Lue keskustelun säännöt.
lapseni kuoli kohtuun täysiaikaisena. Mitä eri vaihtoehtoja on
22.05.2012 |
synnyttää hänet? syytä ei ole löydetty. MIten vastaavat kokeneet jos teitä on, olette selvinneet? naurettava kysymys, mutta saanko vetää kännit ellen muuten selviä?tätä lasta toivottiin ja odotettiin niin kauan. 8v lapsettomuutta takana.
Kommentit (12)
Kohtuun täysiaikaisena kuolleet lapset synnytetään normaalisti alakautta niin raa'alta kuin se ehkä kuulostaakin. Kännejä en suosittele vetämään koska silloin sinulle ei voida antaa kunnollista kivunlievitystä. Saat kaiken mahdollisen kivunlievityksen synnytyksen ajaksi. Sellaisenkin mitä muuten et voisi saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koska se on sinulle riskittömintä. Saat kaikki mahdolliset mömmöt, joten älä ota kännejä. Se saattaisi olla este kipulääkkeiden annolle ja ainakin se hankaloittaisi tilannetta, jos täytyisikin tehdä sektio. Kannattaa vakavasti harkita lapsenne pitämistä sylissä synnytyksen jälkeen, itse en ainakaan katunut, että olimme perheenä kolmistaan siellä synnytyshuoneessa aika tovin. Kaverini, joka myös on synnyttänyt kuolleen lapsen, on katunut sitä, ettei silloin uskaltanut katsoa, minkä näköinen lapsi oli tai pitää häntä sylissä. Kyllä lapsen kuolemasta pääsee ajan kanssa eteenpäin, vaikka koskaan ei varmaan ihan kunnolla pysty selviämään. Minun lapseni kuolemasta on nyt pian 1,5v ja viimeiset puoli vuotta on jo sujunut aika normaalisti. Aikaa se vie. Miehen kannattaa hakea pari viikkoa sairaslomaa eikä yrittää sinnitellä töissä. Kannattaa myös hakeutua johonkin terapiaan, itseäni se auttoi. Paljon voimia teille!
Ainakin itselleni 17v sitten tuli sektiopyynnölle tiukka ei. Toivottavasti saat kaiken kivunlievityksen. Minä en saanut ponnistuvaiheeseen mitään, koska olisi kuulemma haitannut ponnistustyötä. Siksi se ponnistus olikin elämäni helvetillisin tunti. Ja siitä jäi pelko, jonka vuoksi elävät lapsemme ovat syntyneet sektiolla omasta halustani.
Voimia, valtavasti voimia suureen suruunne, pidä pientä sylissäsi ja ottakaa kuvia, kyllä hän jotenkin "aistii" sen, että on äidin/isin sylissä ja saa rakkauttanne mukaansa, on jo saanutkin.
Halaus!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa vakavasti harkita lapsenne pitämistä sylissä synnytyksen jälkeen, itse en ainakaan katunut, että olimme perheenä kolmistaan siellä synnytyshuoneessa aika tovin. Kaverini, joka myös on synnyttänyt kuolleen lapsen, on katunut sitä, ettei silloin uskaltanut katsoa, minkä näköinen lapsi oli tai pitää häntä sylissä.
Minä olen myös synnyttänyt kuolleen lapsen rv 34. Pyysin lapsen heti syliini kun hän oli syntynyt ja lastenlääkäri todennut hänet kuolleeksi, pidin pikkuista rinnallani ja itkin. Vähän myöhemmin mieheni piti vauvaa sylissä ja otimme valokuviakin. Pikkuinen oli ihan ehjän ja normaalin näköinen, sinertävä vain ja veltto. En tiedä halusitko kuulla tuota, mutta minä sanon samaa kuin edellinen. Pidä vauvaa sylissä, itkekää jos siltä tuntuu ja hyvästelkää pikkuinen rauhassa. Kai miehesi on tulossa mukaan synnytykseen?
sillä ei ole kuulemma keinoja käsitellä näin vaikeita asioita. Ei kai oo minullakaan, pelkään jos otan syliin, en halua päästää ikinä irti :((((((((((( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmettelen miestäsi, miten voi jättää sinut yksin kohtaamaan tilanteen. Aika julmaa ja itsekästä. Voisitko saada jonkun ystävän mukaan? Onneksi henkilökunta varmasti auttaa ja tukee kaikin tavoin.
Todella surullista kerta kaikkiaan.
Oli kamalaa katsoa kun kätilö työnsi sitten pikkupoikamme sängyssä pois ja itse lähdin toiseen suuntaan. Tiesin että kylmiöön vievät lapseni. Siinä sitten piti vain yrittää alkaa jatkaa omaa elämää, onneksi meillä oli esikoinen kotona odottamassa äitiä ja pitämässä elämässä kiinni.
Voi, voimia niin paljon ap:lle! Ja hänen miehelleen myös... saisko hän kuitenkin itsestään irti sen verran että tulisi sun tueksi synnytykseen? Koita puhua hänelle että miettii mistä jää paitsi jos ei tule. Ettei tää lapsen kuolema tulisi erottamaan teitä toisistaan vaan mieluummin yhdistäisi ja lujittaisi teidän suhdetta...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä on aika surullista, että miehesi ei tule. Sinulla ei ole vaihtoehtoa. Eikö teidän nyt pitäisi pitää yhtä, tukea toisianne tilanteessa, jossa molemmat olette aivan ymmällä? Miksi miehesi jättää sinut yksin synnyttämään kuollutta lasta?
Itselläni ei ole kokemusta, joten en voi mitään käytännön vinkkejä antaa. Toivotan vain voimia surussa.
Valitettavasti alateitse on synnytettävä :( Helmikuun vauvassa oli koskettava juttu geenivirheistä, jossa perhettä oli kohdannut myös kohtukuolema..
Normaali synnytys varmasti kannattaa. Sinuna en vetäisi kännejä ennen kuin synnytys on ohi. Aina on kuitenkin riski, että joudutkin johonkin toimenpiteeseen, ja silloin ei ole hyvä, jos on kännissä. Rauhoittavia varmaan saat jos pyydät. Voimia.