Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautua miehen juomiseen? Mieheni tuli viime yönä kokouksesta
10.05.2012 |
kolmen aikoihin, baarin kautta monta kaljaa juoneena eli humalassa. Aamulla hän nukkui puolille päivin, koska ei pystynyt menemään töihin (saa siirrellä itse työaikojaan). Muutaman viikko aikaisemmin hän kävi myös arki-iltana kaljalla ja oli juonut useita. Hän lupasi silloin, että ei enää koskaan tee niin.
Minusta juominen ei kuulu lainkaan arki-iltoihin ja on alkoholistin merkki. Miehen juominen on aikaisemminkin häirinnyt elämäämme. Hän on viime aikoina vähentänyt, mutta nyt ovat näköjään tulleet kuvioon nämä arki-illan kännit. Hän on aina tehnyt työnsä hyvin ja huolehtinut kodista ja perheestä, mutta elämänlaatuamme ja avioliittoamme hänen juomisensa on häirinnyt, koska se on vienyt siltä aikaa ja huomiota.
Lukiolaisemme oli nyt paikalla aamulla ja jouduin sanomaan hänelle, kun hän ihmetteli sohvalla röhnöttävää isää, että isällä ei ole juominen oikein pysy hanskassa. Mies suuttui siitä minulle, että lyön oikein vettä myllyyn. Olen niin monta vuotta salaillut ja valehdellut miehen puolesta, että nyt en enää jaksa enkä halua. Pelkään kuitenkin, että totuus isän juomisesta saa lapsetkin näkemään juomisen ihan ok-juttuna. Absolutisti en itsekään ole, mutta haluan kasvattaa lapset sivistyneeseen ja vastuulliseen alkoholin käyttöön.
Miten sinä suhtautuisit mieheen, joka on torstaiaamuna krapulassa (ellei jopa vielä humalassa)?
Kommentit (38)
Ymmärrän sinua. Mieheni kyllä juo josku arkena, koska hänen vapaapäivät ovat silloin. Siis ottaa n.6 olutta. Mutta on aina aamulla aikaisin touhuilemassa hommia. Miehesi ei mielestäni ole alkoholisti, mutta typerää käytöstä vetää tollaset kännit. Olisin vihainen myös, enkä salailisi kiukkuani kenellekkään. Itsekin joskus juon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos juominen on oikeasti tuollaista melkein jokapäiväistä pientä 'lipittelyä', joka on jatkunut jo vuosia ja miehesi tekee sitä myös yksinään "omaksi huvikseen", niin myönnän olleeni väärässä.
Jos kyse on taas tuollaisesta "työporukan kanssa" kerran kuukaudessa -tyyppistä, eikä muulloin ollenkaan, niin se on mielestäni asia erikseen.
t. 19
Pelkään, että luisumme takaisin vanhaan.
ap
että pelkosi on tulossa todeksi. Jos miehellä on ollut alkoholiongelmia jo aiemmin ja nyt on vähentänyt, niin kyllä tulkitsisin tilanteen niin, että hän on luisumassa takaisin juopotteluun. Tuo on minusta aika hälyttävää että töihinmeno lykkääntyy krapulan tai humalan vuoksi.
Oliko hän siis juopottelemassa työkavereidensa kanssa? Tuo on aika huono juttu alkoholistille, jos työkaverit ovat viinaan menevää sorttia ja houkutuksia tulee työviikolla.
Ns. juhlajuominen on minusta ihan ok, ja tuttujen kanssa oluella käyminen, kunhan kännissä örvellä. Arkenakin voi mielestäni ottaa sen yhden, kun se ei ole päivittäistä.
Mieheeni alkoholi vaikuttaa vielä tavallista paljon herkemmin. Hän vähensi juomista merkittävästi viime syksynä, mutta nyt se on taas lisääntynyt.
Aamu oli synkkä hetki. Valmistauduttiin töihin ja kouluun lähtöön ja yksi haisi ja kuorsasi sohvalla ja tiuski, kun kehotin nousemaan. Kun kerroin, että isä on juonut liikaa, lapsi (tämä lukioikäinen) pidätti selvästi itkua. Hänelle on aina ollut tärkeää se, että meillä ei ole niitä ongelmia, mitä monissa perheissä on. Totuus oli kuitenkin vähän toisenlainen. Mieshän joi silloin, kun urheilijalapsi oli treeneissä, kavereiden kanssa ja nukkumassa, joten salailu, tai sen yritys, oli helppoa.
ap
No jos juominen on oikeasti tuollaista melkein jokapäiväistä pientä 'lipittelyä', joka on jatkunut jo vuosia ja miehesi tekee sitä myös yksinään "omaksi huvikseen", niin myönnän olleeni väärässä. Jos kyse on taas tuollaisesta "työporukan kanssa" kerran kuukaudessa -tyyppistä, eikä muulloin ollenkaan, niin se on mielestäni asia erikseen. t. 19
ap
Pelkään, että luisumme takaisin vanhaan. ap
että pelkosi on tulossa todeksi. Jos miehellä on ollut alkoholiongelmia jo aiemmin ja nyt on vähentänyt, niin kyllä tulkitsisin tilanteen niin, että hän on luisumassa takaisin juopotteluun. Tuo on minusta aika hälyttävää että töihinmeno lykkääntyy krapulan tai humalan vuoksi. Oliko hän siis juopottelemassa työkavereidensa kanssa? Tuo on aika huono juttu alkoholistille, jos työkaverit ovat viinaan menevää sorttia ja houkutuksia tulee työviikolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun kerrot lapselle tilanteesta totuudenmukaisesti ja peittelemättä. On varmasti tärkeää että tuot esille sen, että miehesi käytös ei ole hyväksyttävää. Hysterisoimaan ei kannata ryhtyä, mutta asiallisesti asiasta kannattaa kyllä lapsen kanssa keskustella. Voisin kuvitella, että tilanne ahdistaa lastakin ja vielä enemmän siinä tapauksessa, että siitä vaietaan eikä sitä voida käsitellä.
ja huolehtinut perheestä, mutta alkoholin käyttö on silti häirinnyt elämäämme, ja että lupausten pettäminen on iso juttu.
ap
kun kerrot lapselle tilanteesta totuudenmukaisesti ja peittelemättä. On varmasti tärkeää että tuot esille sen, että miehesi käytös ei ole hyväksyttävää. Hysterisoimaan ei kannata ryhtyä, mutta asiallisesti asiasta kannattaa kyllä lapsen kanssa keskustella. Voisin kuvitella, että tilanne ahdistaa lastakin ja vielä enemmän siinä tapauksessa, että siitä vaietaan eikä sitä voida käsitellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieheni joi 8 vuotta päivittäin nelisen olutta, viikonloppuisin enemmän.
Siinä tapauksessa olen anteeksipyynnön velkaa tuosta ensimmäisestä kommentistani! Olet täysin oikeutettu olemaan huolissasi, etkä todellakaan mikään nipottaja, joten pahoitteluni!
Tuollainen ei omasta mielestäni vaikuta enää lainkaan normaalilta.
Tsempit kuitenkin teille ja toivottavasti saatte homman oikeille urille!
t. 19 & 25
kännien vetäminen ei ole arki-iltanakaan mikään outo juttu. Tai tuomittava juttu. Mammat kilvan puolustelevat paitsi ap:n miehen juomista, myös ilmeisesti omaa juopotteluaan.
Alkoholismin seuraaminen vierestä ei ole mieltä ylentävää puuhaa. Sita huomaa kerta toisensa jälkeen kuinka arjen toiminnot kärsivät, kun alkkis makaa joko laskuhumalassa tai krapulassa. Alkkiksen touhuja saa hävetä ja peitellä väkisinkin, semminkin jos puhutaan työssä käyvästä alkkiksesta.
Juoppoja on tämä maas täysi - ja näköjään av:kin....
terkuin alkkisäidin tytär
Herranen aika, ei työhön kuulu juominen ja seuraavana päivänä krapulan pois nukkuminen. Haloo!!! Ihan varmasti tuolla miehellä ja samalla perheellä on ongelma miehen juomisen takia.
Millasta juoppoa porukkaa täällä av:llä oikeen kokoontuu?
Ei varmasti ole oikein miehen ryypätä keskellä viikkoa perseet olalle, ei toki viikonloppuisinkaan. Viinahan tuota miestä vie, ihan miten haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kännien vetäminen ei ole arki-iltanakaan mikään outo juttu. Tai tuomittava juttu. Mammat kilvan puolustelevat paitsi ap:n miehen juomista, myös ilmeisesti omaa juopotteluaan.
Alkoholismin seuraaminen vierestä ei ole mieltä ylentävää puuhaa. Sita huomaa kerta toisensa jälkeen kuinka arjen toiminnot kärsivät, kun alkkis makaa joko laskuhumalassa tai krapulassa. Alkkiksen touhuja saa hävetä ja peitellä väkisinkin, semminkin jos puhutaan työssä käyvästä alkkiksesta.
Juoppoja on tämä maas täysi - ja näköjään av:kin....
terkuin alkkisäidin tytär
Herranen aika, ei työhön kuulu juominen ja seuraavana päivänä krapulan pois nukkuminen. Haloo!!! Ihan varmasti tuolla miehellä ja samalla perheellä on ongelma miehen juomisen takia.
Millasta juoppoa porukkaa täällä av:llä oikeen kokoontuu?
Ei varmasti ole oikein miehen ryypätä keskellä viikkoa perseet olalle, ei toki viikonloppuisinkaan. Viinahan tuota miestä vie, ihan miten haluaa.
Huomaahan vanhempikin lapsestaan heti 10 sek. että joku on pielessä, ihan sama toisinpäin.
Paras vaan nostaa kissa pöydälle, mies vastatkoon perheelle teoistaan, vaimon ei todellakaan tarvitse peitellä toisen juomista.
Peittelevä osapuoli on osa ongelmaa!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne on siinä mielessä vaikea, että mieheni on juonut teininä paljon, oli yli 10 vuotta lähes kokonaan juomatta (olimme jo silloin yhdessä) ja sitten alkoi tuo 8 vuoden jakso. Mietin, voiko tuo alkoholi olla hänellä ikään kuin "systeemeissä", luonnollinen tila, koska kun en ole paikalla, hän ei osaa jättää juomista yhteen. Hän on monta kertaa nolannut meidät juhlissakin. Ehdin jo toivoa, että elämä palaisi siihen, mitä se oli ennen.
Sain mieheltä pahoitteluviestin, jossa hän lupasi ryhdistäytyä, mutta enpä tiedä. Perhettä en aio rikkoa tämän vuoksi, mutta juomistakaan en hyväksy, ellei se ole sivistynyttä ja hallittua. Minä en ole niitä ihmisiä, eivätkä ole lapsenikaan, joiden elämään kuuluu "junttijuominen". Se on periaate, josta en voi tinkiä.
ap
Mieheni joi 8 vuotta päivittäin nelisen olutta, viikonloppuisin enemmän.
Siinä tapauksessa olen anteeksipyynnön velkaa tuosta ensimmäisestä kommentistani! Olet täysin oikeutettu olemaan huolissasi, etkä todellakaan mikään nipottaja, joten pahoitteluni! Tuollainen ei omasta mielestäni vaikuta enää lainkaan normaalilta. Tsempit kuitenkin teille ja toivottavasti saatte homman oikeille urille! t. 19 & 25
arkenakin! Ilmeisesti makaavat työttöminä kotona, hyvästä syystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän sä sen itsekin jo tiedät, miehesi on alkoholisti. Siellä on silloin ennen pitkä selvä kausi mutta alkoholista riippuvainen hän on edelleen. Ei tuollaisella historialla taida onnistua kohtuukäyttö vaan se on kokonaan ilman tai homma taas luisuu. Koska se juomattomuus on joskus onnistunut niin nyt laittaisin itseni ja lapsen takia kovan kovaa vastaan, korkki kiinni tai saa muuttaa muualle juomaan. Voi ap, jaksamista sulle!
No minulla suhtautuminen riippuu siitä, että miten usein/paljon miehellä muuten on tapana juoda ja häiritseekö se normaalia elämää. Ja tietenkin, että pystyykö sitten olemaan ihan normaalisti ilmankin sitä juomista.
Kun vähän pisti silmään tuo, että pelkkä arkisin juominen olisi jo alkoholismin merkki. No eipä se kuule välttämättä ole, kyllä siihen muutkin asiat vaikuttavat.
Tilanne on siinä mielessä vaikea, että mieheni on juonut teininä paljon, oli yli 10 vuotta lähes kokonaan juomatta (olimme jo silloin yhdessä) ja sitten alkoi tuo 8 vuoden jakso. Mietin, voiko tuo alkoholi olla hänellä ikään kuin "systeemeissä", luonnollinen tila, koska kun en ole paikalla, hän ei osaa jättää juomista yhteen. Hän on monta kertaa nolannut meidät juhlissakin. Ehdin jo toivoa, että elämä palaisi siihen, mitä se oli ennen.
Sain mieheltä pahoitteluviestin, jossa hän lupasi ryhdistäytyä, mutta enpä tiedä. Perhettä en aio rikkoa tämän vuoksi, mutta juomistakaan en hyväksy, ellei se ole sivistynyttä ja hallittua. Minä en ole niitä ihmisiä, eivätkä ole lapsenikaan, joiden elämään kuuluu "junttijuominen". Se on periaate, josta en voi tinkiä.
ap
Mieheni joi 8 vuotta päivittäin nelisen olutta, viikonloppuisin enemmän.
Siinä tapauksessa olen anteeksipyynnön velkaa tuosta ensimmäisestä kommentistani! Olet täysin oikeutettu olemaan huolissasi, etkä todellakaan mikään nipottaja, joten pahoitteluni! Tuollainen ei omasta mielestäni vaikuta enää lainkaan normaalilta. Tsempit kuitenkin teille ja toivottavasti saatte homman oikeille urille! t. 19 & 25
vaan se on miehesi. Hän tekee sitä koko ajan ja parhaillaan. :(
Käsittämätöntä, miten niin monen mielestä on ok juoda arkenakin! Ilmeisesti makaavat työttöminä kotona, hyvästä syystä.
onko arki vai viikonloppu. En makaa työttömänä vaan teen vaativaa akateemisen koulutuksen vaativaa asiantuntijatyötä. Työni on sillä tavalla vapaan luontoista että ei mun tarvi sinne aamulla mennä mihinkään tiettyyn aikaan, ja voin tarvittaessa pitää myös etätyöpäiviä jos ei ole sovittuja palavereja. Eikä ketään kiinnosta vietänkö jotain krapulapäiviä vaikka viikollakin niin kauan kuin hommani valmistuvat ajoissa ja työn laatu on hyvää.
Minä en itse asiassa juuri koskaan juo viikonloppuna, vaan juuri viikolla tulee lähdettyä tuttujen kanssa muutamalle, joista joskus harvoin sitten tuleekin 10-15 olutta mutta ei se mitään sekään kunhan ei usein tapahdu.
vähän väliä.
Nyt minulla on kamala olo, koska kerroin vähän tilanteesta lapselleni, joka tivasi minulta, mistä oikein on kysymys. Kerroin, että ei ollut ensimmäinen kerta, kun isä joi liikaa (väärään aikaan) ja että hän on juonut jo vuosia. Sanoin, että pelkään, että lapsi ottaa mallia juomisesta, mutta enää en halua valehdellakaan. Sanoin, että kohtuukäyttäminen on ok, mutta viina ei saa häiritä elämää. Vaikka lapsi sanoikin, että on kyllä huomannut isän lipittelyt (hän myös vie isot pullomäärät kauppaan), niin tuntuu silti, että minä muutin hänen käsityksensä isästä. Mies oli myös lähettänyt lapselle viestin, jossa pahoitteli käytöstään.
ap