Lue keskustelun säännöt.
Mikä helvetti minua vaivaa?! Onko minulla joku mt-ongelma?
24.05.2012 |
Olen ihan loppu, olo on sanoinkuvaamattoman huono. Sain äsken taas sellaisen raivokohtauksen, joita olen saanut jo monen monta kertaa.
Äsken "kohatuksen" sai aikaan lapsen kiukuttelu. Kuppi vaan meni totaalisen nurin ja aloin raivota kuin heikkopäinen. Huusin ja päästin suustani niin ala-arvoista tekstiä, etten viitsi edes tänne sitä kirjoittaa.
Mies on alkanut puhua jo erosta näiden kohtausten takia, hänkään ei jaksa tätä enää. Kun tuollainen raivokohtaus tulee, tuntuu, etten kykene lainkaan kontrolloimaan itseäni vaan huudan aivan raivon partaalla kaikkia sairaita ja hirveitä juttuja joko miehelle tai lapselle. Oikeasti, en hallitse itseäni yhtään.
Mistä ihmeestä tässä voi olla kyse ja miten saan ongelman kuriin? Ja kyse ei todellakaan ole enää normaalista hetkittäisestä suuttumuksesta. Olen itsekin ihan helvetin väsynyt tähän, puhumattakaan siitä kuinka pahaa oloa aikaan saan miehessäni ja lapsessani.
Kommentit (32)
Masennuslääkitys auttoi. Sen ansiosta ehdin ikäänkuin sekunnin miettiä, ennen kuin alan raivota ja saan hillittyä itseni. Minulla siis masennus ilmeni aggressiivisuutena ja lyhytpinnaisuutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hormonitasapainoon liittyvältä kiukulta. Onko ehkä ehkäisy vaihtunut?
Mun mielestä kanssa hormonitasapaino!
Mulla tismalleen samaa ollut n. 10 vuotta ja koko ajan pahenee. Ensimmäinen notkahdus oli, kun jätin e-pillerit veke.Nyt epäilen että vaihdevuosien läheneminen vaikuttaa.
sulla on jotain häikkää naishormonien ja mieshormonien suhteessa. Äläkä nyt luule, että mä vihjaan että sulla on vaihdevuosioireita, vaan siis mulla on mutta sulla naishormonijuttu johtuu jostain muusta.
Älä lähde ekana jollekin psykologille, siitä ei tule kuin rahanmenoa ja turhautumista, kun vatvot lapsuuksia ja kohta sä jo uskot olevasi mt-potilas.
Sen sijaan mene gynekologille. Kokeet maksaa mutta ainakin niiden tulokset on faktaa ja jos mitään ei näy, niin onpahan yksi syy eliminoitu pois.
muoto, agitoitunut masennus joka voisi oireiltaan sopia suhun... Juuri tuo äkkipikaisuus ja jopa aggressiivisuus. Jos nyt masennuksesta lähdetään puhumaan.
Tosin, en huuda noin kamalia asioita kuin sinä. Mutta raivoan muuten ja paiskon tavaroita, mökötän, olen kaikkea muuta kuin aikuinen. Olen huomannut, että liikunta auttaa ja sen jälkeen tulen taas normaaliksi.
En myöskään osaa sanoa mistä tämä johtuu. Pidän huolta itsestäni, harrastan liikuntaa eli en usko, että kyse on masennuksesta. Pms-oireet minulla on ja massiiviset, itse asiassa myös ovulaation aikaan olen kireä. Elämä on yhtä vuoristorataa. Kilarit otan kerran viikossa. Ehkäisynä ollut 7 kk hormonikierukka. Voisiko olla siitä? En tiedä. Mutta ap, tsemppiä meille :)
kokemaani vaihtoehtoa:
Kilpirauhasen liikatoiminta aiheutti minulla samantyyppistä. Olen toki äkkipikainen muutenkin luonteeltani, mutta silloin napsahdin joka asiasta ihan suhteettomasti.
Burn out, sama juttu, mutta silloin olin kyllä myös väsyneempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tunnistan jo kirjotustyylistä tän tarinoiden keksijän...
syöminen? verensokerin lasku voi joillain aiheuttaa aggressioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä tunnistan jo kirjotustyylistä tän tarinoiden keksijän...
kun olisikin satua. Miksi ihmeessä joku satuilisi tällaisesta aiheesta?!
ap
Mulla diagnosoitiin masennus. Masennuslääkkeiden syömisen (1 vuosi) jälkeen on tuollainen käytös pysynyt poissa. Jo vuosia. Suosittelen. Äkkipikainen olen muutenkin perusluonteeltani, mutta menetin itsekontrollin tuolloin. Lapsille ja miehelleni se oli kamalaa aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
syöminen? verensokerin lasku voi joillain aiheuttaa aggressioita.
syömättömyyskin pahentaa, mutta ei ole se syy, sillä kohtauksia tulee yhtälailla hyvin syöneenäkin.
ap
Mitään stressiäkään tai uupumusta en usko oleva. Kun kuppi alkaa täyttyä, se täyttyy hyvin nopeasti enkä kykene enää hallitsemaan käytöstäni. En jotenkin kestä yhtään ärsytystä ja häiriötä. Mikä kuuluu esim. vanhemmuuteen.
ap
Jopa niin paha tapaus että olen onnellinen että hankin lapset vasta vähän vanhempana, koska olisin voinut pahalla hetkellä kiukuspäissäni vaikka tappaa lapsen tai vahingoittaa vakavasti.
Mutta olen oppinut ihan rauhalliseksi ihmiseksi vuosien myötä, samalla tavalla kuin joku tuolla aiemmin kirjoitti eli alkamalla aktiivisesti ja joka hetki seurata mieleni (tunteet, ajatukset) tilaa ja kehittää sijaistoimintoja niiden hetkien varalle jolloin tuntuu että vanhoista merkeistä päätellen raivokohtaus on kehittymässä. Kyllä minun mielessäni vieläkin kuohuu ja saa kuohuakin, käytökseni osaan kuitenkin hillitä kuten aikuisen kuuluukin.
lähes aggressiivista käytöstä.
Googlaa.