Lapsi meni päiväkotiin, voi hirveää

Ja silti lapsen pitää sinne mennä. Älä valita, laiskana teit valintasi. Neuvola ei koskaan kehota laittamaan lasta päiväparkkiin lastentarhaan ellei ole kehityksellisistä syistä pakko.

Monissa kunnallisissa päiväkodeissa voi olla huono ilmapiiri. Johtajasta monet asiat ovat kiinni. Lapset kiusaavat toisiaan, joihin ei puututa. Lapsia ei huomioida yksilöinä, kun ei ole aikaa. Kotiin ei soiteta, kun lapsi on 40 asteen kuumeesa, kappas eipäs huomattu.



Kokoajan oli jotakin. Lapsi itse sanoi, ettei se oli mukava paikka. Nyt on kaikki toisin. Hoitajat ovat aina hymyssä suin, kun haetaan kotiin. Vanhempia kuunnellaan, eikä ole niitä tylsistyneitä tätejä, jotka käyvät pakosti töissä.

[/quote]

[/quote]

Kuulostaa pelottavan paljon meidän lapsen päiväkodilta nuo esimerkit. Ihmettelin kun kertoi erään lapsen itkeneen sekä sisällä ja ulkona ja lapsemme mukaan tuo lapsi oli kipeä (en osaa sanoa oliko), mutta lasta ei haettu kotiin vaan oli koko päivän hoidossa.



Tuo "kokoajan oli jotakin" tuntuu myös uppoavan.



Minä en herkästi asioista sano ja lapsemme on useissa kerhoissa jo kolmisen vuotta, joissa ongelmia ei ole ollut koskaan.



Koko ajan vahvistuu käsitys, että joku parempi hoitopaikka täytyy löytää.

Monissa kunnallisissa päiväkodeissa voi olla huono ilmapiiri. Johtajasta monet asiat ovat kiinni. Lapset kiusaavat toisiaan, joihin ei puututa. Lapsia ei huomioida yksilöinä, kun ei ole aikaa. Kotiin ei soiteta, kun lapsi on 40 asteen kuumeesa, kappas eipäs huomattu.

Kokoajan oli jotakin. Lapsi itse sanoi, ettei se oli mukava paikka. Nyt on kaikki toisin. Hoitajat ovat aina hymyssä suin, kun haetaan kotiin. Vanhempia kuunnellaan, eikä ole niitä tylsistyneitä tätejä, jotka käyvät pakosti töissä.

Kuulostaa pelottavan paljon meidän lapsen päiväkodilta nuo esimerkit. Ihmettelin kun kertoi erään lapsen itkeneen sekä sisällä ja ulkona ja lapsemme mukaan tuo lapsi oli kipeä (en osaa sanoa oliko), mutta lasta ei haettu kotiin vaan oli koko päivän hoidossa.

Tuo "kokoajan oli jotakin" tuntuu myös uppoavan.

Minä en herkästi asioista sano ja lapsemme on useissa kerhoissa jo kolmisen vuotta, joissa ongelmia ei ole ollut koskaan.

Koko ajan vahvistuu käsitys, että joku parempi hoitopaikka täytyy löytää.

Monissa kunnallisissa päiväkodeissa voi olla huono ilmapiiri. Johtajasta monet asiat ovat kiinni. Lapset kiusaavat toisiaan, joihin ei puututa. Lapsia ei huomioida yksilöinä, kun ei ole aikaa. Kotiin ei soiteta, kun lapsi on 40 asteen kuumeesa, kappas eipäs huomattu.

Kokoajan oli jotakin. Lapsi itse sanoi, ettei se oli mukava paikka. Nyt on kaikki toisin. Hoitajat ovat aina hymyssä suin, kun haetaan kotiin. Vanhempia kuunnellaan, eikä ole niitä tylsistyneitä tätejä, jotka käyvät pakosti töissä.

Kuulostaa pelottavan paljon meidän lapsen päiväkodilta nuo esimerkit. Ihmettelin kun kertoi erään lapsen itkeneen sekä sisällä ja ulkona ja lapsemme mukaan tuo lapsi oli kipeä (en osaa sanoa oliko), mutta lasta ei haettu kotiin vaan oli koko päivän hoidossa.

Tuo "kokoajan oli jotakin" tuntuu myös uppoavan.

Minä en herkästi asioista sano ja lapsemme on useissa kerhoissa jo kolmisen vuotta, joissa ongelmia ei ole ollut koskaan.

Koko ajan vahvistuu käsitys, että joku parempi hoitopaikka täytyy löytää.

Ja silti lapsen pitää sinne mennä. Älä valita, laiskana teit valintasi. Neuvola ei koskaan kehota laittamaan lasta päiväparkkiin lastentarhaan ellei ole kehityksellisistä syistä pakko.

En ole laiska eikä minua ole ennen kukaan sellaiseksi haukkunutkaan, paitsi sinä edes minua tuntematta. Ihmeellinen on asenteesi ei voi kuin ihmetellä.

Minä olen ajatellut lapseni parasta, koska muuten hänen ikäisensä seura olisi vain kerhojen varassa ja kuten kerroin lapsi itse halusi päiväkotiin. Toki tuttavapiirissä lapsia on, mutta ei niin lähellä, että voisi edes viikoittain tavata, emme ole paikkakunnalta alunperin.

Oletin päiväkodeissa olevan myös paljon toimintaa, mutta itse asiassa enemmän sitä on kotonakin kuin siellä.

Neuvolasta ehdotettiin päivähoitoa, koska tiesivät lapsemme persoonan eli kaipaa ikäistään seuraa ja toimintaa.

Kuulostaa ihan kuin täällä jotkut päiväkotitädit tuntisivat huonoa omaatuntoa ja puolustelisivat omaa reviiriään tai kuinka ihmiset joilla ei ole mahdollisuutta edes teoraissa valita kuin se yksi kunnallinen, joka sattuu olemaan myös huono (kaikki kunnalliset eivät tosiaankaan ole) antavat ilkeitä neuvojaan.

Kiitos asiallisille kommentoijille, jotka toivat asiallista tietoa ja ehdotuksia. Annoitte vahvistusta sille ajatukselle, jota olen jo miettinyt.

Kysyitkö mikä kerhoissa oli vikana? Ei mikään eli käy edelleen noissa kerhoissa yhtä lukuun ottamatta, jonne ei pääse aikataulullisista syistä.



Kerhoista tykkää tosi paljon ja siellä asiat sujuu ja on sujunut loistavasti, vaikka lapsia olisi suurikin ryhmä yhdellä ohjaajalla.



Lapsi on niin toimelias, että olemme tarjonneet hänelle kerhoja niissä puitteissa mitä on tarjolla ja mikä alkaa kiinnostaa. Mihinkään ei ole pakotettu eikä ole tarvinnut pakottaa.

on kasvattanut lapsensa yhdessä lapsensa tarhan kanssa. Korostan sitä, että kasvatustyö on yhteistä tarhan/vanhempien kanssa. Jos nyt syytät tarhaa, myöhemmin koulua?

Tarhassa asioita ei oteta tosissaan. On aivan turha käydä keskusteluja kasvotusten tai kirjallisessa muodossa. Sanotaan vain olevan ohimenevää.

Väkivaltatilanteita tarhassa ei ratkota kunnolla (lapsi kertoo aina mitä joku teki jollekin, ei aina hänelle) vaan sanotaan vain "Mikko ei saa" tai pistetään jäähylle ja sama homma jatkuu.

Kaikessa tuntuu kuin lapset olisivat vain säilössä päiväkodissa. Päivät samankaltaisia toistensa kanssa. Lapset vain leikkivät keskenään, elleivät nuku tai syö. Ohjatut toimintahetket ovat erittäin harvinaisia, samoin mitään retkiä ei tehdä eikä mitään vierailuja ole tarhassa, askartelut harvinaista herkkua. Aivan kuin lapset on jätetty selviämään keskenään ja vain päältä katsotaan, ettei kukaan karkaa tai hakkaa toista hengiltä.

Paras tilanne oli kun päiväkodin pihalla oli lapseni lisäksi eräänä iltapäivänä vain toinen lapsi ja kolme hoitajaa (muut lapset oli jo haettu tai sairaina, lomalla). Lapseni oli mennyt kysymään yhdeltä hoitajista, että tuletko leikkimään hänen kanssaan (toinen lapsi leikki yksikseen eli halusi ilmeisesti niin). Hoitajat olivat seisoskelleet keskenään ja yksi hoitajista oli vastannut, että ei hän voi kun pitää vahtia teitä!?

Täytyy ottaa selkoa noista yksityisistä uudelleen, mutta ei ihme, että ne ovat kaikki aina moniksi vuosiksi varattuja kun kunnallinen hoito on näin suureen alennustilaan ajettu.

siksi kannattaakin miettiä, onko se pk autuaaksitekevä virikkeiden antaja.. Eivät kaikki päiväkodit ole mitään virike-onneloita, jossa lapsi viihtyy ja on hyvä olla. Osa varmasti onkin..

mulla on myös vastaavanlainen tilanne, mutta toisinpäin....

tyttäreni halusi leikkiä/olla yksikseen, ja vaikka silloin huolestuin ja jopa tein siitä asian,siis tarhaan tuli erityislastentarhan opeteja ja psykologi tarkkailemaan toimintaa, todettiin,että "vika oli äidin päässä". Nyt tyttö on armejan käynyt esh.=0).

Varsinkin vanhin on ollut aina kova menemään ja sosiaalinen. Ovat käyneet kerhossa 2 krt viikossa ja lisäksi ollaan käyty puistossa ja avoimissa kerhoissa, aina jaksamisen mukaan. Lapsilla on ollut n.2-3krt/vko ohjattu harrastus, lisäksi on käyty oman perheen kesken on käyty uimahallissa, hiihtämässä, luistelemassa, retkillä yms.



Me olemme myös muuttaneet mutta uudelta paikkakunnalta löytyi kerhojen kautta muutamia leikkikavereita joilla käy leikkimässä ja jotka käyvät meillä.

käy päiväkodissa + kerhossa?

No sitten on liikaa menoja.



Kannattaa keskittää vaan niihin kerhoihin, voittehan ottaa illaksi jonkun harrastuksen.

Lapsemme on hyvin helposti vieraita lähestyvä, ei ole arkaillut koskaan. Vierastusvaihe jäi hyvin lyhyeksi, mutta osaa kyllä ikävöidä vanhempiaan sen kertoen ja tulee syliin itsekin ja suukottaa ja halaa niin vanhempiaan kuin sisaruksiaankin.



Hän halaa myös muita herkästi ja saa juttua ihan vieraidenkin ihmisten kanssa olivatpa he minkä ikäisiä tahansa ja aloittaa itse juttelun pikkuvanhasti.



Pienempänä oli hämmästyttävää seurata kuinka hän meni toisten ihan vieraiden lasten seuraan kuin olisivat tunteneet aina, leikki alkoi heti.



Tyypiltään siis sellainen avoin ja hyvin seurallinen.



Oletan, että hänen persoonansa aikuisena on edelleen sellainen, että on helposti lähestyttävä ja pitää paljon ihmisistä ja näyttää tunteensa. Kaipaa seuraa tavallista ihmistä enemmän.



Mietin haluaako hän pitää kiinni päivähoitopaikastaan (on kysytty haluaako olla vai lopettaa) kun pitää niin kovasti siitä kun on paljon muita ihmisiä seuranaan eikä vain oma perhe.

käy päiväkodissa + kerhossa?

No sitten on liikaa menoja.

Kannattaa keskittää vaan niihin kerhoihin, voittehan ottaa illaksi jonkun harrastuksen.

Hänelle ei ne pelkät kerhot riitä. Vaatii sitä seuraa ja se on se suurin tekijä eli ne virikkeet kuitenkin kakkosena kun niitä kotoakin tarjotaan varmasti tarpeeksi ikäisekseen.

Kerhoista varmaan jää yksi mieluisin olemaan kunhan täyttää viiden ja yritämme katsella mikä olisi toinen harrastusmuotoinen, jota haluaisi kokeilla ja edelleen sen mukaan mitä on tarjolla ja mistä itse alkaisi tykätä. Liikaa harrastuksia emme halua vaan ihan hänen oman kykynsä ja halunsa mukaan. Yksi kerho siis jätettiin aikataulullisista syistä pois (suurin syy) ja oli siinä takana sekin, että väsyy liikaa, koska se oli hyvin energiaa vievä kerho. Pelättiin että väsyy liikaa.

Vilkkaus ja energisyys ei ole kuitenkaan sairaalloista eli on kuulemma vielä normaalia. Keskittyy myös hyvin yksityiskohtaisiin ja pitkiin tehtäviin uskomattoman pitkään ja hartaasti, joten joskus mietin auttaisiko sen kaltaiset tehtävät enemmän toimeliaisuuteen eli hieman vähentäen sitä. Kuitenkaan sitä seurankaipuuta ei mitenkään pelkät harrastukset ja kerhot ja oma perhe sekä tuttavat täytä.

Musta kuulostaa, että joko päiväkoti on huono tai sitten lapsi reagoi muuuttuviin rutiineihin.



Jos olet kotona neljä vuotta opettanut "kurilla" tietyille tavoille ja pk:ssa (ja elämässä ja maailmassa) on eri säännöt, niin totta kai jokainen 4-vuotias reagoi.



Joskus on hyvä opetella kuitenkin tämän yhteiskunnan pelisäännöt, vaikka kotona muuten olisi kivaa ja auvoisaa ja kaikki sujuisi kuin rasvattu.



Jos susta ja lapsesta tuntuu pahalta, niin lapsi kotiin vain. Siinä kyllä voi olla edessä se, että kouluunmeno on sitten vaikeampaa. Teillä nyt kuitenkaan ei seuran puutteeseen tunnu kaatuvan hommat, jos kotona useampi nuorempi sisarua.



Sitten myös katsot omia asenteitasi, jos sun mielestä pk on paskaa, niin totta kai lapsi aisti sen. koita myydä ajatus lapselle nii, että päiväkotiin saa mennä vain tarpeeksi isot ja osaavat lapset JA ole kiinnostunut lapsen päivästä, kysele sekä tee yhteistyötä päiväkodin kanssa.

Omat lapsen ovat saaneet olla kotihoidossa 7, 5, ja 3-vuotiaiksi. Sen jälkeen kaksi nuorinta meni päiväkotiin ja esikoinen kouluun.

Pk on mukava, henkilökunta pysyvää ja lapset ovat viihtyneet (hoidonaloituksesta kohta 2 vuotta).

Silti olen edelleen sitä mieltä, että jos kotona on normaaliälyinen vanhempi joka kykenee hoitamaan omat lapsensa ja viettämään aikaa heidän kanssaan niin koti on paras paikka. Pk on vain paikka missä säilytetään lapsia kun vanhemmat ovat töissä, muuta funktiota en sille keksi. Mitään virikkeitä mitä vanhempi ei lapsilleen voi tarjota, ei myöskään päivähoidossa saa.

Musta kuulostaa, että joko päiväkoti on huono tai sitten lapsi reagoi muuuttuviin rutiineihin.

Jos olet kotona neljä vuotta opettanut "kurilla" tietyille tavoille ja pk:ssa (ja elämässä ja maailmassa) on eri säännöt, niin totta kai jokainen 4-vuotias reagoi.

Joskus on hyvä opetella kuitenkin tämän yhteiskunnan pelisäännöt, vaikka kotona muuten olisi kivaa ja auvoisaa ja kaikki sujuisi kuin rasvattu.

Jos susta ja lapsesta tuntuu pahalta, niin lapsi kotiin vain. Siinä kyllä voi olla edessä se, että kouluunmeno on sitten vaikeampaa. Teillä nyt kuitenkaan ei seuran puutteeseen tunnu kaatuvan hommat, jos kotona useampi nuorempi sisarua.

Sitten myös katsot omia asenteitasi, jos sun mielestä pk on paskaa, niin totta kai lapsi aisti sen. koita myydä ajatus lapselle nii, että päiväkotiin saa mennä vain tarpeeksi isot ja osaavat lapset JA ole kiinnostunut lapsen päivästä, kysele sekä tee yhteistyötä päiväkodin kanssa.

On esikoinen, mutta meillä on kyllä tietyt rutiinit ja säännöt kotona eli ei ole leillitty piloille. Hellyyttä annataan tosi paljon, mutta myös kuria löytyy.

Hän on myös hyvin sopeutuvainen ja hoidossa kuulemma kiltti.

En oikein tuota vaihtoehtoa hänen kohdallaan valitsisi, että pelkästään kotihoitoon, koska en usko sen olevan ratkaisu. Ymmärrän hyvin, että jollekin lapselle sopii hyvin olla kotona kouluunmenoon asti, se on hyvin persoonakohtaista ja saattaa toisella sisaruksistaan olla hyvinkin näin kun on erilainen luonne.

Ikäistään seuraa ei vain ole tarjolla ja sitä eniten kaipaa. Nauttii sisaruksistaan, mutta kaipaa oman ikäisiään ja vielä enemmän hieman itseään vanhempien seuraa eli kai se kuvastaa jotenkin kehitystasoa.

Kyselen joka ikinen päivä päiväkodin kuulumiset ja usein hän kertookin jo kysymättä paljon. Hyvin paljon keskustelemme eli meillä ei lapsi ole esimerkiksi omassa huoneessaan kuin nukkumassa eli leikitkin sijoittuvat "yhteisiin tiloihin" eli olemme koko illan yhdessä.

Kiitokset vastaajille nyt on AP:n paras laittautua yöpuulle.

Yksi vinkki vielä,

pitäkää rauhallinen hetki päiväkodin jälkeen. Tulkaa vaikka kotiin hetkeksi, tehkää omia tuttuja juttuja, lepäilkää ja köllötelkää. Ns. rauhoittumiskotiintulohetki.

Oikeasti uskon, että tuosta rauhoittuu tai sitten kuuluu vain ikäkauden kehitykseen ja sattui nyt samaan syssyyn pk.n aloituksen kanssa.

Kyllä se siitä. :)

Uskon, että äitinä teet oikean ratkaisun, oli se

mikä tahansa.

Musta kuulostaa, että joko päiväkoti on huono tai sitten lapsi reagoi muuuttuviin rutiineihin. Jos olet kotona neljä vuotta opettanut "kurilla" tietyille tavoille ja pk:ssa (ja elämässä ja maailmassa) on eri säännöt, niin totta kai jokainen 4-vuotias reagoi. Joskus on hyvä opetella kuitenkin tämän yhteiskunnan pelisäännöt, vaikka kotona muuten olisi kivaa ja auvoisaa ja kaikki sujuisi kuin rasvattu. Jos susta ja lapsesta tuntuu pahalta, niin lapsi kotiin vain. Siinä kyllä voi olla edessä se, että kouluunmeno on sitten vaikeampaa. Teillä nyt kuitenkaan ei seuran puutteeseen tunnu kaatuvan hommat, jos kotona useampi nuorempi sisarua. Sitten myös katsot omia asenteitasi, jos sun mielestä pk on paskaa, niin totta kai lapsi aisti sen. koita myydä ajatus lapselle nii, että päiväkotiin saa mennä vain tarpeeksi isot ja osaavat lapset JA ole kiinnostunut lapsen päivästä, kysele sekä tee yhteistyötä päiväkodin kanssa.

On esikoinen, mutta meillä on kyllä tietyt rutiinit ja säännöt kotona eli ei ole leillitty piloille. Hellyyttä annataan tosi paljon, mutta myös kuria löytyy. Hän on myös hyvin sopeutuvainen ja hoidossa kuulemma kiltti. En oikein tuota vaihtoehtoa hänen kohdallaan valitsisi, että pelkästään kotihoitoon, koska en usko sen olevan ratkaisu. Ymmärrän hyvin, että jollekin lapselle sopii hyvin olla kotona kouluunmenoon asti, se on hyvin persoonakohtaista ja saattaa toisella sisaruksistaan olla hyvinkin näin kun on erilainen luonne. Ikäistään seuraa ei vain ole tarjolla ja sitä eniten kaipaa. Nauttii sisaruksistaan, mutta kaipaa oman ikäisiään ja vielä enemmän hieman itseään vanhempien seuraa eli kai se kuvastaa jotenkin kehitystasoa. Kyselen joka ikinen päivä päiväkodin kuulumiset ja usein hän kertookin jo kysymättä paljon. Hyvin paljon keskustelemme eli meillä ei lapsi ole esimerkiksi omassa huoneessaan kuin nukkumassa eli leikitkin sijoittuvat "yhteisiin tiloihin" eli olemme koko illan yhdessä. Kiitokset vastaajille nyt on AP:n paras laittautua yöpuulle.

ja minkä pituisia päiviä? Ja minkä verran kerhoilua on sen lisäksi, kaksi tuntiako viikossa? Virikkeitä saattaa olla liikaakin aiempaan verrattuna. Toisaalta 2kk hoidossa on aika lyhyt aika, omalla 3v pojalla meni melkein puoli vuotta hoitoon sopeutumisessa, sitä ennen oli juuri tuontyyppistä käytöstä.

mutta meidän lapsemme päiväkodissa sanoivat, että mitä vanhempana lapsi aloittaa, sen vaikeampaa hänellä on sopeutua...

Tarkoita mitään harrastus kerhoja vaan ihan jokapäiväinen kerho joko aamupäivällä tai iltapvällä? Meijän 5 v käy joka päivä 12.30-15.30 kerhossa. Siellä saa kavereita, askartelevat ja ohjattua toimintaa ja vapaata leikkiä. Tykkäö tosi paljon, ei tulis mieleekään maksaa päiväkodista joka keskittyy pelkkään perushoitoon.

Kerhossa retkeilevät, tekevät reissuja jne.

4-vuotias meni päiväkotiin ja kahden kuukaudenkin jälkeen riehuu kotona hoitopäivien jälkeen ihan villinä. Kiroilee, nimittelee, huutaa, kiusaa pienempiä sisaruksiaan, ihan mahdoton. Onko tämä ihan tavallista? Tätä ennen tuota ei ollut ollenkaan tai hyvin harvoin. Nimittelyä ei koskaan.

Ei ole mitenkään epätavallista. Lapsesi vain purkaa tunteita jotka liittyvät uuteen tilanteeseen. Usein suuri apu siitä että hoidon aloitus tehdään lapsen tahdissa ja yhdessä ts.tutustumiseen ja yhdessä asioista pohtimiseen käytetään riittävästi aikaa, myös jonkun tietyn hoitajan mukaan ottaminen tähän pohdintaan helpottaa monella tavalla.Voisit vaikka yrittää aloittaa keskustelun lapsesi kanssa niin että vaan toteat "Useimmista lapsista se päivähoidossa aloittaminen tuntuu tosi kurjalta kun ei vielä ketään tunne ja kaikki niin uutta, sitten kun olet tutustunut niin kaikki tuntuu paremmalta, tehdään niin että mietitään yhdessä miltä päivä on tuntunut kun tulet kotiin." Kun lapsen kanssa puhutaan hankaluuksista ei hänen tarvitse toiminnan kautta tunteitaan purkaa. Tsemppiä!

Minusta syyksi ei riitä, että on seurallinen, jos kerran kerhojakin tarjolla. Oma esikoiseni oli 4v kun otin hänet pois päiväkodista, koska kuopuksemme syntyi silloin. Kävi kolme kertaa vkossa kerhossa ja se riitti hyvin sosiaaliselle lapsellemme. Meni sitten päiväkotiin takaisin kun eskari alkoi. Tuntuu, että tuo ajanjakso on jäänyt esikoisemme mieleen merkityksellisenä, kun sai olla kotona äidin ja pikkusisaren kanssa. Ikäerosta huolimatta lastemme välit ovat todella lämpimät.