellasta, olen lukenut kaiken suomennetun tuotantonsa. Tämä uusinkin on omaelämäkerrallinen ja käsittelee eläkkeelle jäämistä ja uutta rakastumista, joka johti eroon aviomiehestä. Koska aihe ei liippaa omaa tämänhetkistä elämäntilannettani, en taida saada siitä kaikkea mahdollista irti. Suosittelen silti Mazzarellaa, hän kirjoittaa todella hyvin ja oivaltavasti.

Kirjaa oli mielenkiintoista lukea, se oli hyvin kirjoitettu ja muutenkin tasokas.



Aihepiiri ei itselle ole ajankohtainen (ja toivottavasti ei koskaan olekaan), mutta oli mielenkiintoista lukea eroa läpikäyvän naisen mietteistä. Voi olla, että aavistuksen paremmin osaan tukea ko. tilanteessa olevia läheisiä.

Ehkä maailman masentavin kirja ainakin alkupuolellaan - kertoo Intian maaseudulla asuvan naisen elämästä. Ei kauhean hyvin kirjoitettu enkä muutenkaan tykkää ihan sen tyylisistä, mutta mielenkiintoinen sisällöltään.

"Hullun lailla"



Mielenkiintoinen, etenkin jos on itse joskus sairastanut masennuksen.

Hyvä. Ja kiitos nauruista siile possunassun tulkitsijalle.

Ken Follet: Kun suuret sortuvat - Alkuun lähti hitaasti, mutta tempaisi lopulta mukaansa. Kuvaa ensimmäisen maailmansodan syttymistä ja kulkua eri maissa elävien henkilöitten kautta. Hyvin kirjoitettu, perusteellinen historiallinen järkäle, tarkkaa kuvausta ja mielenkiintoisia henkilöhahmoja. Odotan toista osaa.



Colleen McCullough / Kullan kosketus: Tykkäsin. Mielenkiintoista ajankuvaa, hyvin kerrottu naisen asemasta ja vaihtoehdoista menneisyydessä.



Elina Hirvonen / Että hän muistaisi saman: Olisi voinut jäädä lukematta. Tekotaiteellinen, tylsä, huonosti kirjoitettu ja sisällötön.



Barbara Taylor Bradford: Suvun vihollinen - Silkkaa paskaa. En meinannut jaksaa lukea loppuun. Äärettömän pinnallinen ja typerä.