Unelmanne eläkepäiville?

Kesähuvila Suomessa pidetään ja siellä vietetään kesät. Haaveena olisi jäädä pois töistä jo alle kuusikymppisinä.

Meidän tuttavapariskunta teki näin. Olivat 60v kun lähtivät, eli ei lähelläkään suositeltavaa 68v eläkeikää. 1,5 ehtivät olla kun vaimolta löydettiin syöpä (mihin kuoli) ja mies sai sydärin (ei voi lähteä merelle enää ollenkaan yksin). Aika montaa kertaa tuli heidän kanssaan todettua, että ei pidä odottaa eläkeikää haaveiden toteuttamiseen.

Mä toivoin että mun 12v vanhempi mies on vielä hengissä jos mä ikinä pääsen eläkkeelle... eläkeikää kun ehditään varmaan nostaa jonnekin 75 vuoteen ennen sitä.

Me haaveillaan miehen kanssa siitä, että myydään talo ja ostetaan niillä rahoilla vene ja elellään sitten ne vuodet, kun ollaan vielä kunnossa, veneessä jossakin etelän mailla ja purjehditaan pitkin ja poikin maailmaa. Sitten loppuvuosina myydään vene ja tullaan Suomeen asumaan ja kuolemaan:) Entäs teillä muilla?

nauttia matkustelusta ja lastenlapsista. Toivon että lapset pysyisivät lähellä tai ainakin suomessa, olisi kauhea ajatella että näkisin lapsenlapsia vain pari kertaa vuodessa..

Jos nyt hypoteettisesti kuvitellaan, että sulla ei edes ole vielä niitä lapsenlapsia, tai vaikka olisikin, niin miksi on kauheaa ajatella että näkisi lapsenlapsia harvoin, mutta omista lapsista ei niin väliä??

nauttia matkustelusta ja lastenlapsista. Toivon että lapset pysyisivät lähellä tai ainakin suomessa, olisi kauhea ajatella että näkisin lapsenlapsia vain pari kertaa vuodessa..

olisi elää sellaista elämää kuin vanhempani nyt eläkeläisinä elävät. Heillä on talviasunto Italiassa ja kesäasunto Suomessa. Matkustelevat paljon, laittavat kumpienkin asuntojensa puutarhoja ja sisustuksia ihan huvikseenkin. Kokeilevat kaikenlaisia uusia harrastuksia äidillä esim. uusimpana kiinalainen tussimaalaus, kun aikaa on. Toivottavasti saavat elää vielä pitkään terveinä ja viettää mukavia laatuvuosia :)

Kai siinä samalla näkis ne lapset kuin lapsenlapsetkin. Suhde lapsenlapsiin luodaan pienenä, aikuisilla lapsilla se suhde jo on ja sitä voi ylläpitää muutenkin kuin näkemällä konreettisesti.



Itselläni on hyvin läheinen suhde vanhempiini ja näen heitä viikottain. Samoin lasten elämään isovanhemmat kuuluu tiiviisti ja ovat heille todella tärkeitä.



Tätä samaa haluaisin omille lapsenlapsillenikin.



Ymmärrä tai ole ymmärtämättä

pienkerrostalosta, yhteisöllinen pihapiiri. Lapset lähellä ja lapsenlapset kans. Aurinko paistaisi aina ja pihalla turistaisiin muiden mummojen kanssa. Tuskin tulee touteutumaan, mutta tästä haaveilen.



Toinen vaihtoehto on mummojen/vanhuksien kommuuni.

Jossain maaseudulla, kylässä, ja näköala vuorille. Oma puutarha, jossa riittää puuhaa. mies kalastelis viereisellä joella. Käytäis välillä pubivisailussa ja kuuntelemassa musiikkia.