Käyn psykiatrian sairaanhoitajan kanssa juttelemassa
ja eilen tupsahti yhtä-äkkiä kaupassa vastaan. Mulla kesti hetken aikaa löytää tutuille kasvoille "väärässä" ympäristössä nimi, häkellyin ja sitten tietenkin tervehdin. Hän tervehti jotenkin vaivautuneesti.
Onko outoa että "potilaat" tervehtivät?
Kommentit (10)
onhan se molemmin puolin vähän hämmentävä tilanne. Yleensä potilaan kanssa pyritään välttämään kontaktia siviilissä, tervehtiminen on tietysti ihan ok...
mutta oma-aloitteisesti ei tervehditä.
Tuo vaivaantuneisuus saattoi johtua ihan vaan siitä, että tervehtimistilanne ei kuitenkaan ole mitenkään luonnollinen tuttavien tapaaminen, vaan vähän joutuu miettimään, että ei itse mitenkään reagoi asiakkaseen ennen kuin tämä on tervehtinyt.
Mun kaveri on pikkupaikkakunnalla töissä ensiapuasemalla. Se ei koskaan tervehdi ketään oma-aloitteisesti eikä riemastu muidenkaan tervehtimisistä, vaikka tuntee tietty koko kylän ja ei aina niin kivoissa yhteyksissä.
Sanoi että mielummin asuis muualla ja kävis vain töissä sielä, niin ei tarvitsisi tuntea potilaita.
onhan se molemmin puolin vähän hämmentävä tilanne. Yleensä potilaan kanssa pyritään välttämään kontaktia siviilissä, tervehtiminen on tietysti ihan ok...
mä olen ymmärtänyt, etteivät tervehdi ensin, jottei potilas leimaantuisi psykiatristen palvelujen käyttäjäksi.
Ei pelkästään psykiatrian piirissä. Ei ole hoitajan tai lääkärin asia tervehtiä ensin ja siten osoittaa, että ihminen on tuttu mahdollisesti työympyröiden kautta. Potilas tervehtii ensin, jos haluaa.
Aina voi seisoa vieressä joku tuttu, joka kysyy "kuinka tunnet tuon gynekologin/ onkologin/ hoitajan"
ja terapeutti kertoi jo heti eka käynnillä,jos kohdataan jossain muualla hän ei tervehdi ensin.aloite on asiakkaalla jos haluaa.
ja tervehdin sitten toki takaisin. Itsessäni asia ei herätä vaivaantuneisuutta. Toki riippuu tilanteesta. Ei nyt ehkä olisi kivata törmätä esim. Alkossa, vaikka olisinkin vain ruokaviiniostoksilla :).
-psyk.sh
Ei pelkästään psykiatrian piirissä. Ei ole hoitajan tai lääkärin asia tervehtiä ensin ja siten osoittaa, että ihminen on tuttu mahdollisesti työympyröiden kautta. Potilas tervehtii ensin, jos haluaa.
Aina voi seisoa vieressä joku tuttu, joka kysyy "kuinka tunnet tuon gynekologin/ onkologin/ hoitajan"
tai samassa harrastuksessa tai asua naapurustossa. Ja mistä se tuttu välttämättä tietää sen ammatin?
Ei pelkästään psykiatrian piirissä. Ei ole hoitajan tai lääkärin asia tervehtiä ensin ja siten osoittaa, että ihminen on tuttu mahdollisesti työympyröiden kautta. Potilas tervehtii ensin, jos haluaa.
Aina voi seisoa vieressä joku tuttu, joka kysyy "kuinka tunnet tuon gynekologin/ onkologin/ hoitajan"
tai samassa harrastuksessa tai asua naapurustossa. Ja mistä se tuttu välttämättä tietää sen ammatin?
mutta silti tuo on vaan käytäntö.
Että asiakas tervehtii ensin. Ei varmaan sua ihan nimeltä tunistanut.