Jos naapuristossa ei ole kavereita...
...mitä 1-3 -luokkalaiset tekevät iltasin ja kuinka usein tapaavat kavereitaan?
Tuntuu niin hassulta lukea av:lta viestejä joissa lapset viettävät kaikki iltansa kavereiden kanssa ulkona. Täällä kaverikyläilyt sovitaan etukäteen vielä koululaistenkin kanssa.
Kommentit (17)
Meillä kaverit ovat 3-17km:n päässä, mutta ihan pikkukoululaisilla olivat lähempänä. Nuorin oli 10v kun muutimme asumaan näin. Lapset ja nuoret kulkevat fillareilla, mopolla, rulliksilla. Olemme myös kuskanneet autolla ihan vain pyynnöstä tai antaneet rahaa bussiin.
Kaverin luona ollaankin sitten sillä vaivalla muutama tunti. Meille on myös saanut aina tulla koko päiväksi suoraan koulusta. Lapset koteihinsa sitten iästä riippuen klo 19-21 välillä yleensä. Viikonloppuisin saa yökyläillä.
Miksi asutte paikassa jossa ei ole lapsiperheitä? Meille ainakin on tärkeää että lapsi saa normaaleja kontakteja ikätovereihinsa päivittäin.
ikätoverien jokapäiväinen seura on välttämätöntä. Terve ihminen pärjää ihan hyvin viikonloput ja jopa illat ilman kavereita.
ikätoverien jokapäiväinen seura on välttämätöntä. Terve ihminen pärjää ihan hyvin viikonloput ja jopa illat ilman kavereita.
Me asumme lähiössä ja lapsella on noin 10 hyvää ystävää, joiden kanssa vetelee iltapäivät ja viikonloput ja joskus illatkin pitkin pihoja ja puistoja.
Kaverit on tuossa iässä aika tärkeitä ja meillä ainakin lapsi nauttii rakentaa kavereiden kanssa metsään majoja ja kirkonrottaleikeistä ja yleisestä vipeltämisestä.
Mitä tervettä on leikkiä yksin viikonloput ja illat? Oppii sietämään yksinäisyyttä?
meillä on kuitenkin kaksi lasta, jotka leikkivät myös paljon keskenään.
Me asumme lähiössä ja lapsella on noin 10 hyvää ystävää, joiden kanssa vetelee iltapäivät ja viikonloput ja joskus illatkin pitkin pihoja ja puistoja.
Kaverit on tuossa iässä aika tärkeitä ja meillä ainakin lapsi nauttii rakentaa kavereiden kanssa metsään majoja ja kirkonrottaleikeistä ja yleisestä vipeltämisestä.
Mitä tervettä on leikkiä yksin viikonloput ja illat? Oppii sietämään yksinäisyyttä?
Mitä tervettä on leikkiä yksin viikonloput ja illat? Oppii sietämään yksinäisyyttä?
No muun muassa. Hirvittää aikuisena katsoa sellaisia tyyppejä jotka eivät kestä olla hetkeäkään omissa oloissaan.
Uskon myös että itseanalyysiin kykenemättömät, huomionhakuiset ja massan mukana menijät ovat niitä ihmisiä, jotka on lapsena opetettu siihen että itsekseen touhuaminen on jotenkin epänormaalia ja suorastaan ihmiselle vahingoksi. Arvatkaa mitä: ei ole.
Pelaavat Pleikkarilla?
luin kirjoja, seurustelin perheen kanssa, kirjoittelin päiväkirjaa ja kaikenlaisia omia pikku tarinoita, piirtelin, katsoin tv-ohjelmia ja elokuvia, leikin, kuuntelin musiikkia, soitin, tein biisejä. Joskus toki olin kavereidenkin kanssa (eipä niitä ollut kuin pari kappaletta), mutta en hirveän usein.
Sehän on vain valtava bonus lapselle oivaltaa ettei kaikkeen tekemiseen tarvita kaveria vaan että joskus voi olla jopa tosi kivaa tehdä asioita ihan itsekseen. Luulenpa että tällaiseen tottuneelle on helpompaa aikuisena esimerkiksi elää sinkkuna, kun ei ole harhaista kuvitelmaa siitä etteikö "yksinkin" pärjäisi.
...mitä 1-3 -luokkalaiset tekevät iltasin ja kuinka usein tapaavat kavereitaan?
Tuntuu niin hassulta lukea av:lta viestejä joissa lapset viettävät kaikki iltansa kavereiden kanssa ulkona. Täällä kaverikyläilyt sovitaan etukäteen vielä koululaistenkin kanssa.
lapsia siis on, mutta ovat jo vaippaikäisestä olleet bestiksiä keskenään ja joukkon ei huolita
:(
meillä ekaluokkalinen käy harrastuksissa iltaisin, sieltä on löytänyt kaverin, joka käy meillä leikkimässä joskus.
muutoin ollan kahdestaan tytön kanssa, pelataan, luetaan, tehdään kotitöitä, musisoidaan, askarrellaan jne jne
paljon tehdään retkiä esim leffa, hoplop, jne
Heti kun joku ilmestyy kotiin, hyökätään pihaan et voitko olla. Ja sitten kun joku menee sisään, mennään seuraavan oven taakse. Tätä iltakahdeksaan asti ja myöhempäänkin ja kyseessä 5-6-vuotiaat lapset.
Välistä tuntuu että joskus voisi olla perheenkin kanssa, tai vanhemmat keksiä jotain yhteistä tekemistä perheen kanssa. Harrastuksia lapselle jne. Ettei elämä olisi ihan pelkkää toisten pihojen edessä päivystystä.
Koulukaverit ovat hajallaan isolla alueella, ja siksi me vanhemmat tuemme heidän tapaamisiaan mielellämme.
Koululaiset tulevat silloin tällöin koulusta kotiin jonkun koulukaverinsa kanssa meille, tekevät yhdessä läksyt, välipalaa, leikkivät, pelaavat jne. Illalla koulukaverin vanhempoi hakee hänet kotiin tai me viemme, miten vain sovimme. Sama toisinpäin, meidän lapset käyvät kavereidensa luona.
Yleensä kavereitä kyläilee arkisin kerran viikossa, muina päivinä on harrastuksia tai lapset ovat kotona. Olen sitä mieltä, että välillä saa olla vähän tylsääkin ja tekemistä keksiä itse.
Kultainen keskitie!
Vain av:lla on vaihtoehdot kyläluuta, joka ei ole koskaan kotona ja lapsia, jotka ovat aina yksin.
Suurin osa lapsista kuitenkin sekä käy kavereilla kylässä, että on kotona. Varsinkin kun ip-kerhoihin ei enää mennä, on aika luontevaa, että iltapäivät puuhataan kavereiden kanssa.
Minusta on hienoa, että lapsella on kavereita ja seuraa. Sen lisäksi harrastamme ja käymme mm. uimahallissa.
Tietyssä iässä kaverit on tositärkeitä, kuuluu kehitykseen ja sosiaalisuuteen.
Minusta on hienoa, että lapsella on kavereita ja seuraa. Sen lisäksi harrastamme ja käymme mm. uimahallissa.
Tietyssä iässä kaverit on tositärkeitä, kuuluu kehitykseen ja sosiaalisuuteen.
Jos se nyt vaan ei kuulu jokaisen kehitykseen että kaverit on tositärkeitä. Ei se tee kenestäkään friikkiä tai hyypiötä että viihtyy hyvin omissa oloissaan.
Eikä noi nyt olleet täällä mitkään ainoat vaihtoehdot, kyllähän täällä on puhuttu suurimmaksi osaksi ihan muustakin kuin kyläluudista tai totaalisen yksinäisistä lapsista.
on koulun jälkeen ip-kerhossa. Yhtenä iltana on harrastus. Lapsi ei yksinkertaisesti jaksa enää näiden päivien jälkeen joka päivä mitään kavereita. Tekee illalla läksyjä, katsoo lasten ohjelmia, lukee ja touhuaa omiaan.
Jos ei mene ip kerhoon, tapaa välillä kavereitaan ja viikonloppuina leikkii välillä kavereiden kanssa.
Musta tuntuu, että usein monilla lapsilla on päivät niin täys, että mitään vapaata leikki aikaa ei jää. Monilla on harrastuksia harva se ilta ja oikeastaan koskaan ei edes ehditä ulos kavereiden kanssa tai kyläilemään.
Sellainen 7-8 km on moniin. Ei ainakaan talvella onnistu itsekseen.