Lukion käyneet imettävät keskimäärin 8 kk, muut 5 kk. Aika merkittävä ero. Missä syy?

Kaiken huipuksi imetin kuopusta kaikkein pisimmän aikaa, vaikka hän joutui olemaan paljon vauvana sairaalassa ja silloin pumppasin maidon kotona. Ei näissä asioissa ole mitään kaavaa!!

Miten niin ei ole kaavaa? Jos tutkimuksessa tulokseksi saadaan, että lukion käyneet imettävät kolme kuukautta pitempään kuin muut, niin onhan siinä kaava. Yksittäisistä äideistä tutkimus ei tietenkään kerro mitään, sillä vaihtelu on suurta, mutta onhan kolme kuukautta selvä ero ja sille pitäisi löytää syy, koska se ei voi olla sattumaa, jos keskiarvot on laskettu sadoista tai tuhansista äideistä.

jos saman perheen lapsissakin on jo ero.

Eri asia on kysellä imetysmyönteisyyttä tai imetyshalukkuutta.

Se on fysiologista, jos ei pysty imettämään eikä siihen kuulu koulutus mitenkään.

3. lasta 18 kk.

En ole käynyt lukiota edes tuossa välissä.

ja hakea syytä siihen MIKSI koulutus korreloi niin vahvasti imetyshalukkuuden kanssa.

Nykyisin imetysajat jäävät keskimäärin paljon lyhyemmiksi kuin mitä suositellaan.

Onhan tästä tärkeää keskustella ja hakea syytä siihen MIKSI koulutus korreloi niin vahvasti imetyshalukkuuden kanssa.

Nykyisin imetysajat jäävät keskimäärin paljon lyhyemmiksi kuin mitä suositellaan.

Tosin en puhuisi tässä imetyshalukkuudesta, vaan imetyksen onnistumisesta.

On erittäin epätodennäköistä, että lukion käynneiltä äideiltä tulisi luonnostaan paremmin tai enemmän maitoa kuin niiltä, jotka eivät ole käyneet lukiota. Näin ison eron täytyy johtua jostain muusta kuin äidin biologisesta kyvystä imettää. Seuraavaksi olisi hyvä selvittää syitä tämän eron taustalla. Kun näihin syihin päästään käsiksi, löydetään samalla todennäköisesti keinoja, joilla voidaan auttaa niitä äitejä, jotka haluaisivat imettää lastaan, mutta joilla imetys ei syystä tai toisesta onnistu.

Toinen samanlainen juttu on erot suomalaisten ja ruotsalaisten vauvojen imetyksessä. En tiedä nykyisiä lukuja, mutta joskus aikaisemmassa tutkimuksessa ruotsalaisista 4 kk:n ikäisistä vauvoista täysimetettyjä oli noin nelinkertainen määrä suomalaisvauvoihin verrattuna. Olisi hyvä selvittää, mitä eroja Suomen ja Ruotsin käytännöissä on, kun ero on noin iso. Tuskinpa ruotsalaisäideiltä tulee luonnostaan selvästi paremmin maitoa kuin suomalaisäideiltä.

olen kutakuinkin sanaton tämän ketjun luettuani. Kannattaakohan mitään tutkimuksia edes uutisoida, kun vastaanotto on tämä? Onko tämä nyt sitä kuuluisaa medialukutaidon puutetta vai mitä? Että ei ymmärretä lukemaansa, vaikka se on todella selvästi ilmaistu.

Tutkimus voi olla sisällöltään ja merkitykseltään jotain aivan muuta kuin median tekemä "uutinen" tutkimuksesta.

Kritisoimmeko me nyt pelkkää otsikkoa, sisältöä tarkemmin tuntematta? Voi olla, että otsikon tai uutisen kirjoittaja on se, joka ei ole tutkimusta ymmärtänyt.

Akateemisen tutkinnon suorittaneena, lukiota käymättömänä veikkaan, että tutkimuksessa on selvitetty muidenkin tekijöitten vaikutusta.

Ehkä aloittaja tai toimittaja on itse käynyt lukion, ja siitä syystä kiinnitti huomionsa tähän yksityiskohtaan.

SPSS:n käyttäjä olisi ehkä saanut aineistosta paljon muutakin irti. Vertaus "hissiä käyttävät eniten ylimmissä kerroksissa asuvat"-tutkimukseen on sikäli hyvä, että tässä on huomioitu vain se yksi tekijä.

Tässä suoraa lainausta tekstistä:

"Nuoret, vähemmän koulutetut äidit imettävät muita lyhyempään ja aloittavat lisäruokinnan

muita varhemmin. Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan lukion käyneet

äidit imettivät kaikkiaan keskimäärin 8 kk ja täysimettivät 1,6 kk, kun vastaavat luvut

vähemmän koulutetuilla äideillä olivat 5 kk ja 1,0 kk (Erkkola ym., lähetetty julkaistavaksi).

Aikainen lisämaidon antaminen syntymän jälkeen on yhteydessä lyhyempään

Imetyksen edistäminen Suomessa

Toimintaohjelma 2009 – 2012

LUONNOS

21

imetyksen kestoon useiden tutkimusten mukaan (mm. Erkkola ym. 2006, Sorkio ym.,

lähetetty julkaistavaksi). Esikoista imetetään lyhyempään kuin muita lapsia. Isän koulutus

näyttää myös edistävän imetystä. Äidin tai puolison tupakointi on yhteydessä lyhyempään

imetykseen (Eriksen 1996). Yksinhuoltajuus, ennenaikainen synnytys ja keisarinleikkaus

ovat myös yhteydessä lyhyempään imetykseen. Äidin sairaudet saattavat

vaikuttaa imetykseen tai sen kestoon. Useiden tutkimusten mukaan diabeetikkoäidit

imettävät muita lyhyempään."

se lukio vaikuttaa koko myöhempään elämään mm. yleissivistyksen muodossa ja jatko-opintomahdollisuuksien. Ehkä lukion käyminen kertoo ihmisestä jotain sellaista, mikä ei muutu iän myötä, esimerkiksi kiinnostus tiedonhankintaan.

Aika erikoista, että tossa puhutaan LUKIOSTA. Lukio käydään teininä, kun taas suurin osa synnyttäneistä on aikuisia, joille lukio on jo "aika" kaukainen elämänvaihe ja lukion merkitys ja vaikutus jäänyt muiden, myöhäisempien vaiheiden alle.

Ja tuohon kiinnostus tiedonhankintaan, harva lukioon menevä ajattelee että menenpä nyt lukioon sivistymään ja hankkimaan tietoa. :D Eiköhän sinne yleensä mennä kun ei tiedetä mitä haluaa tai kun vanhemmat pakottaa. Aika pieni osa on sitten niitä jotka tietävät jo yläasteelta päästyään että haluavat yliopistoon jotakin tiettyä opiskelemaan. Itse menin äidin pakottamana. Ja ei siellä todellakaan opi juuri mitään hyödyllistä, mitä ei normaali elämässäkin oppisi.

olen kutakuinkin sanaton tämän ketjun luettuani. Kannattaakohan mitään tutkimuksia edes uutisoida, kun vastaanotto on tämä? Onko tämä nyt sitä kuuluisaa medialukutaidon puutetta vai mitä? Että ei ymmärretä lukemaansa, vaikka se on todella selvästi ilmaistu.

Tutkimus voi olla sisällöltään ja merkitykseltään jotain aivan muuta kuin median tekemä "uutinen" tutkimuksesta.

Kritisoimmeko me nyt pelkkää otsikkoa, sisältöä tarkemmin tuntematta? Voi olla, että otsikon tai uutisen kirjoittaja on se, joka ei ole tutkimusta ymmärtänyt.

Akateemisen tutkinnon suorittaneena, lukiota käymättömänä veikkaan, että tutkimuksessa on selvitetty muidenkin tekijöitten vaikutusta.

Ehkä aloittaja tai toimittaja on itse käynyt lukion, ja siitä syystä kiinnitti huomionsa tähän yksityiskohtaan.

SPSS:n käyttäjä olisi ehkä saanut aineistosta paljon muutakin irti. Vertaus "hissiä käyttävät eniten ylimmissä kerroksissa asuvat"-tutkimukseen on sikäli hyvä, että tässä on huomioitu vain se yksi tekijä.

Tässä suoraa lainausta tekstistä:

"Nuoret, vähemmän koulutetut äidit imettävät muita lyhyempään ja aloittavat lisäruokinnan

muita varhemmin. Uuden suomalaisen tutkimuksen mukaan lukion käyneet

äidit imettivät kaikkiaan keskimäärin 8 kk ja täysimettivät 1,6 kk, kun vastaavat luvut

vähemmän koulutetuilla äideillä olivat 5 kk ja 1,0 kk (Erkkola ym., lähetetty julkaistavaksi).

Aikainen lisämaidon antaminen syntymän jälkeen on yhteydessä lyhyempään

Imetyksen edistäminen Suomessa

Toimintaohjelma 2009 – 2012

LUONNOS

21

imetyksen kestoon useiden tutkimusten mukaan (mm. Erkkola ym. 2006, Sorkio ym.,

lähetetty julkaistavaksi). Esikoista imetetään lyhyempään kuin muita lapsia. Isän koulutus

näyttää myös edistävän imetystä. Äidin tai puolison tupakointi on yhteydessä lyhyempään

imetykseen (Eriksen 1996). Yksinhuoltajuus, ennenaikainen synnytys ja keisarinleikkaus

ovat myös yhteydessä lyhyempään imetykseen. Äidin sairaudet saattavat

vaikuttaa imetykseen tai sen kestoon. Useiden tutkimusten mukaan diabeetikkoäidit

imettävät muita lyhyempään."

-Lukiota en ole käynyt, mutta opiskelin myöhemmin toista kautta itselleni korkeakoulututkinnon. Nuoruuteni oli minulle vaikeaa aikaa, enkä olisi silloin kyennyt hyvin lukio-opinnoista suoriutumaan kovin hyvin.

-Täysimetin ensimmäistä 5kk, synnytin sektiolla. Kokonaisimetys 10kk

- Toista täysimetin 4kk, kokonaisimetys 1.5v.

En tupakoi, olen normaali painoinen, eikä minulla ole fyysisiä sairauksia. Lapseni olen saanut hieman vanhempana.

Varmasti totta, että yleisesti ottaen näin on.