Dalmatialainen lapsiperheeseen?
Innostuin kysymään dalmatialaisesta, jospa jollakin kokemuksia. Tuossa aikaisemmin aloitetetussa ketjussa ei kukaan kehunut dalmatialaisia...
Olemme aktiivinen perhe, ehkä sopisi meille?
Kommentit (34)
Minulla on ollut kaksi dalmatiankoiraa. uros oli tosi ihana ja sen kanssa pärjäsin hyvin, oli myös täysin terve. narttu oli jostain syystä ylivilkas, ehkä sille ei enää riittänyt aikaa tarpeeksi, siitä jouduinkin luopumaan. Karvanlähtö oli kovaa ja karva tarttuu joka paikkaan, toinen erittäin huono puoli on myös rodun viluisuus, ei tosiaankaan oikein sovi suomen pitkään talveen. silti haaveilen aina välillä dalmatiankoirasta. viisas, seurallinen, kiltti, kaunis.
Dalmatialaiset ovat alunperin olleet vaunukoiria sekä vahtikoiria. Näin ollen ne kyllä ilmoittavat varsin huomattavasti, että vieraita on tulossa kylään, mikä yleensä väärinymmärretään aggressiivisuutena. Asia ei ole näin. Itse kuulun lapsiperheseen, 2 tyttöä ja 2 poikaa, 5-v. - 17-v.. Dalmatiankoiramme ja he ovat erottomattomat ja dalmiksemme on niin niin uskollinen ja ystävällinen. Toki hän "varoittaa varkaasta", kun ovelle koputetaan, mutta kuitenkin ottaa vieraamme vastaan häntä heiluen ja nuoleskellen sormenpäitä, kun hän huomaa meidän tekevän samoin (siis ystävällinen tervehdys vain ;) ).
Dalmatialainen on hyvä ja aktiivinen koira. Se tarvitsee liikuntaa ja ei meidän tarvinnut edes kouluttaa sitä pysymään ulkona luonamme, kun rikkoutumaton suhde oli saatu syttymään. Nyt koiramme käy kanssamme niin maa- kuin kaupunkikävelyilläkin ilman hihnaa. Valinta riippuu ihan sinusta, pysytkö perässä? :)
En ottaisi koiraa lapsien kanssa, koirat ovat arvaamattomia. Naamalihat lähtee yhdellä puraisulla ja tulee ikuiset vammat. En ottaisi riskiä.
Meillä 2v uros. Seuraa hienosti hihnassa. Toki koulutettu on. Edelleen 3 kertaa viikossa treenataan. Hyväksyy kaikki koirat niin urokset kuin nartutkin.
Rinnalla kasvamassa nyt toinen.
Liikuntaa vaatii ja ennen kaikkea jotain missä saa käyttää päätä
Ei mihinkään perheeseen dalmatialaisia. Naapurissa on harvinaisen ylimielinen perhe, joilla on 2 dalmatialaista ja joku pieni sekarotuinen piski. Nuo dalmatialaiset ovat usein ulkona ja todella aggressiivisia räkyttäjiä muille koirille ja ihmisille, ja tulisivat varmasti päälle jos välissä ei olisi aitaa. Monesti tekisi mieli kivellä viskata kun oman koiran kanssa välillä joutuu tuon talon ohi kulkemaan.
Dalmatialaiskoira on alunperin vaunu- ja vahtikoira. Dalmatialainen on ystävällinen, viisas, energinen, valpas, seurallinen, älykäs, aktiivinen ja haluaa olla ihmisten seurassa ja oman perheensä mukana. Dalmatialainen rakastaa ihmisten seuraa ja liikuntaa ja on mahtava seuralainen kävelyillä, metsässä, luonnossa ja pyörälenkillä ja pitää vedessä kahlaamisesta ja uimisesta. Osa harrastaa dalmatialaisen kanssa muun muassa agilityä ja taitolajeja, joissa koira saa älyllistä haastetta.
Dalmatialainen rakastaa lapsia ja omaa perhettä.
Dalmatialainen on sisäkoira ja on mukana siellä, missä perhekin liikkuu. Dalmatialainen ei ole sohvankoriste eikä sovellu ulkokoiraksi ohuen turkkinsa takia. Talvella ja kovalla tuulella on hyvä käyttää ulkoillessa koirantakkia. Koirille on pakkassäälle myös tossuja.
Voi dalmatialais parkaa, ei tule koskaan saamaan tarpeeksi liikuntaa, vähintään 10-15km/päivä, koira on suurienerginen,
jossain lapsiperheessä ole aikaa tarjota koiralle sitä mitä se vaatii.
Mutta ihmisethän ajattelevat vain omia halujaan, kärsikööt muut niiden seurauksista.
Naapurustossa olevat dalmikset ovat aggressiivisia, niillä on pidettävä kuonokoppaa, etteivät pure muita koiria.
Hyvä nyrkkisääntö. Jos pitää kysyä, älä ota. Jos tietää että energiaa itsellä riittää niin voi ottaa aktiivisen koiran, mulla on lapsiperheessä dalmatialaista aktiivisempi ja vietikkäämpi koira. Mutta jos sinun pitää kysyä että sopiiko koira teille, niin ei se sovi! Parempi kysymys on se, sovitteko te koiralle.
Se, että olette aktiivisia, ei tarkoita automaattisesti että olette sopivia millekään koiralle. Jotkut perheet tarkoittaa aktiivisuudella levottomuutta, eivätkä aina edes tiedä sitä.
Jos tiedät että sinulla on rutiinit kunnossa, aikaa ja hallitset tilanteen, voit ottaa melkein minkä vaan koiran lapsiperheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Voi dalmatialais parkaa, ei tule koskaan saamaan tarpeeksi liikuntaa, vähintään 10-15km/päivä, koira on suurienerginen,
jossain lapsiperheessä ole aikaa tarjota koiralle sitä mitä se vaatii.
Mutta ihmisethän ajattelevat vain omia halujaan, kärsikööt muut niiden seurauksista.
Höpö höpö. Koiran saa paljon helpommin väsymään aivoja vaativalla työskentelyllä. Pitkät lenkit on hyviä ja liikunta tärkeää, mutta jos nojataan vaan niiden varaan se tarkoittaa omistajan taitamattomuutta.
Aloittelijalle suosirrelen jotain korostetun rauhallista, hyvähermoista koiraa. On yllättävää miten vilkas koira tarvitsee usein rauhallisen ihmisen ja rauhallisen kanssa pärjää "aktiivinen". En osaa sanoa mikä terve rotu olisi laiska, mutta sellaisia varmaan on.
Miksi lapsiperheeseen PITÄÄ ottaa koira? Ymmärrän, jos on koira jo ennestään ja sitten tulee ihmislapsi siihen uudeksi jäseneksi. Mutta en tajua tätä intoa hankkia mukuloiden lisäksi yksi ekstrahuollettava!?
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsiperheeseen PITÄÄ ottaa koira? Ymmärrän, jos on koira jo ennestään ja sitten tulee ihmislapsi siihen uudeksi jäseneksi. Mutta en tajua tätä intoa hankkia mukuloiden lisäksi yksi ekstrahuollettava!?
Juurikin näin. Säälittää koirat jotka hankitaan pikkulapsiperheeseen.
Minulla on ollut kaksi dalmatiankoiraa. uros oli tosi ihana ja sen kanssa pärjäsin hyvin, oli myös täysin terve. narttu oli jostain syystä ylivilkas, ehkä sille ei enää riittänyt aikaa tarpeeksi, siitä jouduinkin luopumaan. Karvanlähtö oli kovaa ja karva tarttuu joka paikkaan, toinen erittäin huono puoli on myös rodun viluisuus, ei tosiaankaan oikein sovi suomen pitkään talveen. silti haaveilen aina välillä dalmatiankoirasta. viisas, seurallinen, kiltti, kaunis.