Satutko muistamaan minut ja pitkän vuodatukseni miesystävästäni, josta sitten erosin?
Sain tietää, että mies on naimisissa. En olisi uskonut, että ero niin kevyestä suhteesta ottaa näin koville. Olen tapaillut muita miehiä, mutta en seurustele.
Kysynkin muilta suhteesta eronneilta, miten kauan teillä kesti jättää taakse suhde ja mies ja tottua siihen, että säännölliset yhdessäolot ja etenkin säännöllinen seksi loppuvat? Ehdimme olla yhdessä vain kolmisen kuukautta, mutta siihen ehti jo tottua.
Kommentit (621)
Ja nyt sanot jo tässä ajassa ehtineesi tapailla muita miehiä - oikein monikossa. Minä en käsittänyt sinua silloin alkuperäisessä ketjussa enkä käsitä nytkään. Eikö sulla ole mitään muuta elämää kuin miehissä roikkuminen? Mulla nimittäin tuon mittaisten suhteiden jälkeen on mennyt parista kuuteen kuukautta, ennen kuin olen ollut edes kiinnostunut tapailemaan yhtään miestä. Mutta mulla onkin aina ollut tarve toipua edellisestä suhteesta ennen kuin alan edes pyrkimään seuraavaan. Ja koska mun ajatusmaailmani on jotenkin ihan päinvastainen kuin sulla, niin ei ole ihmekään, etten yhtään ymmärrä sinua. Mutta siksi onkin niin kiehtovaa lukea sun tarinaasi, kun siinä on koko ajan jotain mikä hämmentää.
Ex vain epäilee näin mustasukkaisena. Lukutaitoa!
Onhan minulla muutakin elämää kuin miehet. Olen tehnyt enemmän töitä kuin aikaisemmin. Tapaan ystäviäni, urheilen jonkin verran, luen, näen perhettäni. En "roiku" miehissä. Olen käynyt ulkona niin naisten kuin miestenkin kanssa, kun en viitsi pannunlappujakaan kotona yksin virkata.
ap
Ja nyt sanot jo tässä ajassa ehtineesi tapailla muita miehiä - oikein monikossa. Minä en käsittänyt sinua silloin alkuperäisessä ketjussa enkä käsitä nytkään. Eikö sulla ole mitään muuta elämää kuin miehissä roikkuminen? Mulla nimittäin tuon mittaisten suhteiden jälkeen on mennyt parista kuuteen kuukautta, ennen kuin olen ollut edes kiinnostunut tapailemaan yhtään miestä. Mutta mulla onkin aina ollut tarve toipua edellisestä suhteesta ennen kuin alan edes pyrkimään seuraavaan. Ja koska mun ajatusmaailmani on jotenkin ihan päinvastainen kuin sulla, niin ei ole ihmekään, etten yhtään ymmärrä sinua. Mutta siksi onkin niin kiehtovaa lukea sun tarinaasi, kun siinä on koko ajan jotain mikä hämmentää.
Jokainen kokemus on yksi askel matkalla sinuksi. Voit tehdä mielikuvaharjoituksen, jossa rentoudut ensin ja sitten kuvittelet miehen eteesi. Sanot hänelle jotakin tällaista: Kiitos kokemuksista, jotka annoit minulle. Toivon sinulle kaikkea hyvää. Nyt sinun on aika irrottaa minusta ja minun on aika irrottaa sinusta. Hyvää matkaa!
Sitten sammutat tämän kuvan mielesssäsi kuin television.
Jos näin on, niin tuhkaa ja hävitä jo sen numerokin...
Mitä kaveri tarkoitti sanomalla, että luonnossa kauniimpi? Onko se nähnyt siis valokuvan susta?
Toiseksi, huorittelu ketjussa on asiatonta eikä liity tähän juttuun mitenkään.
varmasti hyvännäköinen, mielenkiintoinen ja viehättävä ihminen. Varmaan olet miehen mielestä paras nainen jota hän on pannut. Kyllä tuollainen huomio imartelisi varmasti ainakin minua, jolla ei ole kovin hyvä itsetunto. Mutta toi mies kuulostaa kyllä idiootilta. "Ole kiltti tyttö", mitä ihmettä?
hyvä kun noin kävi!! Nyt näit mikä sika se mies on, nyt pääset hänestä helpommin eroon! Luultavasti äijä on näyttänyt sinusta kuvia ja videomateriaalia kavereilleenkin. Käännä viha voimaksesi, äläkä enää usko miestä, jos yrittää tulla selvinpäin sopertelemaan anteeksipyyntöjä.
Pysy lujana!! Ansaitset parempaa.
ja muistuttelee entisestä hyvästä. Ei mitenkään ahdistavasti vaan sinänsä ihan fiksusti. Hän on lähettänyt sähköpostia ja tekstiviestejä.
Sille, joka ehdotti mielikuvaharjoituksia: aloin käydä terapiassa. Alkukartoituksen mukaan mulla on kuulemma vahva persoona mutta on riippuvuuksia (vahvuuttani varjostaa jonkinasteinen seksiaddiktio ja hyvän ja kiltin tytön syndrooma). En tiedä, jatkanko ainakaan tällä terapeutilla. Tuntui, että hän ei ole puolellani tai edes puolueeton. En tarvitse terapiaa, ajattelin vain, että joskus on hyvä pysähtyä kuuntelemaan itseään ja siksi menin (ja siskoni suosituksesta).
ap
Jos näin on, niin tuhkaa ja hävitä jo sen numerokin...
Jokainen kokemus on yksi askel matkalla sinuksi. Voit tehdä mielikuvaharjoituksen, jossa rentoudut ensin ja sitten kuvittelet miehen eteesi. Sanot hänelle jotakin tällaista: Kiitos kokemuksista, jotka annoit minulle. Toivon sinulle kaikkea hyvää. Nyt sinun on aika irrottaa minusta ja minun on aika irrottaa sinusta. Hyvää matkaa! Sitten sammutat tämän kuvan mielesssäsi kuin television.
Kyllä mun mielestä tuohon lyhyeenkin suhteen loppuun kuuluu pettymyksen käsittely. Tähän tapaan:
Ajattelin, että vietämme tulevaisuutta yhdessä. Odotin sinulta paljon, petyin. Pidän sinua kusipäänä, rehellisesti. Toisaalta välitän ja tuntuu vaikealta. Jää hyvästi.
En siis ymmärrä, kuinka ap voisi jatkaa eteenpäin, jollei tuntisi vihankin tunteita ja pettymystä ja myöntäisi näin olevan. Niitä tuntee aikansa, sitten ne hellittävät, sitten voi jatkaa eteenpäin. Muutoin taas, sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
Lähinnä harmittaa, että juttu ei ollutkaan yksinkertainen ja että miehessä on tuo yksi oleellinen "vika". Hän tuntuu kielletyltä asialta, niin kuin suklaalevy on laihduttajalle tai lasi viiniä alkoholistille. Pettynyt minä olen. Välillä toivon, että miehen avioliitto ei haittaisi minua, niin voisin jatkaa siitä, mihin jäimme, tällä kertaa minun ehdoillani. Sitten sanon itselleni "salarakasfingeroosbbhennamartina" ja tulen taas toisiin ajatuksiin :
ap
Jokainen kokemus on yksi askel matkalla sinuksi. Voit tehdä mielikuvaharjoituksen, jossa rentoudut ensin ja sitten kuvittelet miehen eteesi. Sanot hänelle jotakin tällaista: Kiitos kokemuksista, jotka annoit minulle. Toivon sinulle kaikkea hyvää. Nyt sinun on aika irrottaa minusta ja minun on aika irrottaa sinusta. Hyvää matkaa! Sitten sammutat tämän kuvan mielesssäsi kuin television.
Kyllä mun mielestä tuohon lyhyeenkin suhteen loppuun kuuluu pettymyksen käsittely. Tähän tapaan: Ajattelin, että vietämme tulevaisuutta yhdessä. Odotin sinulta paljon, petyin. Pidän sinua kusipäänä, rehellisesti. Toisaalta välitän ja tuntuu vaikealta. Jää hyvästi. En siis ymmärrä, kuinka ap voisi jatkaa eteenpäin, jollei tuntisi vihankin tunteita ja pettymystä ja myöntäisi näin olevan. Niitä tuntee aikansa, sitten ne hellittävät, sitten voi jatkaa eteenpäin. Muutoin taas, sen minkä taakseen jättää sen edestään löytää.
On helppo olla vahva ja olla tapaamatta miestä nyt, kun on niin päättänyt, mutta entäs jonkin ajan kuluttua, voikin olla sellainen "mitä väliä" -tunne. Ja tuo kierre vain jatkuu. Koska sitähän se on. Mies voi jatkaa noin maailman tappiin asti ja jaksaa varmasti vielä vuodenkin päästä kysellä, että kiinnostaisko. Sitten löydät tuolla menolla itsesi taas jonain heikkona hetkenäsi vällyjen välistä tuon miehen kanssa. Ei siis ehkä nyt mutta puolen vuoden päästä.
21
mun duunikännyyni ja -sähköpostiini. En keksi syytä, miksi ne pitäisi vaihtaa; mitä siis sanoisin töissä. En oikeastaan ymmärrä, miksi mies vielä haluaa tavata. Onhan hänellä vaimo (niin inhottava ajatus se onkin). Omat tarpeeni ymmärrän paremmin, tietysti...
ap
On helppo olla vahva ja olla tapaamatta miestä nyt, kun on niin päättänyt, mutta entäs jonkin ajan kuluttua, voikin olla sellainen "mitä väliä" -tunne. Ja tuo kierre vain jatkuu. Koska sitähän se on. Mies voi jatkaa noin maailman tappiin asti ja jaksaa varmasti vielä vuodenkin päästä kysellä, että kiinnostaisko. Sitten löydät tuolla menolla itsesi taas jonain heikkona hetkenäsi vällyjen välistä tuon miehen kanssa. Ei siis ehkä nyt mutta puolen vuoden päästä. 21
Mitä kaveri tarkoitti sanomalla, että luonnossa kauniimpi? Onko se nähnyt siis valokuvan susta? Toiseksi, huorittelu ketjussa on asiatonta eikä liity tähän juttuun mitenkään.
Tapasimme, kun molemmille sopi, erimielisyyksiä ei ollut ja tunsin itseni halutuksi.
Tottakai se on jo lähtökohtaisesti väärin, että mies ei olisi ollut valmis rakentamaan suhdetta kanssani, vaikka minä olisinkin halunnut. En kylläkään koskaan haaveillut tulevaisuudesta, naimisiin menosta, yhteen muuttamisesta, lapsista jne. Siinä mielessä mies ei johtanut minua harhaan. Mutta tiedän, että hän oli minun hetkittäin, ei kokonaan. Jos olisin haaveillut perheestä, olisin varmasti nyt paljon vihaisempi. En ehtinyt unelmoida mistään sen suuremmasta, minulle suhteemme laatu oli juuri sopiva: hyviä hetkiä hyvän elämän keskellä.
Mies oli kuitenkin se, joka näki enemmän vaivaa yhteisiin hetkiimme, hän rukkasi työaikataulujaan ja järjesteli minut mukaansa työreissuille, luopui ruokatunneistaan (tosin niin tein minäkin) jne. Hän oli aktiivisempi ja minä tunsin itseni saavaksi osapuoleksi. Minulla on ollut muitakin suhteita, tämä oli niistä helpoin: ei takertumista vaikka olikin tiivistä, ei vaatimuksia, ei syyllistämistä, ei mustasukkaisuutta, ei tylsyyttä, ei nuoren miehen ujoutta ja epävarmuutta.
ap
itse suhdetta. Eihän mitään tapahtunut, mitä minä en halunnut. ap
vaan syntyy kuva, että hän halusi tanssittaa sinua pillinsä mukaan ja sinä tanssit..
Tapahtui se, että sinä JOUDUIT vasten tahtoasi suhteeseen varatun miehen kanssa. Et olisi sitä itse halunnut, etkä halunnut sen jälkeen kun asia sinulle selvisi, joten mieshän ihan oikeasti huijasi sinua todella törkeästi. Eikö se häiritse sinua ollenkaan? Eikö se häiritse, että mies teki sinun puolesta päätöksiä sinun moraalin heittämisestä roskakoriin? Lisäksi minua häiritsee se, että puhut "harmittaa että suhde ei voinut jatkua" suhteen päättymisestä ikäänkuin ulkopuolisena. Ihan kun sille olisi joku harmillinen, kevyt syy, kuten vaikka toisen muutto paikkakunnalta, yksinhuoltajan aikatauluongelmat tms. Todellisuudessa suhteen jatkumattomuudelle syy oli miehen perustavaa laatua oleva epärehellisyys, joka vei pohjan kaikelta siltä, mistä sinä ehdit jo alkaa unelmoimaan. Osaatko ap yhtään sanoa tai edes ajatella, että minkä takia sinä et ihan aidosti ole TODELLA vihainen miehelle siitä petoksesta, jonka hän sinua kohtaan teki?
En oikeastaan ymmärrä, miksi mies vielä haluaa tavata.
Eikös sekin nyt tavallaan kerro miehen panoksesta koko juttuun. Jos mies olisi ollut sinusta vakavissaan kiinnostunut, hän olisi kokenut tulleensa torjutuksi, kun ilmoitit, että homma on loppu. Hän siis olisi edes jonkin verran loukkaantunut tai epävarma siinä tapauksessa, että olisi kokenut torjunnan.
Mutta koska hän ei ole alunperinkään ollut tunteiltaan mukana, hän ei ole kokenut torjumista vaan jaksaa yrittää sinua entiseen tapaan. Eli olet hänelle enemmän jonkinlainen hyödyke kuin kumppaniehdokas.
Mitä kaveri tarkoitti sanomalla, että luonnossa kauniimpi? Onko se nähnyt siis valokuvan susta? Toiseksi, huorittelu ketjussa on asiatonta eikä liity tähän juttuun mitenkään.
Eikös sillä miehellä ollut alastonkuvia ja seksivideo ap:sta, muistelen?
Joo, olihan sillä jotain hyvällä maulla tehtyjä glamourisia panovideoita. :D Kuvattu siinä vaiheessa, kun M oli tunnustanut olevansa naimisissa ja muru antoi sekä panna että kuvata. :D :D :D
miehen lähettämiä sähköposteja voi ohjata suoraan roskaposteihin?
En oikeastaan ymmärrä, miksi mies vielä haluaa tavata.
Eikös sekin nyt tavallaan kerro miehen panoksesta koko juttuun. Jos mies olisi ollut sinusta vakavissaan kiinnostunut, hän olisi kokenut tulleensa torjutuksi, kun ilmoitit, että homma on loppu. Hän siis olisi edes jonkin verran loukkaantunut tai epävarma siinä tapauksessa, että olisi kokenut torjunnan. Mutta koska hän ei ole alunperinkään ollut tunteiltaan mukana, hän ei ole kokenut torjumista vaan jaksaa yrittää sinua entiseen tapaan. Eli olet hänelle enemmän jonkinlainen hyödyke kuin kumppaniehdokas.
ap