Onko lähihoitajakouluun vaikea päästä?

Ensin täytyy onnistua pääsemään pääsykokeeseen, joka on vaativa ja siitä vain osa valitaan.

vaan lähihoitajaksi valmistutaan ammattiopistoista (2. asteen koulutus) tai sitten aikuiskoulutuksesta joka voi olla monimuotokoulutusta tai työllisyyskoulutusta.

Ja ei, ei ole vaikea päästä.

Ensin täytyy onnistua pääsemään pääsykokeeseen, joka on vaativa ja siitä vain osa valitaan.

Nythän vitsin vetäsit. Tilastojen mukaan peruskoulun päättötodistuksen ka. 6,5 riittää oikein hyvin. Alin jolla viime vuonna mentiin oli 5,7.

Minä ylioppilas, jolla kahdeksan keskiarvo, hain kaksi kertaa ennenkuin pääsin edes pääsykokeeseen. Toisella yrittämällä sitten pääsin itse kouluun.

Minä ylioppilas, jolla kahdeksan keskiarvo, hain kaksi kertaa ennenkuin pääsin edes pääsykokeeseen. Toisella yrittämällä sitten pääsin itse kouluun.

helpoiten ja tienaa samalla. Heikko koulumenestys peruskoulussa ei ole este, tosin näkyy se yleissiistyksen puutteena ja huonona käytöksenä.

Hakijoita on monikymmenkertainen määrä pääsykokeisiin valittavien määrästä. Joten on ihan selvää, että sinne on vaikea päästä.

Kun katselee, millaisia opiskelijoita on, voi vain ihmettellä, onko sinne minkäänlaista seulaa ollenkaan? Monenlaista ongelmaa tuntuu olevan pienelle opiskelijajoukolle kasaantunut, mutta ongelman laatu on sen luonteista, että miten tuossa ammatissa voi toimia, jos oma elämän hallinta on niin retuperällä.

sinne päästäkseenja opinnoista selvitäkseen. Vaikeapääsyisyys johtuu siitä, että sinne hakevat kaikki alasta kiinnostuneet sekä kaikki ne, jotka eivät oikein muuta keksi. Se on perinteinen vaihtoehto teinitytöille jotka sössineet ysiluokan jossain määrin, mutta eivät vielä ole keksineet mitä tahtoisivat isona tehdä. Lähihoitajaksi mennään kavereiden perässä ja moni hakee heikoin perustein.

Eniten ihmetyttää se miten ammattiopistossa koulutus voi kestää 3 vuotta kun työllisyyskoulutuksessa voi valmistua 1,5 vuodessa. Jossain on jotain mätää...

Kun katselee, millaisia opiskelijoita on, voi vain ihmettellä, onko sinne minkäänlaista seulaa ollenkaan? Monenlaista ongelmaa tuntuu olevan pienelle opiskelijajoukolle kasaantunut, mutta ongelman laatu on sen luonteista, että miten tuossa ammatissa voi toimia, jos oma elämän hallinta on niin retuperällä.

hain kahteen paikkaan opiskelemaan lähihoitajaksi ylioppilaspohjaiselle linjalle. Keskiarvolla 8,3. Toiseen en päässyt edes päsykokeissin, toiseen pääsin opiskelemaan.



Nykypäivänä en tiedä.

Aikuiskoulutuksena opiskelu kestää kaksi vuotta. Itse olen ylioppilas ja minulla on peräti kaksi aikaisempaa hoitoalan tutkintoa. Silti pääsin kouluun vasta toisella yrittämällä. Pääsykoe on vaativa eikä siitä kuka tahansa selviä. Hakijoita on paljon enemmän kuin aloituspaikkoja, joten ihan vähäisemmälläkin matematiikan taidolla tajuaa, että vaikea on päästä opiskelemaan.

filmaattisia lähärit ovat ja miten vaativa on heidän koulutuksensa? Älkää nyt viitsikö.

Kaveri haki Itä-Suomessa aikuispuolelle. Soveltuvuuskokeisiin pääsi 250, opiskelupaikkoja jaossa 50, mitkä jakautuu kahdelle eri paikkakunnalle, sekä ainakin toiseen tulee sekä monimuoto- että päiväluokka.



Eli ei tuonne niin vaan mennä. Tänä vuonna korkea taso, eikä viime vuoden "heittämällä sisään" pisteillä pääse tänä vuonna edes sisään.

ja motivoituneita hakijoita. Toisaalta jossain on vikaa, kun keskiarvolla 5-6 päässe hoitamaan ihmisiä ja olemaan vastuussa heistä.Tatuoidut viikonloppukännääjät pilaavat alan mainetta jo opiskeluaikana saati työelämässä,

sairaanhoitajaksi. Ei edes hae suoraan sairaanhoitajaksi.

Vaikea päästä sisään tarkoittaa tässä että on paljon hakijoita, vähän aloituspaikkoja, eli mahdollisuutta olla yksi opiskelemaan päässeistä.



Ei niinkuin joku kuvittelee, että vaikea selvitä pääsykokeista.



Ja vähän on joku elämää nähnyt, kun kuvittelee, että huonot koenumerot ja todistukset tarkoittavat automaattisesti huonoa ihmistä.



Hoitoala on aina ollut tyttöjen ykkösammatti ja lähihoitajakoulutukseen hakee paljon nuoria, nekin jotka eivät muuta keksi.

Hoitoala on kuitenkin aika fyysistä työtä ja nykyään sitä tehdään kovalla tahdilla, usein uupumukseen asti. Kyllä sieltä tippuu ne, joilla ei ole ollut realistista kuvaa ammatista.

keskiarvosta. Pääsykokeissa on psykologiset testit ja psykologon ja opettajan haastattelu. Jos jokin näistä osioista epäonnistuu (esim oppimistaitoja mittaavat testit joissa on vähän matikkaa ja muuta ymmärrystä mittaavia tehtäviä) niin keskiarvo ei merkitse mitään...

Tarkkaa on ainakin noissa soveltuvuuskokeissa aikuispuolella. Koko päivä meni, ensin kognitiivisiä testejä, psykologin haastattelua, ryhmätöitä ja lisää testejä. Matemaattisia tehtäviä, ongelmanratkaisua, psykologisia musteläikkätestejä, omankuvan arviointia jne.



Monta sataa hakijaa ja 30 aloituspaikkaa.

Aikuispuolella tämäkin, Etelä-Karjalassa.

Liekö meillä täällä Idässä enemmän hakijoita kun on paljon venäläistaustaisia pyrkimässä sisään. Hyvä niin, yhä enemmän tarvtisemme kielitaitoista henkilökuntaa hoitoalalle.



Ja sainpa soiton että sisään pääsin minäkin.

T. 35v viiden äiti, merkonomi, tradenomi ja nyt hoitoalaa kokeileva yo

naapurin kouluja käymätön virolainenkin pääsi hoonolla suomella tuosta noin vaan iltakouluun. Pari vuotta kävi sitä ja entistä hoonoolla suomella vielä valmistuikin. Ja se akka on oikeesti tyhmä.



Musta on pelottavaa, että kuinka helposti siihen kouluun pääseekin ja vielä valmistuu.