Heinäsirkkojen maanantaipino
Hei, kerron kuulumiset toistaiseksi koneettoman kaverini puolesta hänen pyynnöstään: (hän on kirjoitellut aiemmin palstalla )
Hän on nyt rv 7+4, ja on valitellut, että oireet loppuivat kuin seinään n. 5+3 aikoihin. Samalla suklaa alkoi taas maistumaan, vaikka se olikin kuvottanut aluksi. Rinnat palasivat normaaliksi, ei väsyttänyt eikä olo tuntunut raskaanaolevalta. Hän kävi ultrassa ensin 6+0, jolloin lääkäri näki vain sikiöpussin, mutta veikkasi, että viikkoja voi olla vasta 5 ja rapiat. Uusintaultra tehtiin viikkoa myöhemmin, kun sydänäänten olisi pitänyt jo näkyä, mutta eihän siellä ollut kuin hieman kasvanut sikiöpussi sekä surkastunut/kokoonpainunut sikiö tai ruskuaispussi. Nyt todettiin, että kasvu oli pysähtynyt viikolle 5+3 suurinpiirtein, eli juuri silloin oireetkin katosivat. Kaverilleni on nyt tarjottu lääkkeellistä keskeytystä, joka tapahtunee pian. Hänen vaistonsa oli täysin oikeassa. Surku hänen puolestaan. :(
Kommentit (33)
Pahoitteluni km:n saaneille :´(
Itse olen ollut koko viikonlopun kuumeessa enkä tänäänkään vielä jaksanut lähteä kouluun. Ehkä huomenna, mikäli kuume ei nouse uudelleen. Täällä ei juurikaan mitään oireita enää vain silloin tällöin öklö-olo. Lauantaina olin kaverilleni synttäreiden kunniaksi kuskina ja vilkkumaata katsomassa. Kesken kaiken mahassa alkoi tuntua, kuin joku olisi heittänyt kuperkeikkaa tai jotain ja sitten tulikin kova kiire vessaan yökkäämään! Muuten oireettomuus hiukan luo pelkoa, että kaikki ei olekaan niinkuin pitäisi.. No, ensi viikon pe pääsen sitten neuvolaan ja siellä ultrassa sitten näkyy jotain jos näkyy.. Toivottavasti kaikki on OK!
~suviande ja rv 7~
...myös minun puolestani kaikille keskenmenon kokeneille. Tämä raskaus on ollut kummallisen oireeton: vähitellen alkaa hiipiä omaankin tajuntaan pelko siitä, että entäpä jos kyse onkin vain kohdunulkopuolisesta tms...Edellisessä raskaudessa oireita tuntui piisaavan tämänkin edestä. Nyt pääasiallinen olotila on ihanan hyvä, tasapainoinen olo. Voiko tämä siis olla totta?! Nyt kun kehun oloani liikaa iskee tietenkin joku karmiva pahoinvointi muutaman viikon päästä tai jotain muuta vastaavaa ikävää. Mieliala on toisaalta äärimmäisen onnellinen, mutta välillä hieman pelottaa. Mites muilla, millainen on mieliala/olotila?
Työpäivä mennä hurahti ohitse kuin itsestään. Aamusta ei oikein ruoka maistunut, muttei tarvinnut oksentaakaan tai tuntea kuvotusta. Kaikki menee hyvin, kun syö vain pieniä määriä kerrallaan ennen puolta päivää. Tämä kuitenkin tosiaan tuntuu ihan mitättömältä vaivalta viimekertaiseen huonoon oloon verrattuna! Koen olevani siis oireeton...
Työkavereilleni jouduin kertomaan pakottavista syistä tänään olevani raskaana, meillä kun töissä on muutamia juttuja joita ei suositella raskaana oleville tehtäviksi. Nyt siis pari ihmistä tietää ja muutama muukin on piikitellyt nykyisestä uudesta aina aurinkoisesta olemuksestani. :D Ei sitten kai ole minulle niin tyypillistä :D Mieskin vinoili, että minut pitäisi aina pitää raskaana, jos kerran olen silloin näin " kiltti" ja hyväntuulinen. :D
Sain tänään varattua ajan neuvolaan, joka olisi 13.12. Milloinkas sinne alkuraskauden ultraan oikein mennään? Rv kahdeksasta eteen päin vai kuinka? Itse yritin varata aikaa sinnekin, mutta kuten arvasin oma gynekologini on niin kovin suosittu, etten välttämättä aikaa sinne saa.
Kumpa vain malttaisi matkata massussa mukana vielä tämä pian pienokainen... Mukavaa viikkoa kaikille muillekin odottajille!
t.Saraida rv 4+4
Pahoittelut minunkin puolesta! Kyllähän tuo pelko vähän persuuksissa kurkkii välillä...no myönnetään, että koko ajan! Mutta ajattelen sillä lailla, että siellä joko sykkii sydän tai sitten ei, siihen en voi itse vaikuttaa.
Meinaa väsyttää aika lailla ja nälkäkin on. Eilen kävellessä vihloi aika kovasti alapäähän ja masuun...en tiiä mitä se oli...Rinnan päät ei oo enää arat niinkuin ne oli vielä vähän aikaa sitten ja siitähän minä ressiä revin!!!! Kai nämäkin vaihtelee jokaisella, että milloin mikäkin oire häviää/laantuu tai ei häviä koko raskausaikana...vai?
vaakku rv6
En olekaan hetkeen kirjoittanut, mut lukemassa olen käynyt muiden kuulumisia. Itellä on olo parempi kuin ihan ekoilla viikoilla. Tosin se hiukan tietty huolestuttaakin... Viime keskiviikkona tuntui, että oireet katos yhtäkkiä, mutta kyllä ne on viikonlopun aikana tullu takaisin pahoinvointia lukuunottamatta. Mietinkin, kun olin lukenu tämän päivän keskenmeno juttuja, että voishan sitä ihan varmistaa sillä kaapis olevalla testillä vielä, että tuleeko tummempi viiva kuin silloin kolme viikkoa sitten. Vaikka eihän se raskaushormoni taida ihan heti laskeakaan?
Tultiin siihen lopputulokseen, ettei mennä yksityiselle ultraan ihan sen takia, että saadaan sijoittaa se n.100e sitten vaikka vaunuihin. Eka neuvola on kuitenkin rv 10 ja terkkari puhui et seuraavalla viikolla vois sitten ultrata, mutta luulen jouluviikon olevan kuitenkin meille sopiva. Pari meiän kaveria tietää meidänsalaisuuden, kun ukko, joka vannotti mua etten kerrro kellekään, ei keksiny mitään valkoista valhetta! Onhan se tietty hyvä, että mies on huono valehtelemaan, mutta rajansa kaikella ;)
Iltapäivästä väsymys meinaa kyllä kaataa väkisin sänkyyn. Toivottavasti en rattiin nukahda. Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
AnnaMaria ja masuvaavi 7+3
Ihan alkuun suuret pahoittelut kaikille keskenmenon yllättäneille. Kovasti voimia lähetän täältä teille ja usko tulevaan. Peukutuksia myös kaikille tuhruilijoille, että vuodosta huolimatta raskaus jatkuisi normaalisti.
Täällä voidaan jo melko paksusti. En tajua, miten tuo maha on jo alkanut niin pullottaa. Mun on pakko tällä viikolla käydä ostamassa jotain väliaika housuja, kun omissa alkaa olla jo niin ahdistunut olo. Esiokiysesta maha ei oikein näkysyn vielä edes siinä 18 viikolla, joten aika hassultahan tämä tuntuu. Taitanee kuitenkin olla vielä suurimmaksi osaksi turvotusta tää massu.
Meillä olikin tänään jännä päivä, kun kauan odotettu talomme saapui tontille. Hieno oli ulkoa sekä sisältä. Vähän jännitti, että miltähän tuo mahtaa näyttää kun kiireessä kaikki sisustusmateriaaltikin valittiin. Mutta tosi tyytyväinen olen kyllä lopputulokseen. Noin kolmen viikon päästä sitten pitäs päästä jo muuttamaan. Jänskää :)
Mutta nyt laittamaan pojulle iltapalaa ja sitten taidan mennä itsekkin jo nukkumaan. Yhdeksältä oon sammunut viimeaikoina. Jostain syystä nuo aamuyöt menee pyöriessä. Vaikka väsyttäs kyllä hirveesti mutta ei vaan saa unta kun on kerran herännyt. Tai sitten se on sellasta torkahtelua sinne kellon soittoon asti. Tiedä sitte mistä johtuu. Onkos muilla ollut vastaavaa?
mirulii 8+4
Olipa ikäviä uutisia tänään paljon. :0( Voimahalauksia teille kaikille keskenmenon saaneille! Ikävä että teillä kävi tuolla tavalla....
Niinaemo - Kyselit siitä vuodosta, joka minulla oli. Alkoi rv. 5+5 ja ihan verenä. Sitä ei tullut kun vähän ja muuttui sitten ruskeaksi ja todella niukaksi. Silloin oli myös vatsa- ja selkäsärkyä, ja siksi olinkin varma, että keskenmeno oli käynyt. Ultrassa näkyi sitten kohdussa muutamia hyytymiä ja vieläkin välillä pyyhkiessä tulee pientä vuotoa, mutta ei pahaa. Luulenkin että ne hyytymät sieltä tulevat pois. Pelottaa kyllä minuakin vähän, kun viikkoja ei ole kun reilu 7, että miten tässä käy. Olenkin siksi yrittänyt että en niin miettisikään raskautta koko ajan, ehkä suojellekseni itseäni....
Onneksi se gynekologi sanoi, että kun sydämen syke on näkynyt vauvalla, niin keskenmenon riski pienempi. En muista kyllä niitä prosentteja....
Ikävä olo itsellä tässä kuitenkin on, kun työtoverini oli juuri kertonut minulle että hänkin on raskaana. Ja hänellä oli torstaina ultra ja neuvola rv. 10, josta kyselin kiinostuneena. Kertoi että siellä ei ollut mitään ja tuulimuna raskaus oli kyseessä. Mitenhän vaikeaa hänen on olla minun kanssa töissä, jos minun raskaus menee hyvin ja hänelle tuollainen tilanne... Sanoi kyllä että on onnellinen, että meillä näytää hyvälle kun vuoto loppui ja voin hyvin. Toivottavasti hän pian toipuu ja tulee uudestaan raskaaksi.
Minulla oli viime viikolla järkyttävää pahoinvointia, jota oli melkeinpä koko ajan kun olin valveilla. En saanut syötyä juuri mitään ja laihduin viikossa 3 kg, ei silti minulla on kyllä varaa siihen.... Nyt muutama päivä on ollut parempia ja olen saanut syötyä aika hyvin. En ole jopa oksentanutkaan muutamaan päivään ja tänään oli sairasloman jälkeen töissä ja hyvin jaksoin.
Neuvolaan vielä aikaa 4 viikkoa, on vasta jouluviikolla. Toivottavasti silloin kuuluu jo sydämen syke!!! Raskausviikkoja tuolloin reilu 11 eli toivon parasta!!! Np-ultra meillä on 30.12, voi kun siihen aikaa.... Kyllä tämä odottavan aika on pitkä....
Mutta nyt tuo poika tuossa odottaa kirjansa kanssa, että lukisin.
Mukavaa viikkoa!
Kidelma rv.7+2
Otan osaa siihen suruun, jonka te nyt keskenemenon kokeneet joudutte käymään lävitse. Tällaisissa tilanteissa menee ihan sanattomaksi ja kyyneleet nousee itsellekin teidän menetyksenne puolesta silmiin. Voimia teille aivan valtavasti!
Eipä tainnut olla tämä vuoto mitään vakavaa. Nyt ei ole enää tullut oikeastaan mitään edes pyyhkiessä :) Jotenkin ehkä nyt tuntuu, että uskaltaisi taas luottaa vähän enemmän tulevaan tämän raskauden osalta. Jospa tämä nyt onnistuisi tällä kertaa!
Kamalaa on lukea notia keskenmeno uutisiaa :) Minua aina vaan jaksaa ihmetyttää miten yleisiä nuo keskenmenot on ja kuinka usealle niitä sattuu.
Tänään esikko nukkui tosi pitkään aamulla. Herättiin vasta puoli kymmeneltä! Pitkät aamu-unet olivatkin tarpeen, sillä viime yöt on olleet kyllä aika katkonaisia. En oikein tiedä taas johtuuko nuo neitokaisen heräilyt hampaiden tulosta vai palaneesta takamuksesta vai mistä. Aamulla tosiaan noustiin sitten tosiaan vasta puoli kymmeneltä ja minä olin jo yhdeltätoista niin poikki, että tuntui että olisin voinut vaikka pystyyn nukahtaa. Siis aivan karmea väsymys iski. Minä olen todella huono nukkumaan päiväunia, viimeksi nukuin niitä Mimosan odotusaikana, ja kai se sitten tämä yhtäkkinen väsymys sitten johtuu nytkin raskaudesta, huonojen öiden lisäksi. Yhdentoista jälkeen menin sitten sohvalle maate, kun tuntui ettei silmät auki pysy. Mies hoiti sitten tytön syötön, vaipan vaihdon ja laittoi joskus vähän ennen puolta päivää Mimosan päiväunille. Herättiin sitten yhdessä vasta kahdelta. Nuo oli kyllä tosi pitkät päiväunet minun mittakaavassa! Enkä tosiaan yleensä saa unta päivisin. Koko päivä on tuon jälkeenkin ollut jotenkin aivan utuinen. Ei kai minua näin paljon väsytä tästä eteenpäinkin??!
Ylihuomenna lähdetään aikaisin aamusta sinne laivalle ajamaan. Mietin jo nyt kuinka kamalia yöt voi siellä olla, kun on outo paikka ja tytön joutuu taas nukuttaan meidän viereen, mikä ei ole hyvä... Ja kun se menomatkakin pitää aloittaa jo 5.30 enkä minä tahdo osata autossakaan nukkua. No, katsotaan.
Täytyy nyt mennä iltapuuroa tytölle syöttämään. Iskä ei näköjään taas kelvannut syöttäjäksi...
Niinaemo rv 6+6 ja Mimosa 1v2kk
Oikein ärsyttää kuinka osaankaan kirjoittella ihan miten sattuu :( Vikaa on kyllä tässä typerässä näppäimistössäkin, kun miehen on pitänyt saada tämmönen minipieni eikä tällä voi kirjoittaa... :(
Tarkoitus oli tuossa keskenmenon pahoittelun yhteydessä laittaa hymiö, jolla olisi ollut suu ihan toisin päin ja hävyttömän monta muutakin virhettä näkyi tuossakin pikku pätkässäkin olevan. Huoh...
Mullakin on jo mieletön pömppis, joka kyllä lähtee puoliksi pois, kun vatsan vetää sisään. Monissa housuissa on jo tukalaa olla, mutta yritän kuitenkin ettei nyt vielä tartteis laittaa mammahousuja... Niihin kyllä ehtii kyllästyä myöhemminkin.
Paha olo on tullut nyt todenteolla. Kertaakaan en ole oksentanut, mutta lähellä on ollut monta kertaa. Paha olo lähtee syömällä, joten puputan KOKO AJAN jotain. Taitaa paino nousta kohisten, mutta ei haittaa. Voi yök tätä oloa. Nyt en oikein edes jaksa iloita raskaudesta, kun on koko ajan niin kamala olo. Pelottaa lähteä kouluun ja lenkille ym. Tänään olin kotona opiskelemassa, kun ei ollut voimia lähteä kotoa mihinkään. Tyttö oppi jo, että äidin masu on pipi, eikä siihen saa koskea. Oksennan, jos tyttö on sylissä ja nojaa mahaan. Tai siis uskon, en ole antanut sen koskettaa... Aika kamala äiti...
Hassua, sisällä ollessa oksettaa, jos vaate koskettaa yhtään mahaa (kuljen maha paljaana) ja ulkona ollessa jos vaate koskettaa kurkkua. Pidän koko ajan paitaakin irti kaulasta ulkona ollessa. Näyttää varmaan typerälle. Tytön odotuksessa paha olo helpotti rv 16, joten vielä pari kuukautta. Voi voi voi...
Kiitos kun sain valittaa. Voimia meille!
Liinaharja 8+4
Hah! Tänään en minäkään voinut pukeutua poolopaitaan vaan piti äkkiä repiä se pois päältä kun ahdisti kurkkua :D
Lohtuhalit vielä kerran kaikille Keskenmenoa kokevilee :( Itkekää ja vollottakaaa pahaolo pois niin huomenna on jo parempi olo.
ja joku ystävällisesti vinkkas, että täältä löytyy oma lista niille, joilla la heinäkuussa. Plussasin siis eilen ja ilmeisesti olen 5. vkolla. Olo on epätodellinen, mutta onnellinen.
Myös pelko keskenmenosta on suuren suuri. Ajattelen keskenmenon mahdollisuutta ihan eri tavalla kuin ensimmäistä odottaessa. Siispä osanotto kaikille km:n kokeneille :(
Laskurin mukaan la olis heinäkuun lopulla, mutta ainakin ekan kanssa meni yliaikaiseksi, joten saattaa mennä elokuunkin puolelle.
Kylläpä oli paljon km-viestejä :(
Voimia ja halauksia kaikille!
Toivotaan, että muut saa pysyä mukana.
Meillä sairastetaan.Keskimmäisellä on ollu yskää pitkään. Nuorimmalla on yskää ja nuhaa ja nyt nousi kuume. Kuuma raasu läähättää tässä mun sylissä. Panadolia annettiin äsken.
Sekavat on mietteet. Toisaalta mietin samaa kuin Jaja, että voiko neljännen kerran mennä kaikki hyvin. Toisaalta ei ees tajua, että itelle voisi jotain käydä.Ja nyt, kun väki sairastaa, tulee vielä mietittyä, että mitenhän tästä selvitään?
Mutta nyt pikkupotilas hermostuu.
T@hti