Miten saan lapseni uskomaan, että hänen on sanottava miestäni isäksi?

Erosin tyttäreni biologisesta isästä 4 vuotta sitten ja 2 vuotta sitten tämä mies teki itsemurhan. Koska kyseinen mies teki niin kamalan teon, niin en halua puhua missään nimessä hänestä ja olen kieltänyt tytärtänikin puhumasta tästä. Pian tämän ex-mieheni kuoleman jälkeen muutin asumaan nykyisen mieheni kanssa. Alusta alkaen olemme vaatineet, että tytön on kutsuttava uutta miestäni isäksi, mutta tyttö ei suostu. Hän ei kerta kaikkiaan suostu siihen, että hän ei saa puhua ex-miehestäni eli biologisesta isästään ja että hänen täytyy sanoa uutta miestäni isäksi. Vaikka kuinka vaadimme mieheni kanssa, että tytön täytyy kutsua miestäni isäkseen, koska mieheni on nyt tytön isä, niin tyttö ei suostu. Eilenkin illalla riitelin tytön kanssa asiasta pitkään, mutta tyttö katsoi minua vain suoraan silmiin ja sanoi, että "Minä en tule ikinä sanomaan Villeä (nykyisen mieheni nimi on siis Ville) isäksi, koska minun isäni on kuollut". Mitkään rangaistukset eivät toimi, tyttö ei vain suostu puhuttelemaan uutta miestäni isäkseen eikä lakkaa puhumasta ex-miehestäni isänä. Vaikka olemme rankaiseet tyttöä kymmeniä kertoja tottelemattomuudesta esim. jättämällä hänet ilman iltaruokaa, sulkemalla hänet heti koulusta kotiin tulon jälkeen loppupäiväksi huoneeseen ja erilaisten etuoikeuksien (kuten viikkorahan, kännykän, karkkipäivän jne) poisotolla, niin tyttö ei tottele. Pahin riitatilanne syntyi marraskuussa, kun tytön luokalla tehtiin isänpäiväkortit, niin tyttö ei suostunut antamaan korttia miehelleni eli isälleen vaan piilotti sen ja vein sen meiltä vanhemmiltaan salaa ex-mieheni haudalle aivan kuin ex-mieheni olisi oikeasti vieläkin tytön isä! Mitä tässä pitäisi tehdä, sillä tytön täytyy totella meitä aikuisia ja ruveta sanomaan uutta isäänsä isäkseen ja lakata puhumasta ex-miehestäni, koska tämä on kuollut eikä enää ole tytön isä.



Ps. mieheni on nyt puolen tunnin ajan huutanut tytölle suoraa huutoa niin lujaa kuin ikinä vain pystyy, että tytön on sanottava häntä isäkseen, mutta tyttö on vain todella ilkeä ja karjuu miehelleni, että hän ei tule sanomaan tätä isäkseen :-(