te joiden vanhempi/vanhemmat on kuolleet

Haima syöpään

subaraknoidaali vuoto (SAV) syynä, sukurasite.. Oli 23-vuotias, armeijassa.

32-vuotiaana lohkokeuhkokuumeeseen.

Olin kaksivuotias.

Äiti 61-vuotiaana munasarjasyöpään

Isä kuoli 42-vuotiaana ollessani itse 10-vuotias. Sydänkohtaus yllätti kaikki, sillä isäni eli superterveellisesti (meni töihin pyöräillen, söi terveellisesti, harrasti jääkiekkoa, jalkapalloa, sählyä ym.). Itselleni tämä oli erityisen raskasta aikaa, sillä olin aina "isän tyttö" ja olin myös menettänyt vain vuotta aiemmin mummoni, joka oli minulle jopa vanhempiani läheisempi ihminen. Kuudennella luokalla menetin vielä kummisetänikin (isän veli), koska hänenkin sydämensä petti. Ei ollut helppoa aikaa tuo lapsuus. Esim. koulussa äitien-/isänpäivän korttiaskartelut sun muut ovat melko surullisia, kun kaikki isovanhemmat sekä oma isä ovat kuolleet.

Isäpuoli kuoli 57 v kurkkusyöpään.

Isä 55-vuotiaana sairaalabakteeriin (oli alkoholisti)

Isäni kuoli 47-vuotiaana aivoverenvuotoon. Hoitoon pääsi kyllä nopeasti, mutta vuoto oli niin keskellä aivoja ettei voinut tehdä mitään. Oli ehtinyt ottaa vaimonsa (äitipuoleni, joka myöskin kuollut muutama vuosi sitten onnettomuudessa) hääkuvankin, tai no heidän yhteisen hääkuvan, mukaan. Oli niin hellyyttävää ja surullista samaan aikaan kun tuo kuva meille lähetettiin aikaa isän kuoleman jälkeen sairaalasta, isän villasukkien ohella.

Kun olin 16, viina oli polttanut elimistön loppuun..

45-vuotiaana sydänkohtaukseen ja äitini 45-vuotiaana syöpään.

Isäni kuoli äkilliseen aivoverenvuotoon 59-vuotiaana. Itse olin 28-vuotias.

faija 68v viinaan.

Isäni kuoli 47-vuotiaana aivoverenvuotoon. Hoitoon pääsi kyllä nopeasti, mutta vuoto oli niin keskellä aivoja ettei voinut tehdä mitään.

Isäni oli 64-vuotias, minä parikymppinen.

Isäni kuoli äkillisesti rytmihäiriön aiheuttamaan sydänkohtaukseen ollessani 13-vuotias. Isäni oli kuollessaan 53-vuotias. Isälläni oli diabetes, jonka vuoksi hänellä oli paljon vaivoja,mutta sydämmessä ei koskaan mitään todettu...

Tuo oli raskasta aikaa jo senkin takia,että minä katsoin vieressä kun isää elvytettiin... Turhaan... Isä kuoli uuden vuoden aattoyönä kotiin.

Masennuin todella pitkäksi aikaa,koska elämä ei sen jälkeen ollut todellakaan helppoa. Jouduin psyk. osastolle hautajaisten jälkeisenä päivänä,jäin luokalle ja osastolta suoraan lastenkotiin,josta laitoskierre alkoi... Äiti alkoi juomaan...

Nyt kun on oma pieni lapsi,masennus on alkanut helpottaa. Olen nyt 24-vuotias.

Äitini kuoli 38 vuotiaana verenmyrkytykseen, jonka sai sairaalasta..

vastaan myös kaverini puolesta, jonka vanhemmat kuolivat isä 46 vuotiaana aivoverenvuotoon ja äiti 42 vuotiaana sairauden viemänä..



olemme 20 ja 25 vuotiaat.

sydämen vajaatoimintaan virallisesti, sydän otti ja pysähtyi tykkänään.



Mutta viinallahan se sen onnistui tietysti hajottamaan...

Äiti kuoli täytettyään juuri 56-vuotta. Sairastui aivosyöpään,joka sitten levisi pianmuuallekkin.

isä eli tuon jälkeen vielä 17vuotta.

Koulinsyy lähinnävanhuuden tuomat vaivat. tarkalleen en kuolinsyytä tiedä. kuoli kuitenkin hieman ennen kuin olisi täyttänyt 85-vuotta.

Isällä oli toki tuossa isässä jo joitain sairauksiakin,muutta johtuivat suurelta osian iästä.

Isä kuoli sairaalassa ja sai viimeisenä ltana kipulääkettä kipuihin ja nukahtamiseen. Nukkuikin sitten rauhaisasti kokonaan pois. Hyvä niin.



ikävä kuitenkin yhä on heitä molempia.

Olin 15v.

kuoli 38-vuotiaana sydämenpysähdykseen.