Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Lapsi, joka ei syö MITÄÄN kasviksia.

Vierailija
23.05.2012 |

Ei siis edes hedelmiä. Mitä sellaiselle voi tarjota? Kyseessä siskontyttöni, 3,5 v. Siskoni on jo antanut periksi, mutta minua kismittää, että kun tyttö on meillä leikkimässä, niin pitää laittaa mautonta ruokaa, kun ei voi edes sipulia käyttää.



Vinkkejä?

Kommentit (28)

Vierailija
1/28 |
24.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

nirsoilija tyttö kohta 4 v. Ei kannata alkaa vauhkoamaan maistelun kanssa. Et itsekään söisi jos pakotetaan.

Itse laitan vaan sinnikkäästi aina jotain kasvista tai hedelmää tytön lautaselle, maistaa jos maistaa. En tuputa, en tee numeroa, kerron mitä ruoka on jos kysyy.

Jotain on ruvenut jo syömään, pieniä määriä mutta alku sekin.

Hedelmistä tykkää päärynästä, omenasta, banaanista ja viinirypäleistä. Mutta ei halua joka päivä syödä edes hedelmiä.

Kohta saa taas tuoreita mansikoita ja vadelmia, niistä tykkää, kukapa ei tykkäisi? Mutta jos uusiin ruokiin maistelusta on tullut peikko, en tiedä mikä auttaisi. Aika?


9v. poika ei pidä mansikoista :D Ja ennen kaikkea ei voi sietää mansikkakakkua (itellä nousee vesi kielelle kun ajattelenkin ihanaa kermavaahdolla ja mansikoilla aateloitua täytekakkua, aijai...), eli meitä on todella moneen junaan :)

Vierailija
2/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun teki esim. siskonmakkara- tai muuta keittoa, keitti erikseen keittojuurekset ja soseutti ne, lisäsi soseen sitten keiton sekaan, ja ainoat kiinteät osaset sopassa olivat ne makkarat ja perunanpalaset. Hyvin teki kauppansa meille, vaikka muuten emme kasviksiin koskeneet. Tätä samaa olen hyvällä menestyksellä kokeillut omiinkin lapsiini.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kurkkua ja banaania sentään. Annan hänelle monivitamiinitabletin päivittäin ja yritän piilottaa kasviksia ruokaan. Yleensä hän kyllä huomaa sen mausta tai ruuan ulkonäöstä. Jos haluan laittaa sipulia lihapulliin tai kastikkeeseen, laitan sen niin isoina paloina, että ne on suht helppo sitten onkia pojan pikku annoksesta pois. Sama paprikan- ja porkkananpalojen kanssa.

Vierailija
4/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ap

Vierailija
5/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

meillä myls tuollainen sihtikurkku, mutta isoksi mieheksi kasvoi silti

Vierailija
6/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

esim lasagneen iso läjä porkkanaa, maissia, tuoretta tomaattia soseen lisäksi, ne keitetään ensin pehmeäksi, ja sitten normaali lasagne, paitsi ei lihaa lainkaan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä tosiaan syö kuitenkin perunaa, kasvis sekin.

Vierailija
8/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hammastikkuun porkkanan- ja kurkunpalasista "ukko" :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

ruuassa on sitä mitä on ja monikaan ruoka ei ilman sipulia maistu. Pilkon sipulin pieniksi paloiksi koska poika ei siitä tykkää ja hyvin menee alas.



En opeta lastani tahallaan nirsoksi ruuan sörkkijäksi. Se syödään mitä on koska maistamiskertoja tarvitaan paljon!



Koskaan en ole kuitenkaan pakottanut syömään, jollei maistu niin ei maistu. Sellaisia ruokia(joita ei ole kuin 1 tai 2) joita lapsi on masitanut monesti ja todennut ettei pidä en enää laita tai jos laitan niin silloin saa jotain omaa ruokaa.



Mutta esim. sipuli on sellainen perusmauste mihin törmää joka paikassa, vieraisilla, ulkona syödessä, kouluruuassa jne. että "pakko" sitä on oppia syömään



Lapsi syä monipuolisesti kaikkea ja maistaa innokkaasti kaikkea vaikkei pitäisikään kaikesta aina. Mutta esim. sipulia on oppinut syömään näin.

Vierailija
10/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pitkän 2-3 tunnin ulkoilun ja ulkona riehumisen jälkeen vertaistensa eli oman ikäistensä ja ehkä pikkaisen vanhempien lasten kanssa samaan ruokapöytään. Näiden muiden on sitten oltava normaalisti syöviä.

Alkupaloiksi tarjolle dippityyppisesti porkkana, kurkku ja kukkakaalipaloja. Ehkä myös mansikkaa, mustikkaa ja vaikka vesimelonia. Kukaan ei puhu eikä tee numeroa, mitä on esillä. Paras olis jos vain yksi aikuinen "hääräilisi" ruokien kanssa. Jos ei ota, niin oltasiin mitään sanomatta asiasta. Alkupalojen jälkeen pääruoka pöytään. EI erikoisruokavalioita kenellekään. Mutta kuitenkin tarjolle perusruokaa esim. jauhelihakastiketta tai spaghettia. Jos ei syö, niin antaa olla syömättä. Mutta mitään välipaloja tai muuta ei tilalle. Lapsi ei kuole, jos on päivän syömättä.



Olennainen osa on tämä aktiivinen liikkuminen ulkona ja kaverit, jotka syö ja se, että kukaan aikuinen ei tule tuijottamaan pöydän viereen, että "no, meneekö".

varmasti lapsi saanut kuulla tuosta jo tarpeeki ja tietää hallitsevansa asiaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Valitettavasti ei mene vihannekset, vaikka kuinka kivan näköisesti laittaisin, kaikki ufot ja perhoset on kokeiltu :)



Olen itsekin sitä mieltä, että nirsoilu ei ole ok, mutta tämä neiti tuntuu aivan mahdottomalta. Perheen muut lapset syövät mitä vaan, ja tällekin on kyllä tarjottu kaikkea vauvasta asti.



Mutta kiitos vinkeistä, kokeillaan!



ap

Vierailija
12/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikä todellakaan johdu meistä aikuisista, sillä me kaikki muut (myös lapset) syödään kaikkea hyvällä ruokahalulla. Eli eipä sitä voi niin yksiselitteisesti sanoa, että "meillähän kun ei nirsoilla vaan syödään mitä annetaan"



Ollaan kokeiltu piilotamiset, pakottamiset, hassut muodot jne. jne., mutta kun ei maistu, niin ei maistu. Ehkä ajan kans sitten alkaa maistua?

Nyt annan toisinaan lasten monivitamiinia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun sai niihin Hesen salaattikastiketta, nykyisin menee muillakin kastikkeilla ja ilmankin jos kastiketta ei ole.

Vierailija
14/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

kun sai niihin Hesen salaattikastiketta, nykyisin menee muillakin kastikkeilla ja ilmankin jos kastiketta ei ole.


Tätä en ole edes tajunnut kokeilla! Luulin, että kaikki on jo testattu. Meilläkin tykkää dippailla ruokia ketsuppiin ja hampparimajoneesiin. Pakko kokeilla heti huomenna tätä vaikka kurkun kanssa.

tuo 5v:n äiti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poika ei syönyt yhtään mitään punaista, vihreää, keltaista jne. Ei ainoatakaan hedelmää, vihannesta, kasvista, paitsi perunaa. Ainoat keinot oli just tehä kasvissosekeittoa ja muut keitot niin, että soosas ne haarukalla pieneks lautasella. Nyt kun täytti neljä, kokeilin ihan selittää hänelle että niitä pitäis syödä, että saa voimaa ym. Ja että tästä lähtien nyt kun on jo noi iso poika, että täytti neljä, niin pitää ruveta ottamaan ihan pieni pala aina kaikkea mitä me muutkin syömme. Ihme ja kumma, poika ymmärsi sen nyt. Olen kyllä satoja kertoja aiemminkin yrittänyt saada syömään, tai edes maistamaan noita. En vain aiemmin onnistunut. pienen tauon jälkeen, kun en edes tarjonnut mitään sellaista, kävi yhtäkkiä näin. Olen tosi tyytyväinen. Maistaminen on tärkeää, koska ruokia pitäisi maistaa aina 20 kertaa niin voi oikeasti sanoa tykkääkö vai ei. :) ja meillä siis toinenkin lapsi, joka syö kaikkea, kuten myös me vanhemmat.



Aluksi maistiaiset oli minimaalisia ja hernekin kuorittiin, mutta kyllä se siitä sitten lähti.

Vierailija
16/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä menee melkein mikä vain ketsupin kanssa.

Nälkäisenä esim. kurkunpalat ennen varsinaista ruokaa?

Onko kokeiltu soseuttaa kasviksia ruuan sekaan? Alkuun pieniä määriä ja vähitellen lisäten.

Uunijuurekset hunajan kanssa?

Eikö mene edes vesimelooni, persikka tms. lasten herkut?

Entäs grillattuna? Kolmioleivän välissä?



Meillä on kasviksia aina tarjolla ja monta kasvista on opittu syömään pienellä pakottamisella tai lahjomisella. Kaikilla kolmella on erilaiset mieltymykset, mutta jokaisella on jotain kasviksi mitä syövät.

Lisäksi vain jatkuvaa totuttamista, meillä mm. esikoinen oppi hyväksymään sipulin vasta 8-vuotiaana, siihen saakka nyppi ne aina pois.

Vierailija
17/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hei.

Minä olen aikuinen, ja äiti, lapsia neljä.

Olin itse lapsena tuollainen kranttu ruuan suhteen.

En edelleenkään syö sipulia esimerkiksi. En pidä sen mausta.

Kyse ei ole koskaan ollut siitä, että olisin saanut päähäni että sipuli on pahaa, vaan yksinkertaisesti en pidä sen mausta. Sitä ei vieläkään voi piilottaa minun ruokaani, maistan sen ja se on yhä edelleen pahaa, ja minusta se on aliarvioimista ja vähättelyä.



Esim. hyvä ystäväni tietää, etten pidä sipulista. Kerran kyläillessä hän oli tehnyt ruuan, kasviksia ja riisiä ja broileiria. Haarukallinen suuhun. "Tässä on sipulia" sanoin minä. Ystävä naureskeli; hän oli päättänyt piilottaa siihen sipulia, aivan kuten tekee omalle lapselleenkin, koska HÄNEN MIELESTÄÄN sipuli on hyvää ja antaa hyvän maun ja HÄNEN MIELESTÄÄN minä en huomaa makua, syön vaan, ja inhoni sipuliin perustuu johonkin lapselliseen "olen päättänyt että tää on pahaa enkä tykkää siitä".. jne.



Hänelle oli yllätys että todellakin tunnistan sen maun ja en pidä sipulin mausta.



Käytän sitä kuivattuna tai jauheena, silloin ruokaan saa hyvän maun.



Samainen ystäväni on koko ikänsä hössöttänyt oman lapsensa ympärillä, kun tämä ei syö hedelmiä, salaatteja, kasviksia ym, ja tämä hössötys terveellisen ruuan syömisestä on ilmeisesti jokapäiväistä. Lapsi on nyt 17 v eikä vieläkään, edelleenkään, syö näitä, on aina hyvin tympääntynyt tähän hössäämiseen. Minullekin, pelkästään kylässä ollessa, se on rasittavaa katsottavaa ja kuunneltavaa, kun joka aterialla pitäisi nauttia joku salaattipläjäys ja koko ajan jauhetaan samasta aiheesta...



Minä olin myös lapsena kranttu. Olen iloinen, ettei äiti pakottanut syömään mitään mistä en pidä. Nyt aikuisena syön vihanneksia, kasviksia, salaatteja ym.



Omista lapsistani yksi rakastaa vihanneksi ja salaatteja, toinen taas ei suostu syömään kuin tyyliin keitettyjä porkkanoita.



En pakota. En tee numeroa aiheesta. Syövät sitten, kun on itsellään sen aika, mutta eivät taatusti syö ikinä yhtäkään kasvista, jos aloitan nyt lapsena pakottamisen.

Mutta yllättäen tämä, joka ei välitä hedelmistä eikä vihanneksista, syö mansikoita, muitakin makeita marjoja, tuorekurkkua, ruisleipää..



Nuorimmalla on paljon muutakin sellaista, mistä ei pidä. Esim. ei tykkää pullasta, ei hillosta (letun päällä esim.) ..



Tarkoitukseni on sanoa, että antakaa olla. Ei se lapsi siihen kuole, ettei syö näitä ruoka-aineita. Luultavasti ei pidä niiden mausta, yksinkertaisesti ei pidä mausta. Tai sitten lyö hanttiin ihan periaatteesta. Kun aiheen ympärillä kaikki höslää ja hössöttää, lapsi päättää entistä hanakammin pistää kampoihin ja pitää oman päänsä.



Unohtakaa koko aihe. On lapsen aliarvioimista ja kiusaamista piilotella niitä ruokaan tai soseutella. On lapsen kiusaamista hössöttää ja tuputtaa ja jauhaa koko ajan: kun et syö kun et.. "et kelpaa minulle tuollaisena kuin olet, olet vääränlainen kun et syö sitä mitä minä haluaisin sinun syövän ja mitä muut syö, katso miten nuo muut ovat oikeanlaisia ja kiltteja ym jne kun syövät porkkanaa ja sinä et nyt kelpaa meille kun olet noin hankala, etkä suostu syömään salaattia.." tämä on se viesti.



Huolehtikaa, että kuituja tulee esim. ruisleivän muodossa ja monivitamiinia voi antaa tablettina, esim. c-vitamiini ym.



Lapsi syö sitten joskus, kun saa itse omaan tahtiinsa maistella, ehkä teini-ikäisenä. Tai aikuisena.

Vierailija
18/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä menee melkein mikä vain ketsupin kanssa.

Nälkäisenä esim. kurkunpalat ennen varsinaista ruokaa?

Onko kokeiltu soseuttaa kasviksia ruuan sekaan? Alkuun pieniä määriä ja vähitellen lisäten.

Uunijuurekset hunajan kanssa?

Eikö mene edes vesimelooni, persikka tms. lasten herkut?

Entäs grillattuna? Kolmioleivän välissä?

Meillä on kasviksia aina tarjolla ja monta kasvista on opittu syömään pienellä pakottamisella tai lahjomisella. Kaikilla kolmella on erilaiset mieltymykset, mutta jokaisella on jotain kasviksi mitä syövät.

Lisäksi vain jatkuvaa totuttamista, meillä mm. esikoinen oppi hyväksymään sipulin vasta 8-vuotiaana, siihen saakka nyppi ne aina pois.

Itse inhoan sipulia yhä vieläkin. Jos on kova nälkä, voin syödä jonkun ruuan just, että otan ne sipulit pois, vaikka en pidä mausta, mutta salaatteihin esim. ne antaa sen kamalan "kovan" maun.

En ymmärrä mikä itseisarvo on oppia tykkäämään kaikesta ruuasta, tai miksi kaikkien tulisi tykätä just sipulista. Miksi?

ja hei, olen aivan aikuinen, en mikään parikymppinen teini-iästä ulos kasvanut, enkä todellakaan ymmärrä miksi minun pitäisi tykätä kaikesta, miksi kaikkien pitäisi olla kaikkiruokaisia?

Vierailija
19/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nirsosta lapsesta kasvaa useimmiten nirso aikuinen.

Ja todellakin, ihminen menettää paljon jos ei syö mitään kasviksia tai hedelmiä. Vitamiinit voi ottaa purkista, mutta ne eivät korvaa silti sitä haittaa mikä tulee liian yksipuolisesta ruokavaliosta.

Sinulla on käynyt hyvin ja olen laajentanut ruokavaliotasi aikuisiällä, hyvä, isolla osalla ei käy näin!

Vierailija
20/28 |
23.05.2012 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nirsosta lapsesta kasvaa useimmiten nirso aikuinen.

Ja todellakin, ihminen menettää paljon jos ei syö mitään kasviksia tai hedelmiä. Vitamiinit voi ottaa purkista, mutta ne eivät korvaa silti sitä haittaa mikä tulee liian yksipuolisesta ruokavaliosta.

Sinulla on käynyt hyvin ja olen laajentanut ruokavaliotasi aikuisiällä, hyvä, isolla osalla ei käy näin!

Mitä haittaa on yksipuolisesta ruokavaliosta? Jos sen vitamiinipläjäyksen ottaa purkista? Onhan lapsia, joilla on laajat ruoka-aineallergiat ja vitamiinit ja hivenaineet otetaan purkista.

Minä laajensin ruokavaliotani, koska kotona oli se vanhempien, lähinnä äidin, esimerkki. Toisaalta; en oppinut ikinä tupakoimaan, vaikka varhaislapsuudessani vanhempani polttivat, mieleen jäi vain se kun äiti lopetti = äiti, joka ei tupakoi.

Sen sijaan siskoni, joka lapsena oli kaikkien kehuma esimerkkitapaus ja söi monipuolisesti, on tällä hetkelä jotain aivan muuta. Tupakoi. Käyttää alkoholia humalahakuisesti. Hedelmiä, salaatteja ym. kasvispuolta, ei edes ymmärrä miksi pitäisi niitä syödä. Laiha on kuin ojakeppi, mutta ruokavalio yksipuolinen, vaikka lapsena oli se kävelevä esimerkki monipuolisuudesta ja kaikkiruokaisuudesta.