Onko 10 vuotta ikäeroa ihan liikaa? Mies on nuorempi.

Minä muutama vuosi sitten tapasin yhdeksän vuotta nuoremman miehen (itse olen vähän yli kolmenkymmenen nyt. Minullakin oli tuolloin 2 lasta. Onnellisesti ollaan oltu yhdessä ja nyt jo yhteinen pieni nyytti. :)

Minä muutama vuosi sitten tapasin yhdeksän vuotta nuoremman miehen (itse olen vähän yli kolmenkymmenen nyt. Minullakin oli tuolloin 2 lasta. Onnellisesti ollaan oltu yhdessä ja nyt jo yhteinen pieni nyytti. :)

ja tuli kahteen kertaan, kun ensin herjasi, että varmenne ei kelpaa, mutta olihan tuo näköjään kelvannut...

Haluaako mies lapsia, haluatko sinä lisää? Tämä varmaan suurimmaksi ongelmaksi VOI muodostua. Oma ystäväni (mies) seurusteli 30-vuotiaana itseään 10 vuotta vanhemman naisen kanssa, jolla oli jo teini-ikäisiä lapsia. Muutoin hyvä suhde lopahti sitten siihen, kun mies tajusi, että ei tuon naisen kanssa voi omia lapsia saada. Se oli naiselle kova paikka sitten, kun mies hylkäsi...

mutta noi lapset voi haitata. Mies on kuitenkin vielä nuori, onko hän valmis kahden lapsen varaisäksi? Valmis hyppäämään lapsiperheen elämään, se on nimittäin huomattavasti hankalampaa kuin mitä voisi kuvitella.



Minun mies on nuorempi 11 vuotta, mutta me ollaan lapsettomia. Ikäero ei muuten tunnu missään, ei edes muisteta sitä.

mutta noi lapset voi haitata. Mies on kuitenkin vielä nuori, onko hän valmis kahden lapsen varaisäksi? Valmis hyppäämään lapsiperheen elämään, se on nimittäin huomattavasti hankalampaa kuin mitä voisi kuvitella.

Minun mies on nuorempi 11 vuotta, mutta me ollaan lapsettomia. Ikäero ei muuten tunnu missään, ei edes muisteta sitä.

26-vuotiaalla jo omiakin lapsia. Muun muassa minulla.

Ja ne asiat jotka mietittytää, esim. se että haluaako noin nuori mies oikeasti kahden vieraan lapsen varaisäksi, pitää keskustella sen miehen kanssa kunnolla läpi. Samoin kuin se meneekö halunne esim. tulevien yhteisten lasten hankkimiasiasta yksiin.



Mutta pahinta mitä voisit tehdä on uskoa jotain AV-yleistyksiä "ei ole toivoa kun sillä ei ole lapsia" ja hylätä hyvä suhde. Miehetkään eivät ole yhdestä muotista, ei edes 26-vuotiaat miehet.



Niin itselläni vähän samantapainen tilanne, 9-vuotta nuorempi ulkomaalainen mies jolla ei lapsia, minulla 2 lasta ja olen 39 v. Hyvin on homma toiminut, ainoa pieni ristiriita on ollut että minä en ollut enää ajatellut lapsia lisää mutta mies haluaisi oman lapsen. Kuitenkaan kun ajatus ei minullekaan ole ehdoton ei ollaan sovittu että ehkäisyä ei käytetä ja jos lapsi vielä tässä iässä tulee niin saa tulla. Jos ei, niin sitten ei, mies ei minua sen takiakaan aikoisi jättää.

Miehellä ei ollut ennestään lapsia, siksi yhteinen oli tilauksessa melkein heti tavattuamme.



p.s. olimme 40+



Suhteella on toivoa, jos on rakkautta, halua ja kunnioitusta. Aina.

Miehellä ei ollut ennestään lapsia, siksi yhteinen oli tilauksessa melkein heti tavattuamme. p.s. olimme 40+ Suhteella on toivoa, jos on rakkautta, halua ja kunnioitusta. Aina.

Anteeksi. Luulin, että kyse on lasten ikäerosta - ei teidän...

vai aiotko kanties hankkia lisää lapsia tämän miehen kanssa?

Sittenkin on liian iso ikäero kuitenkin.

9-vuotta nuorempi ulkomaalainen mies ... olen 39 v.

9 vuotta ei ole yhdyssana, joten se kirjoitetaan erikseen. 39-v. voidaan kirjoittaa yhteen, jos tarkoitat 39-vuotias, mutta jos tarkoitat, että "olen 39 vuotta", niin ilman väliviivaa.

9-vuotta nuorempi ulkomaalainen mies ... olen 39 v.

9 vuotta ei ole yhdyssana, joten se kirjoitetaan erikseen. 39-v. voidaan kirjoittaa yhteen, jos tarkoitat 39-vuotias, mutta jos tarkoitat, että "olen 39 vuotta", niin ilman väliviivaa.

Joo minä ihan tiedän kyllä nämä asiat mutta enpä ala millekään nettipalstoille iPadillani kieliopillisesti oikeaa tekstiä tuottaa enkä korjata mahdollisia tulleita virheitä. Kaikenlaisia nipoja niitä onkin. Minusta pääasia on, että tekstin sisältö on ymmärrettävissä. Vaikka sitten olisikin yhdys sana virheitä ja väli viiva virheitä tai vaikka iso kirjain Väärässäpaikassa ;)

se, kuinka ojennettavat saavat kilarit asiasta! =DD "Osaisin kyllä mutten viitti", no miten sitten viittii ees välittää pienestä ojentamisesta. =p

Esim. molemmilla työpaikka ja elettyä elämää (muita suhteita takana). En tarkoita elämänkokemuksilla samankaltaisia kokmeuksia, mutta tarkoitan kyllä sitä, että elämässä on koettu muutakin kuin äidin hoiva.



Esim. 20-vuotias ja 30-vuotias ovat aivan eri elämäntilanteissa. En sano, etteikö heidän suhteensa voisi onnistua, mutta aika paljon se suhde menee sitten sen voimin eteenpäin, että 20-vuotias luopuu ja joustaa. Lähtökohtaisesti pitäisin 30-vuotaista paitsi itsekkäänä, myös pelisilmättömänä. Jos se 20-vuotias on ehtinyt seurustella, asua yksin, opiskella, hankkia työpaikan jne. niin sitten homma voi ihan hyvin toimiakin. Aika tilannekohtaisia juttuja nämä ovat.