Miten suhtautua miehen juomiseen? Mieheni tuli viime yönä kokouksesta
kolmen aikoihin, baarin kautta monta kaljaa juoneena eli humalassa. Aamulla hän nukkui puolille päivin, koska ei pystynyt menemään töihin (saa siirrellä itse työaikojaan). Muutaman viikko aikaisemmin hän kävi myös arki-iltana kaljalla ja oli juonut useita. Hän lupasi silloin, että ei enää koskaan tee niin.
Minusta juominen ei kuulu lainkaan arki-iltoihin ja on alkoholistin merkki. Miehen juominen on aikaisemminkin häirinnyt elämäämme. Hän on viime aikoina vähentänyt, mutta nyt ovat näköjään tulleet kuvioon nämä arki-illan kännit. Hän on aina tehnyt työnsä hyvin ja huolehtinut kodista ja perheestä, mutta elämänlaatuamme ja avioliittoamme hänen juomisensa on häirinnyt, koska se on vienyt siltä aikaa ja huomiota.
Lukiolaisemme oli nyt paikalla aamulla ja jouduin sanomaan hänelle, kun hän ihmetteli sohvalla röhnöttävää isää, että isällä ei ole juominen oikein pysy hanskassa. Mies suuttui siitä minulle, että lyön oikein vettä myllyyn. Olen niin monta vuotta salaillut ja valehdellut miehen puolesta, että nyt en enää jaksa enkä halua. Pelkään kuitenkin, että totuus isän juomisesta saa lapsetkin näkemään juomisen ihan ok-juttuna. Absolutisti en itsekään ole, mutta haluan kasvattaa lapset sivistyneeseen ja vastuulliseen alkoholin käyttöön.
Miten sinä suhtautuisit mieheen, joka on torstaiaamuna krapulassa (ellei jopa vielä humalassa)?
Kommentit (38)
valehtelisi miehen juomisesta, vaan jos lapsi kysyisi, niin kertoisin totuuden kuten sinäkin. Jos miehelläsi on alkoholi-ongelma, niin valehtelemalla ja suojelemalla miestä liian alkoholin käytön seurauksilta vain mahdollistat juomisen ja pahennat tilannetta.
Eli anna miehesi vaan vastata juomisen seurauksista ihan itse, vaikka se siitä suuttuisikin, koska se on ainoa tapa, jolla se itsekin huomaa, ettei tuolla tavalla kannata juoda ja ehkä tekee jotain asian eteen.
Sitä ei tämän perusteella voi sanoa, onko miehesi alkoholisti vai ei, mutta jos ei ole, niin tuollaisella menolla hänestä voi sellainen tulla. Parempi olisi siis vähetää, jos siihen vielä pystyy (jos menee tietyn rajan yli, ei enää pysty vähentämään vaan on lopetettava kokonaan, eli tässä vaihessaa on jo sairastunut alkoholsimiin. Ikävä kyllä sitä ei aina voi alkuvaiheessa sanoa, onko raja ylitetty vai ei, koska jotkut ei-alkoholstitkin saattava juoda paljon)
Jos olisi oikeasti järjestelmällistä ja elämää haittaavaa, sitten olisi väärin! Ja ole onnellinen, miehesi sentään tuli kotiin yöksi.. Minulla oli vaihe elämässäni jossa miestä sai odottaa joskus jopa kaksi ja puoli päivää kun teilleen eksyi kännissä, krapula piti tietenkin sitten myös nukkua pois ennen kuin kehtasi kotiin tulla. Joten se loi hieman perspektiiviä näihin "mieheni juo kaksi kertaa vuodessa itsensä humalaan keskiviikkona, APUA!" tapauksiin..
Joskus kokouksissa ja projektinpäättäjäisissä on käynyt noin allekirjoittaneelle äiti-ihmisellekin ;-) Ja aika usein tulee käytyä viikolla työ- tai muiden kaverien kanssa muutamalla oluella. Enpä ole mielestäni mikään alko-ongelmainen, viikkokulutusmäärät eivät ylitä suurkulutuksen rajaa. Mitä ihmettä sillä on väliä juoko ne kaljansa viikolla vai viikonloppuna?
jos lapsi saa tietää koko totuuden, hän alkaa nähdä isänsä juomatavan normina. Ongelma meille on sekin, että juominen saa mieheni pettämään minulle antamansa lupaukset. Sekin nakertaa pohjaa suhteeltamme. Jään kaljalle kakkoseksi.
ap
Jos olisi oikeasti järjestelmällistä ja elämää haittaavaa, sitten olisi väärin! Ja ole onnellinen, miehesi sentään tuli kotiin yöksi.. Minulla oli vaihe elämässäni jossa miestä sai odottaa joskus jopa kaksi ja puoli päivää kun teilleen eksyi kännissä, krapula piti tietenkin sitten myös nukkua pois ennen kuin kehtasi kotiin tulla. Joten se loi hieman perspektiiviä näihin "mieheni juo kaksi kertaa vuodessa itsensä humalaan keskiviikkona, APUA!" tapauksiin..
vaan vaimoja joilla muuten ihana mies, mutta erehtyy joskus juomaan itsensä humalaan. Onneksi teillä on tilanne parantunut huomattavasti! Vanhoja pelkoja tuollainen aina saa esille, mutta uskoisin ettei hätää ole. Ainakin toivon sinun ja perheesi takia. :)
Pelkään, että luisumme takaisin vanhaan.
ap
Jos olisi oikeasti järjestelmällistä ja elämää haittaavaa, sitten olisi väärin! Ja ole onnellinen, miehesi sentään tuli kotiin yöksi.. Minulla oli vaihe elämässäni jossa miestä sai odottaa joskus jopa kaksi ja puoli päivää kun teilleen eksyi kännissä, krapula piti tietenkin sitten myös nukkua pois ennen kuin kehtasi kotiin tulla. Joten se loi hieman perspektiiviä näihin "mieheni juo kaksi kertaa vuodessa itsensä humalaan keskiviikkona, APUA!" tapauksiin..
jos lapsi saa tietää koko totuuden, hän alkaa nähdä isänsä juomatavan normina. Ongelma meille on sekin, että juominen saa mieheni pettämään minulle antamansa lupaukset. Sekin nakertaa pohjaa suhteeltamme. Jään kaljalle kakkoseksi. ap
salailu vaan pahentaa pyrkimystäsi siihen, että lapsesta tulee kohtuukäyttäjä.
Voi hyvät hyssykät ja lässyti lää.
Mieheni joi 8 vuotta päivittäin ja puoli vuotta sitten alkoi vähentämään juomista.
Alkureaktio aloitukseen oli että johan on tiukka täti kun ei mies saisi edes muutamalla kaljalla viikolla käydä ja sellaisen seurauksena on tarvinnut ihan luvata ettei ikinä enää tee sellaista. Ja nyt sitten yksittäinen vähän överiki meno ja siitä tällainen show.
Mutta joo jos on ollut aiemmin alko-ongelmaa enemmänkin niin sitten sen toki ymmärtää että pelkää että mies on luisumassa vanhoihin tapoihin eikä tämä ehkä jääkään tähän vaan pian se juo päivittäin taas.
t. 8
No herranjestas, antaisin toisen nukkua olonsa hyväksi ja kantaisin vielä limsapullon sohvan viereen! Jestas, aikuinen mies, kaiketi ei ole kiellettyä juoda itseään toisinaan humalaan kysymättä lupaa vaimoltansa?
SINUSTA juominen ei kuulu arki-iltoihin, SINUSTA se on alkoholistin merkki. No ei se mitään toivottavaa ole, mutta ei ihan noilla perustein voi kyllä alkoholistiksi haukkua. Musta tuntuu että monella naisella kyse on vain kontrollin menetyksestä, että nämä ärsyttää. Että kehtaa mennä juomaan itsensä humalaan kysymättä lupaa... Jos kerran mitään oikeaa vahinkoa ei tapahtunut, mies tuli kiltisti nukkumaan valomerkin jälkeen, ei riehunut, tapellut, pettänyt.
Minustakin on ihan hyvä että sanoit teinille suoraan mistä on kysymys, mitä tuota valehtelemaan. Ehkä isän ylpeys koki pienen kolauksen, mutta parempi niin, kuin luottamus äitiin kokisi sen. Annoit ymmärtää että tuollainen käytös on paheksuttavaa, eiköhän se riitä teinille opetukseksi, mitä tuollaisesta seuraa. Miestä nyt en lähtisi kuitenkaan tuon enempää rankaisemaan, anna olla. Pieni paheksunta on ok, mutta en pistäisi miestä lupaamaan, ettei ikinä enää...
Apua, nyt tajusin, että minulla, miehellä ja ystävillä on alkoongelma. Minulla on tänään iltavuoro, miehellä vapaa ja kävimme eilen useamalla, kun se sattui sopimaan meidän ja ystävien kalenteriin, kun itsekullakin meillä meneen pääsääntöisesti viikonloput töissä.
Lapsetkin haetiin mummolta, krapulassa...
päivittäin 8 vuotta, niin kyllä lukioikäinen on jo tajunnut, että isänsä on alkoholisti, vaikka olisit kuinka yrittänyt asiaa kaunistella.
Puhu asioista niiden omilla nimillä ja lakkaa peittelemästä miehesi tekoja.
ei se alkoholismi puolessa vuodessa vielä mihinkään katoa. Yleensä yhtä monta vuotta vaaditaan vieroitukseen kuin mitä on mennyt säännölliseen juomiseen.
Usko pois, minä tiedän.
Minä haluaisin tietysti, että ongelmat olisivat takana ja voisin luottaa mieheen.
Eikö tosiaan muiden mielestä ole ongelma, että on juonut niin paljon, että ei kykene aamulla töihin? Käykö teille itsellennekin niin? Eikö se ole sen merkki, että kontrolli on silloin pettänyt?
ap
ei se alkoholismi puolessa vuodessa vielä mihinkään katoa. Yleensä yhtä monta vuotta vaaditaan vieroitukseen kuin mitä on mennyt säännölliseen juomiseen. Usko pois, minä tiedän.
Jään kaljalle kakkoseksi.
ap
Tyhjästä nipottaja
Niin siis teillä on lapsi, lukioikäinen, joka ihmettelee mitäs nyt on tapahtunut, kun isukilla on krapula?
Itselläni oli alkoholisti isä, enkä enää ihmetellyt ala-asteellakaan miksi se makaa paskat housussa keittiön lattialla.
Omaan korvaani tuo kuulostaa siltä, että miehesi oletettua "alkoholiongelmaa" suurempi ongelma on sinulla korviesi välissä.
pääse seuraavana päivänä suunnitellusti töihin, niin onhan se ongelmallista käyttöä.
Et ole nipottaja ja hyssyttely on juomisen mahdollistamista. Teit ihan oikein kun lausuit asian ääneen.
"Isäsi ei pystynyt menemään töihin, kun oli eilen ryyppäämässä." Särähti varmaan totuutena pahasti miehesikin korvassa, siksi ärähti.
aikaisin töihin, missä ongelma? ja jos ei juo joka päivä, tai edes joka viikko, niin anna olla.
Herranen aika, ei työhön kuulu juominen ja seuraavana päivänä krapulan pois nukkuminen. Haloo!!! Ihan varmasti tuolla miehellä ja samalla perheellä on ongelma miehen juomisen takia.
Millasta juoppoa porukkaa täällä av:llä oikeen kokoontuu?
Ei varmasti ole oikein miehen ryypätä keskellä viikkoa perseet olalle, ei toki viikonloppuisinkaan. Viinahan tuota miestä vie, ihan miten haluaa.
siitä, tapahtuuko usein ja haittaako muuta elämää. Eli hyvin harvoin tapahtuvaa ja "seuraamuksetonta" käyttöä voin sietää vaikka en siitä pidä. Muuta en.
Sinänsä juominen arkena ei ole mikään alkoholistin merkki, mutta jos miehesti juominen häiritsee, niin silloin se on ongelma. Ja kuvatunlainen olisi ongelma minullekin.