Kaiket yöt huutava pentu

rakastan lastani yli kaiken,3v tyttö ja ollutjo n.puoltoista vuotta paha uhma..yhtä huutoo vaan kotona,joka asiasta kamalat kilarit ja itkut.kiljuu siis ihan tosissaan kun joku teuraseläin..ihan kamalaa.eikä tahdo hiljetä millään.todella tempperamenttinenkin.ootan jo millon naapurit soittaa ls-porukat paikalle... :D päivän kun selvii niin korvat tillittää ja pää tuntuu räjähtävän.pitäs hankkia vauvallemme kuulosuojaimet että kuulo säilyy ees jonkin verran..mutta uskon ettätämä helpottaa ...jossain vaiheessa..et ole tehnyt mitään väärää,ihmiset aina vaan haluu neuvoa.yritä kestää!!niin minäkin teen :D nauran tälle ajanjaksolle sitten joskus kiikkustuolissa...

Raivoaako? Onko luonteeltaan ujo ja arka?



Mun kuopus on ollut yöhuutaja aina ajoittaisesti. Yksivuotiaana heräsi joka yö raivoamaan eikä mikään auttanut. Raivoamiset loppuivat ja palasivat taas. Ei siinä muu auttanut, kun kestää ja tehdä parhaansa. Tajusin sittemmin, että huuto oli stressin purkamista: ujo, arka, herkkä lapsi.



Nyt on pari vuotta ollut rauhallista, kun lapsi on jo koululainen. Hän on oppinut ymmärtämään paremmin itseään ja tunteitaan ja myös minä.



Huutamiseen on aina joku syy. Mikä sinun lapsesi saa huutamaan?

...päivät onkin helpompi kestää, jos nukkuu yöt. Mutta jos öisin ei muuta tehdä, kuin huudeta, niin ei vaan jaksa mitään. Kaikki yöt tätä yli kaksi vuotta! Ei rauhoitu mitenkään päin vaan huutaa tuntikausia putkeen. Lääkärit kierretty, eikä mitään vikaa pitäisi olla. En vaan jaksa enää.

Meidän esikoinen oli tosi huono nukkuja vuoden ikäiseksi asti. Koliikkia ei ollut, mutta muuten nukkuin huonosti. Saattoi olla yö jona heräsi vain kerran tai pari, mutta sitten oli öitä jolloin heräsi puolentunnin välein. Se oli tosi raskasta.



Eilen luin päiväkirjaa jota oli kirjoittanut sinä aikana, 18 vuotta sitten. Mä kirjoitin melkein aina siitä miten kovasti rakastan lasta ja miten ihana se on. Toisaalta saatoin kirjoittaa "tuolla toi pikkupiru taas huutaa" tai "paskapää valvottaa taas".



Ehkä sun lapsi tälläkin hetkellä on hereillä ja sen takia "et rakasta lastasi", mutta aamulla on toiset mietteet ja rakastat sitä lasta yli kaiken?!



Ehkä unikoulu? oisko se ajankohtainen teillä, onhan kaksi vuotta vähillä unilla myös äidille raskasta!



Tsemppiä!

Ei ihme, jos pää hajoaa. Mutta onhan huutamiselle oltava jokin syy, mitä ei vaan ole löydetty. Näin sanoisi maalaisjärkeni!



Hae apua, ei tuollaista kukaan jaksa vuositolkulla. Toivottavasti saat apua ja lapsi myös.

No sitä on yritetty selvittää. Ei selviä. Päivällä sosiaalinen tyttö, eikä kyllä hellyydestäkään ole ollut pulaa, vaikka tekstistäni voisi nyt muuta kuvitella. Huutaa, huutaa, huutaa, aina vaan huutaa.

Mutta kun on kulunut jo yli kaksi, ei ole toivoa. Ja apua on kyllä haettu, uskokaa pois. Ei tule. No kyllä, rakastan minä tuota tylleröä aina aamun valjettua. Mutta öisin suorastaan vihaan. Ristiriitaista.

No sitä on yritetty selvittää. Ei selviä. Päivällä sosiaalinen tyttö, eikä kyllä hellyydestäkään ole ollut pulaa, vaikka tekstistäni voisi nyt muuta kuvitella. Huutaa, huutaa, huutaa, aina vaan huutaa.

Mun järki sanoo että sillä on vaan jotenkin rytmi sekaisin ja se pitää saada tolalleen. Unikoulu tuli mullekin mieleen.

ja äiti parka. Mitään neuvoja tms. et halunnut. Mutta tuli mieleen ensikoti. Onko sellaista vielä? Siellä oli ennen unikouluja kaltaisillenne tapauksille.



Uni on ihmisen perustarve. Ei ihme, jos tulee vihaa siitä, että ei itse saa nukkua. Ei se tarkoita ettei rakastaisi lastaan.

vai miksi se hairitsee

Meillä on yksi aina hyvin nukkunut lapsi, yki noin 5v ikäiseksi heräillyt (pahimmillaan tuntien huudot tai 20 herätystä yössä) ja yksi siitä väliltä.



Yöheräilyt on tosi rankkoja. Toivottavasti voit vuorotella jonkun kanssa että saat välillä nukkua kokonaisia öitäkin. Tosin jos liian kauan heräilee kestää opetella itsellekkin parempi unirytmi vaikka lapsi ei enää herättelisikään.



Meillä yöheräilyjä on aiheuttanut

- astma (ei juuri muuta oireita kuin lääkkeettömänä lapsi nukkuu huonosti heräillen ja on hieman tuskainen)

- Allergiat, kahdelle on sopimattomista ruoka-aineista tullut yöheräilyjä

- Korvien ilmastoitumisongelma (ei näy mitenkään muuten kuin lapsen tuskaisuutena makuuasennossa ja pahimmillaan myös päivisin lapsi tuskainen)

- Refluksi (meillä liittyi ruoka-aine allergioihin mutta on myös rakenteellista ja näkyy oikeastaan vain makuuasennossa).

- Ja yhdellä lapsista vaikun kerääntyminen korviin aiheuttaa yöheräilyjä ja päänsärkyjä



Kovasti tsemppiä. Kyllä se varmaan vielä helpottaa.



Koeta pyytää apua muilta että saisit välillä nukkua normaalisti.

Se on tosi rankkaa!Yksi lapsistamme heräsi 2,5 v. Koko ajan yöt..Nyt on 7v. Ja heräilee vieläkin,mutta ei raivota tms..Lapsemme oli pienenä viiveellä reagoiva suoliallerginen ruoista!Maha oli kipeä.On herkkä muutenkin vieläkin,jos liian jännit ohjelma.esim. 3v.reagoi muumeihin ja heräs raivokohtaukseen yöllä,painajainen..Hae apua öihin,puoliso,sukulainen,hoitaja,että saisit itse nukuttua!Meidän lapsi tarvitsi palj enem unta,kun heräili ni paljon. Esim.5v. Nukkui 7.00-n.8.30yöunet plus n.2h pväunet..Ajattele,et se loppuu joskus,ei voi ol ikuista noin vaikeana!Voi tuntea ärsyttäviä tunteita ja silti rakastaa!!..Ja ne allergiat poissuljettu?(meilä ei näkynyt testeissä mitään)

Meillä tytöllä refluksi paheni aina ruokatorven tulehdukseen asti, ja lopulta tyttö lopetti syömisen lähes kokonaan. Lääkärit oli sitä mieltä, että lapsi on psykoterapian tarpeessa. Kun vihdoin löytyi syy ja oikeat lääkkeet, niin lapsi alkoi parantua. Oli erittäin vaikea diagnosoida, ja tuollainen parivuotias ei oikein osaa kertoa miksi on paha olla.



Oletko kokeillut vyöhyketerapiaa? Se oli ainakin meillä pikapelastus paranemisen alkuun. Jollei lääkärit löydä syytä, niin pätevä vyöhyketerapeutti voi löytää.

Meidän tyttö pelkää nukkua yksin ja ainut miten sain yöt rauhoittumaan oli nukkua perhepedissä. Nyt koululaisena nukkuu jo omassa huoneessa mutta illalla käyn sen hetken vieressä että nukahtaa...



Jos lapsi vaistoaa vihasi yöllä niin ei varmasti uskalla nukahtaa, paha olo molemmilla.