Luomu tuotannosta Suomessa tietävät, teille kysymyksiä:

Luomutuotantoa valvotaan, tarkastajat käyvät tiloilla. Ja muutenkin, jos luomutuottaja hankkisi ison kasan "ei luomuruokaa" karjalle, niin luultavasti käry kävisi. (ja eiköhän siitä selvityspyyntö seuraisi jos luomutilallinen on hankkinut esimerkiksi 5000kg kalajauhoa tai muuta vastaavaa. )



Kenenkään ei tarvitse syödä luomua/uskoa siihen jos ei halua. Mutta jokainen jolla on makuaisti tallella ja joka tuntee kroppansa suosii mahdollisimman luonnonmukaisesti tuotettuja tuotteita.



Minä en syö, enkä syötä perheelleni mitään epämääräistä ruokaa. Vuosikausiin en ole einesruokia syönyt, enkä niitä suuhuni laittaisi enää. Suosin kotimaista tuotantoa, ja luomua mahdollisuuksien mukaan. Kun syö laadukasta ruokaa, pysyy terveempänä. Joskus kerran pari vuodessa jos syö mökillä tm. paikassa makkaraa/nakkia, huomaa että ei sovi itselle, maha tulee kipeäksi ja "etova" olo. Aikanaan makkaroita ja nakkeja tuli syötyä enemmänkin, enää ei, koska niistä tulee paha olo.



Rakastan ruuanlaittoa ja sitä kun saa valita parhaita raaka-aineita ruokaansa. Pidän siitä että näen mitä syön, eli näen lihan olevan laadukasta, kasvisten hyviä ja tiedän tasan tarkkaan mitä ateriani pitää sisällään.

Monen makuaistin tuhoaa huono ruoka, jos tottuu syömään eineslihapullia niin eivät ne maistu pahalta, mutta jos syö vain itse tehtyjä niin jo einesruuan haju ällöttää.



Ja en mikään natsi ole, makeisia ja limujakin meillä on tarjolla aina säännöllisen epäsäännöllisesti. Syömisen ei pitä olla liian tiukkapipoista touhua, mutta syömisen pitää olla nautinto. Ja harva nauttii jos tunkee mikropitsaa suuhunsa, en ymmärrä miksi sitä pitäisi syödä.



2

Suomessa juotiin vuonna 2007 nestemäisiä maitotuotteita 184 litraa, minkä lisäksi syötiin juustoa 17,5 kg ja jäätelöä 13,3 kg (kuvio 1.). Suomessa kulutetaan nestemäistä maitoa eniten maailmassa ja juuston kulutuksen osalta Suomi kuuluu myös kärkimaihin. Seuraavaksi eniten maitoa kuluu Islannissa ja Ruotsissa lähes yhtä paljon. Esimerkiksi Saksassa kuluu maitoa puolet vähemmän kuin Suomessa ja Japanissa maitoa juodaan vain n. 3 kg henkeä kohden (Maito ja Terveys ry:n tilastot). Suomi onkin varsinainen maitomaa ja siksi suomalaisissa ravitsemussuosituksissa oletettavasti ylikorostetaan maidon juomista tai sisällyttämistä vegetaristiseen ruokavalioon.



Miksi sitten suhtaudumme kielteisesti maidontuotantoon ja kuluttamiseen tuotantoeläinten kohtelun kannalta?



MAIDONTUOTANTO RASITTAA LEHMIÄ





Lehmät tuottavat muiden nisäkkäiden tavoin maitoa jälkeläisiään varten. Jalostamalla on saatu aikaan nautarotuja, jotka tuottavat maitoa moninkertaisesti vasikan ravinnontarpeeseen nähden. Runsaimmin lehmä tuottaa maitoa heti poikimisen jälkeen, mutta säännöllisesti lypsettyjen ja runsaasti ruokittujen lehmien maidontuotanto jatkuu seuraavan tiineyden loppupuolelle saakka. Vähän ennen poikimista maidon tulo ehtyy ja lehmän sanotaan olevan ummessa.



Runsas maidontuotanto rasittaa lehmiä, ja ne kärsivät erityisesti utaretulehduksista (tutkimus utaretulehduksista). Liikunnan puute ja huono hygienia lisäävät utaretulehdusten ja kivuliaiden sorkkasairauksien riskiä. Nämä ovatkin hedelmällisyysongelmien lisäksi yleisimpiä syitä lypsylehmien poistoon.



OLOSUHTEET NAVETASSA



Lehmä on sosiaalinen eläin, jolle on erittäin tärkeää päästä kanssakäymiseen lajitovereidensa kanssa. Luontaisesti naudat laiduntavat laumoina laajoilla alueilla. Suurin osa, noin 80 % suomalaisista lypsylehmistä elää kytkettynä parsinavetassa, jossa luontainen käyttäytyminen ei ole mahdollista. Liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi kytkyet rajoittavat nautojen kehonhoitoa ja makuulle asettumista.



Parsinavetassa lehmät seisovat koko talvikauden betonialustalla, joka voi olla osittain ritilää. Kova alusta vaikeuttaa lehmän makuulle menoa ja aiheuttaa hiertymiä. Lehmien koon jatkuvasti kasvaessa parret ovat monissa navetoissa jääneet liian lyhyiksi, jolloin lehmät joutuvat seisomaan takajalat lantakourussa, makaaminen on epämukavaa ja lehmät likaantuvat. Pakollinen toimettomuus aiheuttaa parteen kytketyille lehmille stressiä, joka oireilee tyypillisesti kaavamaisena kielenpyöritysliikkeenä. Stereotyyppinen kielenpyöritys voi olla myös oire siitä, etteivät lehmät saa riittävästi karkeaa korsirehua märehdittäväkseen.



JALOITTELU JA LAIDUNTAMINEN





Vuodesta 2006 alkaen kaikki maidontuotantoa varten pidettävät lehmät ja hiehot on päästetty laitumelle tai ainakin jaloittelutarhaan vähintään 60 päivänä touko-syyskuun välisellä laidunkaudella. Laiduntaminen on ollut yleinen, mutta työläytensä vuoksi vähentynyt käytäntö. Vähäisemmästä jaloittelustakin on etua, mutta erityisesti laidunnus kohentaa lypsylehmien hyvinvointia monella tavoin.



Liikunta joustavalla alustalla parantaa sorkkaterveyttä ja lihaskuntoa. Laitumella lehmät voivat elää sosiaalista laumaelämää, syödä ja märehtiä vapaasti ja ne mahtuvat esimerkiksi lepäämään täysin ojentautuneina. Osa-aikainenkin laiduntaminen parantaa lehmien tuotosta, sillä tuore ruoho on naudalle parasta ravintoa. Joillakin tiloilla naudoilla on mahdollisuus ulkoiluun myös talvella navetan yhteydessä olevassa jaloittelutarhassa. Jos naudat totutetaan vähitellen viileneviin olosuhteisiin, kuivat pakkaskelit eivät ole niille mitenkään haitallisia.



LUOMULEHMIEN OLOSUHTEET



Luomumaidon tuotannossa nautojen tilavaatimukset ovat noin kolmasosan suuremmat tavanomaiseen tuotantoon annettuihin suosituksiin verrattuna ja vaatimukset ovat tiukemmat vuoden 2000 jälkeen rakennetuille tuotantotiloille. Vähintään puolet lattiapinta-alasta tulee olla kiinteää. Vuoteen 2010 asti kestävän siirtymäkauden ajan luomulehmiä saa pitää parsinavetassa, mutta tällöin eläinten on päästävä kesällä laitumelle ja ulos jaloittelemaan ympäri vuoden vähintään kaksi kertaa viikossa. Poikivaa lehmää ei saa pitää kytkettynä. Pihatoissa kasvatettavat luomulehmät voivat joillakin tiloilla olla talvikauden sisällä, mutta laidunkaudella kaikkien luomunautojen on päästävä päivittäin laitumelle. Eläimet ruokitaan pääsääntöisesti omalla tilalla kasvatetulla luonnonmukaisesti tuotetulla rehulla ja lajinmukaisen karkearehun käyttöä korostetaan.

mutta ostaa tavallista. Sokkotesteissä eivät kuluttajat erota, onko kyseessä luomutuote ja tavallinen suomalainen elintarvike, joten siinäkään ei isoa eroa ole.



Jokainen voi itse kokeilla hakemalla maitoa ns. tavistilalta suoraa ja vastaavaa luomutilalta. Kotona ei erota, mistä maito on peräisin. Ei pidä verrata toisiinsa meijerin kuluttajien vaatimuksesta pitkään säilyväksi käsittelemää maitoa ja suoraa tilalta haettua, jonka säilyvyys on huomattavasti heikompi kuin tölkkimaidon.



Suurin osa suomalaisista lypsylehmistä asuu pihatossa, elää vasikkansa kanssa "vierihoidossa", ulkoilee kesällä ja syö suomalaista apilaa ja heinää tiivisteiden sijaan. Niiden lannalla lannoitetaan pelto, jossa kasvaa rehua seuraavaksi vuodeksi. Luomutiloja nämä tilat eivät ole, koska niiden omistajat eivät halua maksaa valvojalle siitä, että tämä tarkastaa tuotannon ja tiukan kirjanpidon. Silti niiden tuotantoa ei kuluttaja luomusta erota.



Toisaalta on hyvä, että kuluttaja maksaa. Esim. viime kesänä myytiin helsinkiläisille Kauppatorilla puolalaista mansikkaa luomuna.HInta oli korkea ja sehän takasi laadun?

Mansikka on sellainen, että siinä kyllä maistaa eron kotimaisen ja puolalaisen välillä. Suomen ilmasto ja yöttömät yöt antavat mansikalle ihan omanlaisen maun, jos ei eroa huomaa tyhmä on. Vähän sama jos joku myisi tavallista perunaa puikulana, mausta kyllä erottaa mitä on.

Mansikka on sellainen, että siinä kyllä maistaa eron kotimaisen ja puolalaisen välillä. Suomen ilmasto ja yöttömät yöt antavat mansikalle ihan omanlaisen maun, jos ei eroa huomaa tyhmä on. Vähän sama jos joku myisi tavallista perunaa puikulana, mausta kyllä erottaa mitä on.

mansikoita erota, mutta kyllä on melkoista p*skan jauhantaa, jos väittää että erottaa luomumunan, tai luomupihvin tms... En kyllä ole huomannut mitään eroa esim. munissa, mutta eettisistä syistä ostan luomua. Ostan aina mahd. mukaan luomua ja sen sellaista, mutta "ihan yhtä hyvältä" ne einesbroiskupyörykät/-nakit jne maistuu mun suuhun... Mitään roiskeläppäpitsoja, eineslaatikkoa muita en kyllä harrasta..

Mansikka on sellainen, että siinä kyllä maistaa eron kotimaisen ja puolalaisen välillä. Suomen ilmasto ja yöttömät yöt antavat mansikalle ihan omanlaisen maun, jos ei eroa huomaa tyhmä on. Vähän sama jos joku myisi tavallista perunaa puikulana, mausta kyllä erottaa mitä on.

mansikoita erota, mutta kyllä on melkoista p*skan jauhantaa, jos väittää että erottaa luomumunan, tai luomupihvin tms... En kyllä ole huomannut mitään eroa esim. munissa, mutta eettisistä syistä ostan luomua. Ostan aina mahd. mukaan luomua ja sen sellaista, mutta "ihan yhtä hyvältä" ne einesbroiskupyörykät/-nakit jne maistuu mun suuhun... Mitään roiskeläppäpitsoja, eineslaatikkoa muita en kyllä harrasta..

mutta ostaa tavallista. Sokkotesteissä eivät kuluttajat erota, onko kyseessä luomutuote ja tavallinen suomalainen elintarvike, joten siinäkään ei isoa eroa ole.

Jokainen voi itse kokeilla hakemalla maitoa ns. tavistilalta suoraa ja vastaavaa luomutilalta. Kotona ei erota, mistä maito on peräisin. Ei pidä verrata toisiinsa meijerin kuluttajien vaatimuksesta pitkään säilyväksi käsittelemää maitoa ja suoraa tilalta haettua, jonka säilyvyys on huomattavasti heikompi kuin tölkkimaidon.

Suurin osa suomalaisista lypsylehmistä asuu pihatossa, elää vasikkansa kanssa "vierihoidossa", ulkoilee kesällä ja syö suomalaista apilaa ja heinää tiivisteiden sijaan. Niiden lannalla lannoitetaan pelto, jossa kasvaa rehua seuraavaksi vuodeksi. Luomutiloja nämä tilat eivät ole, koska niiden omistajat eivät halua maksaa valvojalle siitä, että tämä tarkastaa tuotannon ja tiukan kirjanpidon. Silti niiden tuotantoa ei kuluttaja luomusta erota.

Toisaalta on hyvä, että kuluttaja maksaa. Esim. viime kesänä myytiin helsinkiläisille Kauppatorilla puolalaista mansikkaa luomuna.HInta oli korkea ja sehän takasi laadun?

kuluttajana en millään voi käydä tarkistamassa itse henkilökohtaisesti joskaisen ostamani tuotteen alkuperää, että onko tämä maatilalainen nyt sitten hyvää hyvyyttään pitänyt lehmiä paremmin kuin muut, niin on silloin järkevämpi ostaa Luomua jonka tietää olevan paremmin pidettyä. Tokihan teillä muillakin VOIDAAN pitää lehmiä ja eläimiä hvvin, mutta koska siitä ei ole mitään takuita, ettäminkä maitotilan maitoa maitopurkissa sitten on, niin en viitsi sitä ostaakaan. Kannatais vaihtaa Luomu tuottajaksi!

http://www.luomu.fi/tietopankki/luomumaito-terveellisempaa-osoittaa-uus…

Mansikka on sellainen, että siinä kyllä maistaa eron kotimaisen ja puolalaisen välillä. Suomen ilmasto ja yöttömät yöt antavat mansikalle ihan omanlaisen maun, jos ei eroa huomaa tyhmä on. Vähän sama jos joku myisi tavallista perunaa puikulana, mausta kyllä erottaa mitä on.

mansikoita erota, mutta kyllä on melkoista p*skan jauhantaa, jos väittää että erottaa luomumunan, tai luomupihvin tms... En kyllä ole huomannut mitään eroa esim. munissa, mutta eettisistä syistä ostan luomua. Ostan aina mahd. mukaan luomua ja sen sellaista, mutta "ihan yhtä hyvältä" ne einesbroiskupyörykät/-nakit jne maistuu mun suuhun... Mitään roiskeläppäpitsoja, eineslaatikkoa muita en kyllä harrasta..[/i

Mies huomasi ainakin selkeän eron kun tein ruuan luomu jauhelihasta. Oli kuulemma tosi paljon parempaa kuin perus jauheliha. Meillä kyllä yleensä käytetään soijarouhetta.

Ei ehkä aina, mutta lihassa huomaa eron. Ylipäätään lihassa huomaa eron siinä, onko karja saanut kasvaa vapaana =paremman laatuinen liha, vai onko tehokasvatettu ilman liikkumista.