Lapsille liian pienet huoneet
Meidän lapsilla ei ole vielä koskaan ollut ihan omia huoneita vaan ovat asustelleet isossa huoneessa, joka oikeasti on kaksi huonetta, mutta väliseinä on aikoinaan jätetty laittamatta.
Nyt on aika tehdä lapsille omat huoneet, eli rakennamme väliseinän alkuperäisen pohjapiirustuksen mukaan.
Minua kuitenkin huolettaa ja suruttaa jo valmiiksi, sillä huoneet tuelvat olemaan n. 9neliötä. Siihen vielä vaatekaapitkin, koska mitään "seinään upotettuja" ei ole.
Onko teillä kellään lapsilla noin pienet huoneet? Miten niiden kanssa pärjää?
Lapset kuitenkin leikkivät vielä kovasti (ovat 5- ja 6-vuotiaat) ja tulevalle koululaisell pöytäkin jo tarvitaan.
Kommentit (24)
... kun alkaa jo olla omat kaverit ja sisarus sitten komennetaan pois koko yläkerrasta, kun jompi kumpi haluaa olla kaverinsa kanssa rauhassa.
Kai se on jossain vaiheessa normaalia, että halutaan ihan omaa tilaa.
Mites jo ne olisivat vielä muutaman vuoden samassa huoneessa ja sitten kun ovat jotain 10v, niin sitten omat. Tilantarvehan vähenee, kun lapsi kasvaa. Sitäpaitsi se koululainen ei tee läksyjä koulupöydällään, se tekee ne keittiönpöydällä.
Tehkää vasta sitten kun leikkien aika on ohi, eikä sitä leikkitilaa tarvita. Isommatt koululaiset mahtuvat mainiosta 9 neliön huoeisiin.
Pakko kai se väliseinä on rakentaa, laittaa kaapit ja tyytyä siihen tilaan mitä on. Noin pienille ei oikein vielä uskalla laittaa parvisänky-koulupöytäyhdistelmää, mutta se voisi olla ratkaisu ajan mittaan. Laittiatilaa jää todella vähän. 2
Jos on vähän tilaa, niin en jakaisi huonetta noin pienillä. Mutta jos on pakko jakaa, niin miksi ei voi olla parvisänkyä?
Ja onko ne vaatteet pakko säilyttää siellä huoneessa?
tekevät läksynsä keittiön pöydällä. Tai olohuoneen lattialla... Olen itse ostanut 2 kpl koulupöytiä ihan turhaan, kun luulin sen olevan välttämätön. Nyt olen kuullut usealta kaverilta siitä, että lapset tekevät läksyt keittiössä.
vaan vaikkapa niillä vaatekaapeilla, kirjahyllyllä, verhoilla tms.?
Meillä on kyllä ollut puoliparviratkaisu jo viisivuotiaalla, lapsesta riippuu kuinka toimii. Itse olen jakanut oman huoneeni pikkusiskoni kanssa lähes aina, pahimmillaan tuo jaettu huone on ollut 9 neliötä, parhaimmillaan 20. Enkä muista, että olis siitä taisteltu kumpi siellä kavereineen saa olla.
Oman huoneen sain ysille mennessä ja lukioaikana taas olen huoneeni jakanut. Omat lapseni jakavat huoneensa, toisessa huoneessa on tytöt 10v ja 6v kerrossängyssä, toisessa pojat 8v ja 2v puoliparvessa ja jatkettavassa. Kaikille neljälle on tehty selväksi, että huoneet eivät ole omia, vaan leikkiä saa kaikki molemmissa. Jos joku kaipaa omaa rauhaa, niin keittiöön ja olohuoneeseen mahtuu kyllä leikkimään ja lukemaan.
tulee vähän enemmän sitä lattiatilaa, jossa mahtuu leikkimään, eivätkä kaveritkaan pompi sänkyillä :)
...mutta parvisänkyä ei valitettavasti voi laittaa, kun tyttö on ihan mahoton unissaan kävelijä/kiipeilijä. Siinä tulis vaan vahinko. Vaatteet on pakko olla huoneessa, kun ei niille ole missään muuallakaan tilaa. Vanhempien omat vaatteet ja liinavaatteet mahtuu just ja just vanhempien oman huoneen kaappeihin ja alakerrassa mahtuu hädin tuskin olemaan tarvittavat vaatteet eteisen kaapeissa. En olohuoneeseen ole valmis laittamaan vaatekaappeja, sillä se on ainoa huone, johon mahtuis.
... http://www.ikea.com/fi/fi/catalog/products/10196431/
Tuo hylly on huoneiden jakajana, vaakataossa. Toki lapsilla on aina ollut näin "omat puolet" huoneista, vaikka näköyhteys onkin ollut.
Mitenkähän se toimis, jos laittais ne vaatekaapit tuon paikalle? Kun sitten kuitenkin on avointakin tilaa, kun kulkisivat huoneisiinsa yhdestä ovesta...?
Eihän 9 neliötä ole edes pieni huone, terveisin opiskelia, jolla on esim. "vaatekaappi" pitkittäin seinällä.
Läksyt tuli tosiaan tehtyä aikoinaan keittiössä, äiti auttoi samalla, kun teki ruokaa.
ja toinen vähän isompi. Itse olen aikanaan jakanut siskon kanssa huoneen ja olisin mennyt vaikka ikkunalliseen vaatehuoneeseen kouluikäisenä mieluummin kuin jakanut huoneen siskon kanssa (ja meillä vain 1v ikäeroa, mutta eri luonteet, eri kaverit).
Nyt tytöllä siis nykynormien mukaisesti liian pieni huone, mutta sinne mahtuu kirjahyllyt, kirjoituspöytä, sänky, pikkulipasto ja itse asiassa 1 korkea vaatekaappi. Huone taitaa olla jopa alle 9 neliötä, mutta olen perehtynyt pienten tilojen sisutuksiin (siis lukenut sisustusoppaita aiheesta, englanniksi löytyy paljon, suuren maailman isot cityt täynnä "liian pieniä" tiloja).
Kaapit ovat kattoon asti ja mahdollisimman ei-syviä. Pöytä myös pienehkö. Noin pientä tilaa on edullista sisutaa hienoilla jutuilla ja tyttö tykkää huoneestaan. Kyllä sinne kouluikäinen mahtuu kaverin kanssa nysväämään. Meillä on sitten muualla tilaa riehumiseen, joka tosiaan iän myötä vähenee koko ajan.
Läksyt meillä tekee kaikki lapset keittiössä tai olkkarissa, vaikka olisi huoneessa miten tilaa.
Ikeasta saa edullisesti korkeita vain noin 37cm syviä kaappeja. Ei missään nimessä syvempiä näihin huoneisiin. Ja sängyn alle isot rullalliset laatikot tai muuta säilytystä. Puoliparven alle mahtuu valtavasti kamaa, eikä tartte katon rajassa nukkua.
Meillä talo rakenteilla ja kummallekin lapselle valmistuu noin 9 neliöinen huone. Ovat pieniä, mut toisaalta se on myös tottumiskysymys. Ja varsin useinhan ne leikit leviää myös huoneen ulkopuolelle. Tällä hetkellä lapsilla ei tilanpuutteen takia ole huoneita ollenkaan, ja hyvin on pärjätty silti. Meidän tapauksessa nuo pienet huoneet siis tulee olemaan luksusta. Ja niihin tulee myös vaatekaapit. Rakennamme tietoisesti pienehköt huoneet, oleskelutiloista tulee tilavammat, koska emme halua rajata lasten touhuja vain omiin huoneisiin. Viihdymme ahtaasti, nykyajan trendi rakentaa isoja lukaaleja lähinnä ahdistaa meitä. Kukin tavallaan, olemme itse lapsuudessamme jakaneet pienen huoneen siskon tai veljen kanssa, eikä siinä mitään ihmeellistä ollut.
Teetä vaikka puusepällä kaapit mittojen mukaan, ei ole kallista ja saa juuri oikean kokoiset. Tekisin niin, että vähän tavallista ohuemmat kaapit, ihan lattiasta kattoon saakka. Noihin saa vaatteita ym. hyvin, ylimmille hyllyille tavaraa mitä harvoin käytetään.
Sängyksi tämäntapainen, säiltystilaa alla ja pöytäkin samassa. Ja sängynkin voi teettää/muokata itse juuri siihen omaan tilaan sopivaksi.
http://www.sotka.fi/tuotteet/tuote/1410/20855/nemo-monitoimisanky-valko…
joten parvisänky ei meilläkään tule kysymykseen. Puoliparven alle ei mahdu leikkimään, mutta menee tavaraa paljon, eikä lapsi putoa korkealta. Meneehän tavallisen sängyn allekin paljon tavaraa tarvittaessa.
Voihan tavissänkyäkin omin keinoin korottaa vähän, että mahtuu paremmin kamaa alle.
Luovuutta peliin vaan ap.
Laittaisitte toiseen huoneeseen lapsille kerrossängyn nukkumista varten ja ne tarvittavat vaatekaapit ja se toinen huonen olisi sitten leluja ja leikkimistä varten.
ja omat huoneet tosiaan sitten vasta kun ei sitä leikkitilaa niin tarvitse.
jos siis on pakko jakaa se iso tila nyt jotenkin.
Meillä talo rakenteilla ja kummallekin lapselle valmistuu noin 9 neliöinen huone. Ovat pieniä, mut toisaalta se on myös tottumiskysymys. Ja varsin useinhan ne leikit leviää myös huoneen ulkopuolelle. Tällä hetkellä lapsilla ei tilanpuutteen takia ole huoneita ollenkaan, ja hyvin on pärjätty silti. Meidän tapauksessa nuo pienet huoneet siis tulee olemaan luksusta. Ja niihin tulee myös vaatekaapit. Rakennamme tietoisesti pienehköt huoneet, oleskelutiloista tulee tilavammat, koska emme halua rajata lasten touhuja vain omiin huoneisiin. Viihdymme ahtaasti, nykyajan trendi rakentaa isoja lukaaleja lähinnä ahdistaa meitä. Kukin tavallaan, olemme itse lapsuudessamme jakaneet pienen huoneen siskon tai veljen kanssa, eikä siinä mitään ihmeellistä ollut.
En mä tajua että joku vapaaehtoisesti noita koirankoppeja rakentaa?
Harkitkaa vaatekaapeiksi vähemmän syviä vaihtoehtoja, ainakin Ikeasta löytyy kohtuu hinnalla 35 (vai 30?) cm syviä vaatekaappeja. Vaatteet mahtuvat noihin mainiosti viikattuina, eivätkä kaapit vie huoneesta yhtä paljoa lattiatilaa kuin 60 cm syvät möhkäleet. Ja mahdollisimman korkea kaappi, vaaleilla väreillä!
Liukuovat eivät vaadi avaustilaa kuten tavallinen ovi, mutta liukuovi vie taas vähän enemmän tilaa syvyyssuunnassa.
mä oon pienenä nukkunut kerrossängyssä 4 vanhasta asti. Olin myös unissakävelijä mutta osasin hypätä sieltä yläpetiltä sujuvasti alas unissanikin. Äiti oli enemmän huolissaan siitä jos lähden talosta ulos huomaamatta talvella. Niin ei onneksi käynyt.
Ei se nyt kauheen kivaa ollut. Tavaraa oli ja vaikka kuinka yritti järjestää ne mahdollisimman paljon niin että eivät veisi tilaa ainakaan lattialta, niin eihän se käytönnössä kuitenkaan oikein onnistunut. Toinen asia oli siivoaminen, se on aina hankalampaa mitä pienempi ja ahtaampi on tila.
Mutta toisaalta taas, kun asialle ei voi mitään, niin sille ei sitten voi mitään. Ei omilla lapsilla ainakaan mitään traumoja ole, vaikka ovatkin nyt tyytyväisempiä kun huoneet on isompia kuin ennen.