Millainen harrastus kilpauinti on lapselle? Onko hirveän rankkaa tai tosikkomaista?
Lapsi pääsisi uinnin valmennusryhmään, mutta vähän mietityttää kuinka sitoutumista vaativa laji yleisesti ottaen on. Lapsi rakastaa uimista, mutta ei välttämättä haluaisi kilpailla.
Kommentit (53)
meidän tyttö halusi HARRASTAA uimista. Mutta joka vuosi nousi aina vaan korkeampaan ryhmään. Viime vuonna oli sitten kilparyhmässä ja harkat 7 kertaa viikossa ja monta tuntia kerrallaan. Tyyliin tunnin lenkki ja sen jälkeen 3 km uintia jne jen . Kilpailupakko.
Ja hän olisi halunnut harrastaa uintia eikä kilpailla verissäpäin. Lopetti koko harrastuksen
NÄIN OULUSSA hoidetaan uintiharrastus
meidän tyttö halusi HARRASTAA uimista. Mutta joka vuosi nousi aina vaan korkeampaan ryhmään. Viime vuonna oli sitten kilparyhmässä ja harkat 7 kertaa viikossa ja monta tuntia kerrallaan. Tyyliin tunnin lenkki ja sen jälkeen 3 km uintia jne jen . Kilpailupakko.
Ja hän olisi halunnut harrastaa uintia eikä kilpailla verissäpäin. Lopetti koko harrastuksenNÄIN OULUSSA hoidetaan uintiharrastus
useimmissa lajeissa kaikkialla. Jos olet lahjakas, "harrastat" verissäpäin, jos et ole lahjakas tai muuten vain haluaisit harrastella pari kertaa viikossa, et harrasta ollenkaan. Sama juttu kaikissa joukkuelajeissa, luistelussa, voimistelussa jne.
Siellä ei ole kilpailupakkoa. Voi vain käydä uimassa ne tietyt kerrat viikossa.
KILPAryhmissä on KILPAILUvelvollisuus. Et voi käydä kilparyhmässä ja kieltäytyä kilpailemasta. Kisoja on jo ihan ekoissakin kilparyhmissä kerran kuussa. Onko lapsesi valmis siihen? Jos ei älä laita kilpapuolelle. So simple is that.
t. harrastusuimarin äiti
Lapsi pääsisi uinnin valmennusryhmään, mutta vähän mietityttää kuinka sitoutumista vaativa laji yleisesti ottaen on. Lapsi rakastaa uimista, mutta ei välttämättä haluaisi kilpailla.
Tulee tosi leveät hartiat. Pari kaveria kärsinyt tästä aikuisena, kun nuorena harrasti uintia ja hartiat on nyt leveämmät kuin lantio.
Pojille hyvä harrastus :D
tilanpuutteen takia. Aikaisemmin on ollut, mutta sekin oli isommille kuin meidän lapsi.
ap
varsinkin jos kilparyhmässä harjoittelee. Löytyisikö teidän seurastanne ns. harrasteryhmää, jossa voisi harrastaa uintia muutaman kerran viikossa eikä olisi pakko kilpailla?
Itselläni viimeisenä harrastusvuotenani minulla oli 9 uintia, 3 punttisalia ja mahdolliset kilpailut viikossa. Leveistä hartioistani en missään vaiheessa ole kärsinyt ja ikää on nyt +40;)
useimmissa lajeissa kaikkialla. Jos olet lahjakas, "harrastat" verissäpäin, jos et ole lahjakas tai muuten vain haluaisit harrastella pari kertaa viikossa, et harrasta ollenkaan. Sama juttu kaikissa joukkuelajeissa, luistelussa, voimistelussa jne.
Ketä varten lapset harrastavat ja kilpailevat? Aikuisten. Lasetn elämä uhrataan toteuttamaan urheiluihmisten (-vaikuttajien, -valmentajien ym.) ja vanhempien ambitioita. Aivan hirveää, oikeasti, kun tietää että vain harva lapsi haluaa itse viettää sellaista elämää ja kilpailla verissäpäin sekunnin sadasosista.
Siellä ei ole kilpailupakkoa. Voi vain käydä uimassa ne tietyt kerrat viikossa. KILPAryhmissä on KILPAILUvelvollisuus. Et voi käydä kilparyhmässä ja kieltäytyä kilpailemasta. Kisoja on jo ihan ekoissakin kilparyhmissä kerran kuussa. Onko lapsesi valmis siihen? Jos ei älä laita kilpapuolelle. So simple is that. t. harrastusuimarin äiti
mutta Oulussa EI OLE HARRASTUSRYHMIÄ kuin ihan pennuille... tyttö on nyt 14 v ja sen ikäiset eivät voi vaan HARRASTAA uintia Oulussa
Älä puhu, jos et tiedä faktoja
Joko kilpailet silmät kiiluen tai et harrasta ollenkaan.
Itse lopetin uimisen (ryhmässä) aikanaan kilpailupakon takia. Tykkäsin kyllä harjoittelusta - vaikka olikin rankkaa - mutta kilpaileminen ei kiinnostanut yhtään tippaa, eikä harrasteryhmää ollut.
harrastuksista. Ihan fyysisestikin. Siis lajiharjoittelu on fysiikalle todella kovaa, tiedän useampia ex-uimareita joilla on mm. lieviä rytmihäiriöitä - voi olla puhdasta sattumaakin.
Riippuu varmasti paljon valmentajasta miten saa ryhmähengen toimimaan vaativassa yksilölajissa joka pahimmillaan on sitä pohjan kaakelien katselemista viikosta ja vuodesta toiseen.
Toisaalta monella kaverilla on todella elinikäisiä ystävyyssuhteita lajin parista kuten parhaimmillaan käy.
Alin valmennusryhmä harjoittelee pari kertaa viikossa.
Omani on 8v. on kilpauimakoulussa ja varmasti jatkaa valmennusryhmään jossain vaiheessa.
Monet lapset haluaa kilpailla.
On vasta sitten rankkaa, kun edetään valmennusryhmissä ylöspäin.
Minusta uimareiden kroppa on ihana ja vahvoista hartioista on hyötyä.
Ei kolota selkä.
Lisäksi ei voi kuin ihailla hyvin uivia lapsia.
Kaunista katseltavaa.
Ota paikka hymyissä suin.
mikä ihme on harrastusryhmä uinnissa? Minä 33- vuotta harrasta uimista, enkä ole missään ryhmässä.
Kilpaiuinti on kilpauintia, tarkoitus siinä on pärjätä. Harrastusuinti on sitä, että käy uimassa silloin tällöin tai useamminkin ihan muuten vain. Ei siihen ryhmää tarvita, kyllä sinne uimahalliin saa mennä ihan varmasti ilman mitään ryhmää myös Oulussa.
Muutenkin on ihmeellistä, että harrastusten pitäisi olla aina jotenkin järjestettyä. Tämä on tietenkin kiva asia mm. kavereiden takia, mutta ei edellytys lajin harrastamiselle. Joukkulajit esim. on tietenkin eri asia, on hyvä, että joku kokoaa ryhmän niille, jotka haluavat vain pelailla.
AP:lle - anna lapsesi kokeilla. Ehkä kilpailu kipinä iskee ja jos ei, niin mitään ei ole menetetty.
Taas akat liioittelee määriä.
Katso seuran sivuilta paljonko on harjoittelukertoja ja ainakin meidän kaupungissa valmennusryhmä 6 harjoittelee n. 2-3 kertaa viikossa ja ei niitä kilpailujakaan koko ajan ole.
Lapseni ryhmässä monet lapset haluaa kilpailla.
Ylin taso harjoittelee 18 tuntia viikossa ja silloin ollaan jo huipulla.
seurassa oppii sosiaalisuutta ja kurinalaisuutta.
On ihan edetä niiden omien uintikavereiden kanssa.
16
mutta esim. minun tyttärelleni ihan omiaan, koska rakastaa vedessä pulaamista ja äärimmäistä rasitusta. Tyttö myös kisaa mielellään ja haluaa pärjätä.
Kilpauinti on minusta rankkaa vanhemmallekin, koska kisat kestävät ja hallissa kuin hallissa on KUUMA.
Ei ole rankkaa itse harrastan 6 kertaa viikossa ja olen 12
Se on tosi kivaa ja kisojakin on kivasti
Ei ole tosista hommaa ainakaa oulus
Nostin vanhan ketjun ja olen vastaaja 16 en siis ole ap!
Oma poikani on nyt jo toisessa valmennusryhmässä ja ikää nyt 10v. Treenejä on 5 kertaa viikossa ja poika käy treeneissä noin kolme kertaa viikossa. Aina ei ole pakko mennä treeneihin ja harjoitellaan sitoutuneisuutta.
Kilpailuja on kerran kuukaudessa ja ne menee hyvin. Ei mikään ongelma. Valmentajan neuvo on suhtautua kilpailuihin kuin harkkoihin ja se on tepsinyt. Lapsi ei jännitä ja tykkää kilpailla. Kilpailuihin liitetään aina jotain kivaa herkuttelua ja vain kaksi kertaa vuodessa on muissa kaupungeissa kilpailuja. Suomen mestaruus kilpailut on kerran vuodessa ja niihin on aikaraja.
Aina on kilpailuissa toinen vanhemmista. On ollut kyllä mukavaa ja hyvä mieli. Vieraassa kaupungissa otetaan joskus hotellihuone ja nautitaan lomasta. Teini- iässä laji muuttuu raskaaksi mutta paljon on kiinni asenteesta. Pitää sytyttää rakkaus lajiin.
Kyllä se kloori keuhkoihin vaikuttaa mutta ainoa laji joka on mielestäni se upein laji ja herättää jopa kateutta . Hyvin uiva ihminen on todella kaunis näky.
eli suomeksi käydä uimassa silloin tällöin tai useammin. Voihan mitä tahansa urheilulajia tehdä näin: käydä luistelemassa, hiihtämässä, pallottelemassa fudista jne.
Miellän kuitenkin untiharrastuksen sellaiseksi ohjatuksi toiminnaksi, jossa kehitetään mm. uintitekniikkaa ja harjoitellaan uusia lajeja, esim. perhosta. Hyvä tekniikka tekee uimisesta miellyttävämpää ja on paljon vaihtelevampaa uida useilla eri tavoilla kuin painaa rinulia päästä päähän. Harva sanotaan nyt vaikka 9-vuotias on näitä niin hyvin omaksunut ettei enää kaipaa niihin ohjausta.
Lisäksi ohjatussa harrastuksessa on se sosiaalinen aspekti ja ryhmän kanssa tekeminen.
Antaisin ap:n tietenkin kokeilla kilparyhmässä uimista. Sittenhän sen näkee onko se liian rankkaa, tuskin se pienimmillä on.