Lue keskustelun säännöt.
Kohdunlaskeuma
22.05.2012 |
Minulla todettiin jälkitarkastuksessa pieni emättimen etuseinän laskeuma, vaikka emätin kyllä tursusi jo silloinkin etu- ja takapuolelta ulos.
Nyt sitten kun synnytyksestä on 4 kk aikaa, kävin yksityisellä gynegologilla, joka totesi kohdun laskeuman, virtsarakon laskeuman ja peräsuolen laskeuman.
Olen koittanut jumpata noin kuukausi synnytyksestä säännöllisesti, eka kuukausi meni pelkästään vauvaan keskittyessä, vauva ei meinannut syödä tissiä, vaikka maitoa tuli ja oli tosi keltainen. Kyseessä on siis eka vauva, hartaasti odotettu ja toivottu. Mutta takaisin asiaan en saa lantionpohjalihaksia kunnolla jännitettyä, olen käynnyt fysioterapiassakin jossa on todettu puristusvoima olemattomaksi. Selkäkivut alkoivat muutama viikko sitten ja ovat pahenemaan päin. Jälkitarkastuksessa sanottiin, että liikunnan voi aloittaa esim. juoksemisen, mikä on ollut rakas harrastukseni. Mutta eilinen gyne sano ettei mitään pomppivaa liikuntaa saa harrastaa ainakaan koko kesään. Nyt on mieli maassa. Mietin, että onko tilanne tosiaan pahentunut omilla toimilla jälkitarkastuksen jälkeen vai onko minut vaan tutkittu jälkitarkastuksessa huonosti.
Onko kellään kokemusta asiasta ja onko mulla mitään toivoa enään saada tilannetta normaaliksi.
Kohdunnipukka tuntuu muutaman sentin päästä emättimen reunasta, ihmettelin lekurille mikä se on, koska ennen synnytystä en ole kiinnittänyt siihen mitään huomiota, eli on ollut niin syvällä ettei oo sormiin osunut,vaikka olen käyttänyt kuukuppia.
Kommentit (13)
Muuten en osaa neuvoa, mutta kehottaisin kuuntelemaan tuota gyneä, joka on kuitenkin kokenut erikoislääkäri. Meillä ainakin jälkitarkastuksen neuvolassa tekee vastavalmistunut, nuori terveyskeskuslääkäri, jolla ei mitään synnytysten ja naistetautien erityistuntemusta.
Tilanne ei siis välttämättä ole huonontunut jälkitarkastuksen jälkeen, erikoislääkäri vain tunnistaa sen paremmin kuin neuvolalääkäri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sen löytää!
Selkäkipuja tulee synnytyksen jälkeen koska palautuminen vie aikansa. Tee vielä väärä liike ergonomisesti niin saat selkäsi pitkäksi ajaksi kipeäksi; tähän riittää vaikka vauvan nostaminen autosta sivuttaisella liikkeellä.
Sun jumpasta en osaa sanoa, jokkut jumppaa liian tehokkaasti. Toisille jumppa on kun vähän käsiä kohottaa.. ;)
Lantionlihaksista että sä löydät ne kun puristat virtsatessa ja ulostaessa, seksin aikana vaginaa. Jos ei jumppaa niin myöhemmin elämässä voi alkaa lorahdella.
Parin kuukauden aktiivisen jumpan jälkeen pitäisi alkaa tulosta huomata. Ei ole silloin hyvät lihakset mutta suunta oikea!
Liikuntaa kannattaa tehdä; uiminen, pyöräily, kävely (vaikka metsässä vaativampaa), keilaat, mene joogaan, kuntosalille yms. Kyllä sä juoksemaan ehdit ja kesä on lyhyt aika: juoksijana tunnen mitä tarkoitat mutta oikeastaan muutaman kuukauden jälkeen voisit varmasti varovasti lähteä ottamaan juoksuaskelia kävelylenkillä?
Älä jää surkuttelemaan tilannetta, vähän liikuntaa, rauhallisesti ja ajatuksella. Lantionpohjanlihaksille kyytiä (niitä voi raskaanakin jumpata -tulevaisuudelle vinkki) ja nauti vauvasta ja kesästä!
..mulle gyne sanoi että on normaali synnyttäneen alapää ja on hänen lausunnon mukaan vaan lievää virtsarakon laskeumaa.. mutta se ei kyllä millään jumpalla sieltä tunnu nousevan paikoilleen! Jossain välissä on varmasti leikattava, sen verran on ongelmallinen tuo LIEVÄ vaivakin.
Ikävä juttu. Tee kaikki lapsesi ensin ja sitten takaisin lääkäriin!
..mulle gyne sanoi että on normaali synnyttäneen alapää ja on hänen lausunnon mukaan vaan lievää virtsarakon laskeumaa.. mutta se ei kyllä millään jumpalla sieltä tunnu nousevan paikoilleen! Jossain välissä on varmasti leikattava, sen verran on ongelmallinen tuo LIEVÄ vaivakin.
Ikävä juttu. Tee kaikki lapsesi ensin ja sitten takaisin lääkäriin!
Millaisia oireita sulla on? Milloin olet synnyttänyt? Onko sulla monta lasta?
kohdunnipukka on käsittääkseni juuri siellä missä pitää mutta virtsarakko tai putki tai mikä se nyt virallisesti on, pullistelee vähän siinä missä ennen ei ollut mitään, vaan reitti emättimeen. samoin virtsaputken suu eli se pissireikä on jotenkin ihan levähtäneen näköinen. Hyi.
Kaikista ikävintä on liikunta siinä mielessä että alkaa tuntua paino alhaalla, ikään kuin kaikki alkais valumaan alaspäin (tuskin valuvat sen enempää mutta tuntuu siltä). Ja jos on ihan alasti kikkailemassa jotain niin tuntuu että alaosastoon "tuulee" kun häpyhuulet eivät mene enää niin tiukasti kiinni. Ja siis mun ongelma on kuulemma lievä...? Ei siltä tunnu.
Mulla on kaksi lasta (2v6kk ja 5kk), ja tämä kaikki tuli jo ensimmäisen (imukuppi)synnytyksen aikana joka oli pitkä, siis piiiiiitkä (yli neljäkymmentä tuntia ja ponnistusvaihe luvattoman pitkä 1,5h.)!
Toisen lapsen synnytys oli nopea ja mun mielestä sen jälkeen tilanne oli ihan samanlainen kuin ennenkin eli ei se toinen enää mitään suurempaa vauriota tehnyt.
Minä haluan että alakerta operoidaan jossain vlissä kuntoon. Jumpata oon yrittänyt jo vuositolkulla eikä parannusta näy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
... on sitten varmaan kanssa leikkaus edessä, kun mulla on vielä pahempi tilanne kun sulla.
Mä kun elättelin toivoa, että jumppa auttaisi.
Mun lapset on kyllä tehty, toi yksi riittää näillä kokemuksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mietin, että onko tilanne tosiaan pahentunut omilla toimilla jälkitarkastuksen jälkeen vai onko minut vaan tutkittu jälkitarkastuksessa huonosti."
Tarkoitatko että olet jo aloittanut tässä välissä uudestaan juoksemaan? Koska muita asioita en keksi miten olisit itse voinut pahentaa tilannetta. Jos olet jo juossut niin odottele tosiaan ainakin vuosi että paikat on täysin palautuneet sen mitä ne nyt tulee palautumaan.
Mullakin jäi yhdestä ja ainoasta synnytyksestä ponnistusvirtsankarkailua joten en voisi edes juosta. Käynkin uimassa ja spinning on tosi hyvä laji missä tulee mun mielestä yhtä hyvin treenattua kestävyyskuntoa kuin juoksussa! Eikä pissa karkaile ;)
Myönnän kyllä että tän 6-vuoden aikana mitä synnytyksestä on kulunut niin olen tosi laiskasti treenannut alakerran lihaksia. Täytyis panostaa siihen. Mutta kun ei sitä karkailua normielämässä tapahdu niin aina unohdan :/
Tsemppiä ja jos toi vaivaa sua vielä vuodenkin päästä kun synnytyksestä on tarpeeksi kulunut aikaa niin mene ihmeessä korjausleikkaukseen niin voit varmaan sen jälkeen aloittaa juoksunkin uudestaan.
Mullakin oli noin 6kk synnytyksen jälkeen samanlaista painontunnetta, tuntui todella epämielyttävältä. Onneksi tajusin omatoimisesti tilanteen ja sen, että ainoastaan ahkerasti emätinlihaksia treenaamalla saan paikat kuntoon.
En siis kävellyt pitkiä matkoja pariin ensimmäiseen kuukauteen, jumppasin alapäälihaksia todella paljon.
Noin kk päästä aloittamisesta alkoi tuntua jotain edistystä, mutta painon tunne alapäässä jatkui vielä sen 4 kk.
En käynnyt myöskään salilla tai tehnyt muutakaan liikuntaa, jossa olisi pitänyt ponnistaa. Vessassa kun kävin, en ponnistanut ollenkaan.
Nyt tilanne: puristusvoima erittäni hyvä, puristaa yhdelle sormelle tiukasti. Ei painontunnetta, ei virtsankarkailua. Eli erittäin ahkerasta harjoittelusta on siis hyötyä; mun alapää on samanlainen kuin ennen synnytystä.
Toista lasta ei tule, jäi kammo siitä erittäin inhottavasta painontunteesta alapäässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mietin, että onko tilanne tosiaan pahentunut omilla toimilla jälkitarkastuksen jälkeen vai onko minut vaan tutkittu jälkitarkastuksessa huonosti."
Tarkoitatko että olet jo aloittanut tässä välissä uudestaan juoksemaan? Koska muita asioita en keksi miten olisit itse voinut pahentaa tilannetta. Jos olet jo juossut niin odottele tosiaan ainakin vuosi että paikat on täysin palautuneet sen mitä ne nyt tulee palautumaan.
Mullakin jäi yhdestä ja ainoasta synnytyksestä ponnistusvirtsankarkailua joten en voisi edes juosta. Käynkin uimassa ja spinning on tosi hyvä laji missä tulee mun mielestä yhtä hyvin treenattua kestävyyskuntoa kuin juoksussa! Eikä pissa karkaile ;)
Myönnän kyllä että tän 6-vuoden aikana mitä synnytyksestä on kulunut niin olen tosi laiskasti treenannut alakerran lihaksia. Täytyis panostaa siihen. Mutta kun ei sitä karkailua normielämässä tapahdu niin aina unohdan :/
Tsemppiä ja jos toi vaivaa sua vielä vuodenkin päästä kun synnytyksestä on tarpeeksi kulunut aikaa niin mene ihmeessä korjausleikkaukseen niin voit varmaan sen jälkeen aloittaa juoksunkin uudestaan.
... jälkitarkastuksen jälkeen, kun kerran luvan sain, mutta sitten tajusin ettei taida olla fiksua, joten toista kertaa en juossut.
Toivon niin etten joutuisi leikkaukseen, vaan olisi toivoa saada homma muuten kuntoon.
Mullakin oli noin 6kk synnytyksen jälkeen samanlaista painontunnetta, tuntui todella epämielyttävältä. Onneksi tajusin omatoimisesti tilanteen ja sen, että ainoastaan ahkerasti emätinlihaksia treenaamalla saan paikat kuntoon.
En siis kävellyt pitkiä matkoja pariin ensimmäiseen kuukauteen, jumppasin alapäälihaksia todella paljon.
Noin kk päästä aloittamisesta alkoi tuntua jotain edistystä, mutta painon tunne alapäässä jatkui vielä sen 4 kk.
En käynnyt myöskään salilla tai tehnyt muutakaan liikuntaa, jossa olisi pitänyt ponnistaa. Vessassa kun kävin, en ponnistanut ollenkaan.Nyt tilanne: puristusvoima erittäni hyvä, puristaa yhdelle sormelle tiukasti. Ei painontunnetta, ei virtsankarkailua. Eli erittäin ahkerasta harjoittelusta on siis hyötyä; mun alapää on samanlainen kuin ennen synnytystä.
Toista lasta ei tule, jäi kammo siitä erittäin inhottavasta painontunteesta alapäässä.
... vaikka kuinka koittaa treenata niin ei meinaa saada puristettua niillä. Ennen synnytystä en tosiaankaan treenannut lihaksia ja nyt harmittaa ihan mielettömästi, kun on tälläistä vaivaa :(
Sulla ei vissiin kuitenkaan ollut mitään laskeumia vaan tuo pelkkä inhottava painontunne? Mä mietin, kun tuli toi laskeumatuomio, niin onko tässä enään mitään toivoa, että alapää palautuu.
Mullakin on tästä jäänyt sellaiset traumat, että toista lasta ei tule, itse synnytyksestä ei jäänyt kammoa, mutta näistä jälkijutuista kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitkä liikuntalajit lisää laskeumien riskiä?
Siis virtsankarkailua, kohdunlaskeumaa
Siis tarkoitin, että saada tilannetta normaaliksi ilman leikkausta.
Ja nyt eilisen jälkeen hirvittää käveleminenkin ja vauvan nostelu :(
Itkettää tämä tilanne :(