Haluan eroon persoonallisuushäiriöisestä äidistäni.

Persoonallisuushäiriöisestä kannattaa todellakin pyrkiä eroon. Vie ihan älyttömästi voimavaroja. Toki kokonaan eroon et pääse, jos on samaa tyyppiä kun oma lähisukulaiseni niin kiukuttelee, mollaa ja mustamaalaa niille jotka kanssaan ovat tekemisissä mutta itse olen sanonut että en tahdo kuulla ja aika hyvin jutut ovat suodattuneet pois, sen verran tiedän että tarinaa riittää vaikka tästä välien katkaisemisesta on jo vuosia..

niin mulla ei olisi mitään vaikeuksia katkaista suhdetta. Mutta mä olen oikeasti ainoa ihminen sukulaisista johon sillä on vielä yhteyksiä. Ja esimerkkinä luonteesta sanottakoon että yksikään hänen ystävyyssuhteistaan ei ole yli kaksi vuotta vanhoja koska hänen ei pysty pitämään niitä. Aina on ollut jotakin vikaa siinä vastapuolessa miksi ystävyys on katkennut... Aina mollaamassa kaikkia, olen lopen uupunut tähän.

joka tuli tuollaiseksi.



Koen hirvittävää syyllisyyttä, mutta "lohtunani" tässä tilanteessa on, että tiedän, että olisin itse vajonnut itsetuhoiseen masennukseen jos olisin hetkeäkään enää sietänyt äitiäni.



Ajattelen niinkin, että koska äiti ei pysty pitämään yhteyksiä vaan hankaluuttaan tuhoaa ne, hän ei välttämättä kaipaa niitä. Hänen vihansa esimerkiksi sisartaan kohtaan oli niin aitoa, että oli varmasti helpottunut, kun sisar ei enää käynyt hänen luonaan.



Äitini on erittäin narsistinen, joten uskon että hänelle riittää oma seuransa.



Hankkiudu sinäkin äidistäsi eroon. Kauhealta kuulostaa mutta huonossa tilanteessa pitää valita pienempi paha. Katkeroidut itse tuossa tilanteessa joku päivä kun huomaat, että tilanne ei muutu mutta omat vuotesi vierivät ahdistuessa hankalan ihmisen vuoksi.