Lue keskustelun säännöt.
Luomu tuotannosta Suomessa tietävät, teille kysymyksiä:
05.05.2012 |
Meille tulu kinaa miehen kanssa suomen luomu tuotannosta. Minä suosin Luomu tuotteita, varsinkin eläimiin liittyvissä ruoka-aineissa. (maito, munat,liha jne)
Mieheni kirkkain silmin väittä, että Luomu on suurta kusetusta ja eläimiä pidetään ihan samanlailla olivat ne luomu tilalla tai eivät. Tiedän, että mieheni on väärässä kun pelkästään Luomu maitopurkin kyljessä lukee, että lehmät saavat jaloitella päivittäin myös talvella. Tätä esimerkiksi ei tapahdu tavallisella tehotuotanto tilalla?
Olen eläinten ystävä ja haluan opettaa samoja arvoja omille lapsilleni. Mieheni on kuitenkin alkanut nyt kapinoimaan luomu tuotteita vastaan kun ne maksaa liikaa. Hän ei niitä kuulemma meille osta kun on ihan kusetusta koko homma.
Voisko joku jakaa mulle linkkejä tästä asiasta, niin näytän ne miehelleni!!! Tai kertoa miten asia on.
Kommentit (30)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysymys kai on siitä, voiko luomumerkkiin luottaa. Eli että eivät vaan kaupassa esim. päätä, että laitetaanpa nuo vähän huonomman näköiset luomuksi ja nämä taas espanjalaisiksi jne.
Kyllä oikealla luomutilalla on tarkat standardit ja eläimillä takuulla paremmat olot.
Ongelma enemmänkin siinä, pitääkö valvontasysteemi eli että kaikki luomuksi väitetty kanssa on luomua.
Samaa säilörehua kuin muutkin ja lisäksi kauraa/ohraa ja valkuaislisää sekä tietty kivennäiset. Jokainen lehmä tarttee näitä, oli luomussa tai ei.
T: Tavallisen maitotilan emäntä
kirjoitella asioita. Googlettamalla löyty paljon FAKTA tietoa, viranomaisethan valvovat luomutuotantoa =säännökset löytyvät myös netistä. Mutta tiivistäen luomutuotannossa eläimille taataan paremmat elinlot, eli pääsevät ulkoilemaan jne. lisäksi eläimille syötetään parempaa ravintoa. Eron huomaa myös siinä tuotteessa (olkoon liha, maito, muna) esim. kun luomumaidon koostumusta on tutkittu, on huomattu sen olevan paljon ravinteikkaampaa mitä on tavallinen maito. Jotkut maitotilat Suomessa ovat liki luomutiloja vaikka eivät niitä virallisesti ole, mutta jos haluaa olla täysin varma mitä maitoa juo, niin kannattaa valita luomua.
kun luomulehmät syövät ravintoarvoltaan "köyhempää" ruokaa kuin tavislehmät. Ja kaiken lisäksi osa luomulehmistä joutuu elämään pienessä nälässä näin keväällä, kun luomuruoka alkaa loppua eikä uutta nurmea vielä ole.
Voisitko tarkentaa, miten se lehmän luomuravinto on parempaa? Joo, sekin on luomua, mutta ei sana luomu takaa ravintoarvoltaan parempaa ruokaa.
myös ulkona ympäri vuoden. Paitsi että eivät suostu ulos menemään...
Suomessa ei ole tehotuontantoa sellaisena kuin ihmiset sen mieltävät. Suomalaisella lypsytilalla edelleenkin jokainen eläin tunnetaan nimellä eikä pelkällä numerolla.
Enemmän kuin luomutuotanto merkitsee elintarviketeollisuuden toiminta. Siellä luomusta saadaan äkkiä kaikkea muuta kuin aitoa luomua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on tilalla liian vähän rehupinta-alaa. Mutta toki luomussa sadot eivät ole yhtä hyvät, mutta se pitää huomioida viljelyksessä.
Kai maitoa sentään voi juoda? Lypsylehmiähän ei tapeta?
Vastaus: Naudanlihan ja maidon tuotanto ovat samaa teollisuutta: naudanlihasta 90 % tulee lypsykarjatiloilta. Jotta lehmät jatkuvasti tuottaisivat maitoa, niiden on synnytettävä joka vuosi. Puolet vasikoista on sonneja, joita ei voi hyödyntää maidontuotannossa, vaan ne päätyvät lihantuotantoon ja teurastetaan yleensä noin 1-2 vuoden ikäisinä. Myös lehmät päätyvät teuraaksi, kun niiden pito ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Lehmien keski-ikä on jatkuvasti laskenut, sillä korkeat tuottavuusvaatimukset ovat lisänneet lehmien tuotantorasitussairauksia sekä heikentäneet niiden hedelmällisyyttä. Lehmät teurastetaan yleensä noin 3-5-vuotiaina, vaikka lehmä eläisi luontaisesti yli 10-vuotiaaksi.
Maitokarjan kasvatukseen liittyy myös merkittäviä hyvinvointiongelmia. Suuri osa navetoista on parsinavettoja, joissa naudat joutuvat olemaan kytkettynä kaulastaan kiinni, niin että ne eivät voi toteuttaa monia luontaisia käyttäytymismallejaan (esim. sosiaalinen käyttäytyminen ja laiduntaminen). Osa navetoista on kuitenkin pihattonavettoja, joissa naudoilla on mahdollisuus liikkumiseen. Pihattokasvatuksessa ongelmana on kuitenkin se, että lehmät yleensä nupoutetaan (poistetaan sarven aiheet) ilman kivunlievitystä, kun ne ovat vasikoita. Harvoissa pihatoissa on niin runsaasti tilaa, että siellä voisi pitää sarvellisia lehmiä. Lisäksi vaikka parsilehmille vaaditaan nykyisin kesäulkoilumahdollisuus, pihattolehmille kesäulkoilua ei vaadita.
Maidontuotannossa ongelmallista on myös se, että vasikat erotetaan emoistaan yleensä heti syntymän jälkeen, vaikka luontaisesti lehmä vieroittaisi vasikan asteittaisesti vasta noin 8-11 kuukauden ikäisenä. On kannattavampaa juottaa vasikoille halvempaa teollista juomarehua (joissa maitorasva on korvattu halvemmilla kasvirasvoilla ja osin myös sianrasvalla) kuin kalliimpaa lehmänmaitoa.
Lehmillä esiintyy myös erilaisia tuotantorasitussairauksia. Lehmien utareet on jalostettu hyvin suuriksi ja esimerkiksi nännivauriot ovat yleisiä. Osalla lehmistä käytetään utareliivejä. Myös utaretulehdukset, jalka- ja nivelongelmat, sorkkasairaudet sekä muut tuotannon ja olosuhteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat yleisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on tilalla liian vähän rehupinta-alaa. Mutta toki luomussa sadot eivät ole yhtä hyvät, mutta se pitää huomioida viljelyksessä.
sadosta kun ei koskaan tiedä. Tavistila voi ostaa naapurista lisää, luomutila ei, koska luomurehu ja -vilja maksavat niin paljon, ettei niihin ole varaa. Siksi juuri nyt monella tilalla pelataan aikaa: jos pian pääsee nurmelle, ei karjakokoa tarvitse pienentää. Jos tulee takatalvi, menee osa lahdattavaksi ja tuotanto putoaa.
Samaa säilörehua kuin muutkin ja lisäksi kauraa/ohraa ja valkuaislisää sekä tietty kivennäiset. Jokainen lehmä tarttee näitä, oli luomussa tai ei.
T: Tavallisen maitotilan emäntä
vaikka kuinka yrittäisit sinä tavallisen maitotilan emäntä. Teidän lehmiin pumpataan antibiootteja ja muitakin ylimääräisiä aineita, mitä Luomutilan lehmiin ei pumpata. Ja rehu on aivan erilaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai maitoa sentään voi juoda? Lypsylehmiähän ei tapeta? Vastaus: Naudanlihan ja maidon tuotanto ovat samaa teollisuutta: naudanlihasta 90 % tulee lypsykarjatiloilta. Jotta lehmät jatkuvasti tuottaisivat maitoa, niiden on synnytettävä joka vuosi. Puolet vasikoista on sonneja, joita ei voi hyödyntää maidontuotannossa, vaan ne päätyvät lihantuotantoon ja teurastetaan yleensä noin 1-2 vuoden ikäisinä. Myös lehmät päätyvät teuraaksi, kun niiden pito ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Lehmien keski-ikä on jatkuvasti laskenut, sillä korkeat tuottavuusvaatimukset ovat lisänneet lehmien tuotantorasitussairauksia sekä heikentäneet niiden hedelmällisyyttä. Lehmät teurastetaan yleensä noin 3-5-vuotiaina, vaikka lehmä eläisi luontaisesti yli 10-vuotiaaksi. Maitokarjan kasvatukseen liittyy myös merkittäviä hyvinvointiongelmia. Suuri osa navetoista on parsinavettoja, joissa naudat joutuvat olemaan kytkettynä kaulastaan kiinni, niin että ne eivät voi toteuttaa monia luontaisia käyttäytymismallejaan (esim. sosiaalinen käyttäytyminen ja laiduntaminen). Osa navetoista on kuitenkin pihattonavettoja, joissa naudoilla on mahdollisuus liikkumiseen. Pihattokasvatuksessa ongelmana on kuitenkin se, että lehmät yleensä nupoutetaan (poistetaan sarven aiheet) ilman kivunlievitystä, kun ne ovat vasikoita. Harvoissa pihatoissa on niin runsaasti tilaa, että siellä voisi pitää sarvellisia lehmiä. Lisäksi vaikka parsilehmille vaaditaan nykyisin kesäulkoilumahdollisuus, pihattolehmille kesäulkoilua ei vaadita. Maidontuotannossa ongelmallista on myös se, että vasikat erotetaan emoistaan yleensä heti syntymän jälkeen, vaikka luontaisesti lehmä vieroittaisi vasikan asteittaisesti vasta noin 8-11 kuukauden ikäisenä. On kannattavampaa juottaa vasikoille halvempaa teollista juomarehua (joissa maitorasva on korvattu halvemmilla kasvirasvoilla ja osin myös sianrasvalla) kuin kalliimpaa lehmänmaitoa. Lehmillä esiintyy myös erilaisia tuotantorasitussairauksia. Lehmien utareet on jalostettu hyvin suuriksi ja esimerkiksi nännivauriot ovat yleisiä. Osalla lehmistä käytetään utareliivejä. Myös utaretulehdukset, jalka- ja nivelongelmat, sorkkasairaudet sekä muut tuotannon ja olosuhteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat yleisiä.
Ei kannata viedä lehmää teurastamoon parin poikimisen jälkeen, vaan kyllä suomalainen lypsylehmä edelleen saavuttaa keskimäärin 5 vuoden iän eikä suinkaan päädy 3v iässä teuraaksi.
Toiseksi suurin osa suomalaisnavetoista on pihattoja, ei parsinavettoja.
Lisäksi lypsylehmää pidetään maidontuotannon takia. Vasikkaa ei vieroiteta päivän ikäisenä, mutta toisaalta jos vieroitus tehdään vasta vasikan ollessa 8 kk ikäinen, ei lehmä tuota maitoa, koska vasikka sen juo.
Utareita ei todellakaan ole jalostettu suuriksi, koska siitä ei olisi mitään hyötyä.Osa naisista käyttää rintaliivejä, mutta kukaan ei tule heille sanomaan, että heidät on jalostettu liian pitkälle :-).
Samaa säilörehua kuin muutkin ja lisäksi kauraa/ohraa ja valkuaislisää sekä tietty kivennäiset. Jokainen lehmä tarttee näitä, oli luomussa tai ei. T: Tavallisen maitotilan emäntä
vaikka kuinka yrittäisit sinä tavallisen maitotilan emäntä. Teidän lehmiin pumpataan antibiootteja ja muitakin ylimääräisiä aineita, mitä Luomutilan lehmiin ei pumpata. Ja rehu on aivan erilaista.
joita eläinlääkäri määrää sairauksiin. Niillä on varoaika, jolloin maitoa ei lypsetä tankkiin lainkaan. Suomessa lehmät saavat antibiootteja vain lääkärin määräyksestä, eivät ihmisten tavoin vapaasti apteekista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. puna-apilaa, ja kun lehmä syö puna-apilaa sen maidon rasvakoostumus on parempi vert. teollisella rehulla syötetyn lehmän maito.
Jos ajatellaan vastaavaa ihmisillä: niin suomalainen joka syö terveellisesti (marjoja, juureksia, kalaa, ruisleipää, maitotuotteita etc.) on terveempi mitä huonommin syövä (einesruokia, karkkeja, limuja).
Vaikka näennäisesti pystytään tekemään hyvää ruokaa ns. keinotekoisesti, niin ihmisen (ja eläinten) elimistö pystyy parhaiten hyödyntämään aitoja raaka-aineita. Jos ihminen syö kourallisen mustikoita metsässä, hän saa paremmin ne vitamiinit ja muut, mutta ei mitään turhaa, vert. joisi lasin aspartaamilla makeutettua kaupan mustikkakeittoa, jossa marjat on keitelty jne. eli ne ovat läpikäyneet ties mitkä prosessit missä hukkuu osa ravintoaineita +tuotteeseen on lisätty turhia asioita mukaan.
Myös eläimillä menee niin, aikanaa esim. kanoille annettiin rehua mikä sisälti jauhettua kalaa --> munat alkoivat maistua kalalta ja rehun koostumista piti muuttaa. Kanan ruokavalioon ei kuulu kala(!) tuossa oli kyseessä se, että haluttiin halvalla tehdä rehua missä tavallaan oli oikeita aineita mutta kanoille väärässä muodossa.
Sama juttu hullun lehmän taudissa: lehmille syötettiin rehua, mihin oli jauhettu niiden lajitovereiden luita. Jokaisen järki sanoo ettei voi olla oikein, koska lehmä ei ole lihansyödä, eikä varsinkaan syö omia lajitovereitaan.
Nythän tuo on kiellettyä, mutta mikä lienee seuraava kriisi alalla... Jos käyttää luomumaitoa ja luomulihaa, niin tietää ettei niille lehmille ole ties mitä syötetty, vaan niiden luonnolista ravintoa, kuten puna-apilaa.
2
Kai maitoa sentään voi juoda? Lypsylehmiähän ei tapeta? Vastaus: Naudanlihan ja maidon tuotanto ovat samaa teollisuutta: naudanlihasta 90 % tulee lypsykarjatiloilta. Jotta lehmät jatkuvasti tuottaisivat maitoa, niiden on synnytettävä joka vuosi. Puolet vasikoista on sonneja, joita ei voi hyödyntää maidontuotannossa, vaan ne päätyvät lihantuotantoon ja teurastetaan yleensä noin 1-2 vuoden ikäisinä. Myös lehmät päätyvät teuraaksi, kun niiden pito ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Lehmien keski-ikä on jatkuvasti laskenut, sillä korkeat tuottavuusvaatimukset ovat lisänneet lehmien tuotantorasitussairauksia sekä heikentäneet niiden hedelmällisyyttä. Lehmät teurastetaan yleensä noin 3-5-vuotiaina, vaikka lehmä eläisi luontaisesti yli 10-vuotiaaksi. Maitokarjan kasvatukseen liittyy myös merkittäviä hyvinvointiongelmia. Suuri osa navetoista on parsinavettoja, joissa naudat joutuvat olemaan kytkettynä kaulastaan kiinni, niin että ne eivät voi toteuttaa monia luontaisia käyttäytymismallejaan (esim. sosiaalinen käyttäytyminen ja laiduntaminen). Osa navetoista on kuitenkin pihattonavettoja, joissa naudoilla on mahdollisuus liikkumiseen. Pihattokasvatuksessa ongelmana on kuitenkin se, että lehmät yleensä nupoutetaan (poistetaan sarven aiheet) ilman kivunlievitystä, kun ne ovat vasikoita. Harvoissa pihatoissa on niin runsaasti tilaa, että siellä voisi pitää sarvellisia lehmiä. Lisäksi vaikka parsilehmille vaaditaan nykyisin kesäulkoilumahdollisuus, pihattolehmille kesäulkoilua ei vaadita. Maidontuotannossa ongelmallista on myös se, että vasikat erotetaan emoistaan yleensä heti syntymän jälkeen, vaikka luontaisesti lehmä vieroittaisi vasikan asteittaisesti vasta noin 8-11 kuukauden ikäisenä. On kannattavampaa juottaa vasikoille halvempaa teollista juomarehua (joissa maitorasva on korvattu halvemmilla kasvirasvoilla ja osin myös sianrasvalla) kuin kalliimpaa lehmänmaitoa. Lehmillä esiintyy myös erilaisia tuotantorasitussairauksia. Lehmien utareet on jalostettu hyvin suuriksi ja esimerkiksi nännivauriot ovat yleisiä. Osalla lehmistä käytetään utareliivejä. Myös utaretulehdukset, jalka- ja nivelongelmat, sorkkasairaudet sekä muut tuotannon ja olosuhteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat yleisiä.
Ei kannata viedä lehmää teurastamoon parin poikimisen jälkeen, vaan kyllä suomalainen lypsylehmä edelleen saavuttaa keskimäärin 5 vuoden iän eikä suinkaan päädy 3v iässä teuraaksi.Toiseksi suurin osa suomalaisnavetoista on pihattoja, ei parsinavettoja.
Lisäksi lypsylehmää pidetään maidontuotannon takia. Vasikkaa ei vieroiteta päivän ikäisenä, mutta toisaalta jos vieroitus tehdään vasta vasikan ollessa 8 kk ikäinen, ei lehmä tuota maitoa, koska vasikka sen juo.
Utareita ei todellakaan ole jalostettu suuriksi, koska siitä ei olisi mitään hyötyä.Osa naisista käyttää rintaliivejä, mutta kukaan ei tule heille sanomaan, että heidät on jalostettu liian pitkälle :-).
http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai maitoa sentään voi juoda? Lypsylehmiähän ei tapeta? Vastaus: Naudanlihan ja maidon tuotanto ovat samaa teollisuutta: naudanlihasta 90 % tulee lypsykarjatiloilta. Jotta lehmät jatkuvasti tuottaisivat maitoa, niiden on synnytettävä joka vuosi. Puolet vasikoista on sonneja, joita ei voi hyödyntää maidontuotannossa, vaan ne päätyvät lihantuotantoon ja teurastetaan yleensä noin 1-2 vuoden ikäisinä. Myös lehmät päätyvät teuraaksi, kun niiden pito ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Lehmien keski-ikä on jatkuvasti laskenut, sillä korkeat tuottavuusvaatimukset ovat lisänneet lehmien tuotantorasitussairauksia sekä heikentäneet niiden hedelmällisyyttä. Lehmät teurastetaan yleensä noin 3-5-vuotiaina, vaikka lehmä eläisi luontaisesti yli 10-vuotiaaksi. Maitokarjan kasvatukseen liittyy myös merkittäviä hyvinvointiongelmia. Suuri osa navetoista on parsinavettoja, joissa naudat joutuvat olemaan kytkettynä kaulastaan kiinni, niin että ne eivät voi toteuttaa monia luontaisia käyttäytymismallejaan (esim. sosiaalinen käyttäytyminen ja laiduntaminen). Osa navetoista on kuitenkin pihattonavettoja, joissa naudoilla on mahdollisuus liikkumiseen. Pihattokasvatuksessa ongelmana on kuitenkin se, että lehmät yleensä nupoutetaan (poistetaan sarven aiheet) ilman kivunlievitystä, kun ne ovat vasikoita. Harvoissa pihatoissa on niin runsaasti tilaa, että siellä voisi pitää sarvellisia lehmiä. Lisäksi vaikka parsilehmille vaaditaan nykyisin kesäulkoilumahdollisuus, pihattolehmille kesäulkoilua ei vaadita. Maidontuotannossa ongelmallista on myös se, että vasikat erotetaan emoistaan yleensä heti syntymän jälkeen, vaikka luontaisesti lehmä vieroittaisi vasikan asteittaisesti vasta noin 8-11 kuukauden ikäisenä. On kannattavampaa juottaa vasikoille halvempaa teollista juomarehua (joissa maitorasva on korvattu halvemmilla kasvirasvoilla ja osin myös sianrasvalla) kuin kalliimpaa lehmänmaitoa. Lehmillä esiintyy myös erilaisia tuotantorasitussairauksia. Lehmien utareet on jalostettu hyvin suuriksi ja esimerkiksi nännivauriot ovat yleisiä. Osalla lehmistä käytetään utareliivejä. Myös utaretulehdukset, jalka- ja nivelongelmat, sorkkasairaudet sekä muut tuotannon ja olosuhteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat yleisiä.
Ei kannata viedä lehmää teurastamoon parin poikimisen jälkeen, vaan kyllä suomalainen lypsylehmä edelleen saavuttaa keskimäärin 5 vuoden iän eikä suinkaan päädy 3v iässä teuraaksi. Toiseksi suurin osa suomalaisnavetoista on pihattoja, ei parsinavettoja. Lisäksi lypsylehmää pidetään maidontuotannon takia. Vasikkaa ei vieroiteta päivän ikäisenä, mutta toisaalta jos vieroitus tehdään vasta vasikan ollessa 8 kk ikäinen, ei lehmä tuota maitoa, koska vasikka sen juo. Utareita ei todellakaan ole jalostettu suuriksi, koska siitä ei olisi mitään hyötyä.Osa naisista käyttää rintaliivejä, mutta kukaan ei tule heille sanomaan, että heidät on jalostettu liian pitkälle :-).
<a href="http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…" alt="http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…">http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…;
eikä tietoa, eihän siellä ole yhtäkään ihmistä, joka osaisi edes lukea tilastoja!
Animaliaan vetoaminen faktana on sama asia kuin väittäisi joulupukin olevan totta. Jokainen tietää, että ei ole, mutta tyhmimmät haluavat säilyttää lapsenuskonsa.
Esim. puna-apilaa, ja kun lehmä syö puna-apilaa sen maidon rasvakoostumus on parempi vert. teollisella rehulla syötetyn lehmän maito. Jos ajatellaan vastaavaa ihmisillä: niin suomalainen joka syö terveellisesti (marjoja, juureksia, kalaa, ruisleipää, maitotuotteita etc.) on terveempi mitä huonommin syövä (einesruokia, karkkeja, limuja). Vaikka näennäisesti pystytään tekemään hyvää ruokaa ns. keinotekoisesti, niin ihmisen (ja eläinten) elimistö pystyy parhaiten hyödyntämään aitoja raaka-aineita. Jos ihminen syö kourallisen mustikoita metsässä, hän saa paremmin ne vitamiinit ja muut, mutta ei mitään turhaa, vert. joisi lasin aspartaamilla makeutettua kaupan mustikkakeittoa, jossa marjat on keitelty jne. eli ne ovat läpikäyneet ties mitkä prosessit missä hukkuu osa ravintoaineita +tuotteeseen on lisätty turhia asioita mukaan. Myös eläimillä menee niin, aikanaa esim. kanoille annettiin rehua mikä sisälti jauhettua kalaa --> munat alkoivat maistua kalalta ja rehun koostumista piti muuttaa. Kanan ruokavalioon ei kuulu kala(!) tuossa oli kyseessä se, että haluttiin halvalla tehdä rehua missä tavallaan oli oikeita aineita mutta kanoille väärässä muodossa. Sama juttu hullun lehmän taudissa: lehmille syötettiin rehua, mihin oli jauhettu niiden lajitovereiden luita. Jokaisen järki sanoo ettei voi olla oikein, koska lehmä ei ole lihansyödä, eikä varsinkaan syö omia lajitovereitaan. Nythän tuo on kiellettyä, mutta mikä lienee seuraava kriisi alalla... Jos käyttää luomumaitoa ja luomulihaa, niin tietää ettei niille lehmille ole ties mitä syötetty, vaan niiden luonnolista ravintoa, kuten puna-apilaa. 2
ohraa ja kauraa, koska teollinen rehu on kallista ja turhaa. Miksi luulet, että pellot ovat täynnä valkoisia rehupalleroita? Ilokseenko maanviljelijät niitä tekevät vai sittenkin lehmille ruuaksi?
Luomulehmille voi syöttää vaikka kalajauhoja, kunhan ei kerro siitä tarkastajalle. Uskosi luomuun on vankka, mutta vain uskoa.
Ja luomu on todellakin paljon laadukkaampaa. Parhaiten sen huomaa monissa kasviksissa, esim. mansikassa, tomaatissa ja lähes kaikissa hedelmissä. Meillä ei kukaan voi syödä tavallisia tomaatteja, heti on suu haavaumilla, mutta luomutomaatteja voi syödä vaikka kilon, eikä mitään oireita tule.
Mikä lie maidossakin, mutta tavallinen maito ei sovi lapsille, saavat mahan kipeäksi ja ripulille, mutta luomumaidosta ei. Jotain eroahan siinä tuotannossa ja varmaankin ravinnossa on. Meillä haetaan nykyään maito suoraan tuosta naapurin luomunavetasta ja voi että se on hyvää. Ei ole lisäaineilla pumpattu niinkuin tavallinen kaupan maito. Tuo luomutilan isäntä on kyllä mulle vakuuttanut, että heillä ei ole rehu loppunut koskaan kesken.
Ostapa ap korsirehulla syötetyn luomupihvikarjan lihaa ja paista miehellesi pihvi. On kyllä todellinen tuohisuu jos ei huomaa mitään eroa tuohon tavanomaiseen kumipihviin, joka ei maistu harakalle eikä seipäälle.
Toivottavasti Ollilan visioima luomu-Suomi toteutuu. Se olis vaan pitänyt alkaa toteuttamaan jo 20 vuotta sitten, niin nyt oltaisiin etulyöntiasemassa viennissä. Itse olen ollut vankkumaton luomun kannattaja jo yli 20 v. Nyt kun oli tuo kananmunapula ja piti ostaa tavallisia munia, niin ihmetteli että se edes sama elintarvike kun luomumuna. Mies tuumi että ollaan ilman niinkauan kunnes saadaan taas aitoja munia. Onneksi löytyi luomutila, josta saa ostaa suoraan munia.
Kai maitoa sentään voi juoda? Lypsylehmiähän ei tapeta? Vastaus: Naudanlihan ja maidon tuotanto ovat samaa teollisuutta: naudanlihasta 90 % tulee lypsykarjatiloilta. Jotta lehmät jatkuvasti tuottaisivat maitoa, niiden on synnytettävä joka vuosi. Puolet vasikoista on sonneja, joita ei voi hyödyntää maidontuotannossa, vaan ne päätyvät lihantuotantoon ja teurastetaan yleensä noin 1-2 vuoden ikäisinä. Myös lehmät päätyvät teuraaksi, kun niiden pito ei ole enää taloudellisesti kannattavaa. Lehmien keski-ikä on jatkuvasti laskenut, sillä korkeat tuottavuusvaatimukset ovat lisänneet lehmien tuotantorasitussairauksia sekä heikentäneet niiden hedelmällisyyttä. Lehmät teurastetaan yleensä noin 3-5-vuotiaina, vaikka lehmä eläisi luontaisesti yli 10-vuotiaaksi. Maitokarjan kasvatukseen liittyy myös merkittäviä hyvinvointiongelmia. Suuri osa navetoista on parsinavettoja, joissa naudat joutuvat olemaan kytkettynä kaulastaan kiinni, niin että ne eivät voi toteuttaa monia luontaisia käyttäytymismallejaan (esim. sosiaalinen käyttäytyminen ja laiduntaminen). Osa navetoista on kuitenkin pihattonavettoja, joissa naudoilla on mahdollisuus liikkumiseen. Pihattokasvatuksessa ongelmana on kuitenkin se, että lehmät yleensä nupoutetaan (poistetaan sarven aiheet) ilman kivunlievitystä, kun ne ovat vasikoita. Harvoissa pihatoissa on niin runsaasti tilaa, että siellä voisi pitää sarvellisia lehmiä. Lisäksi vaikka parsilehmille vaaditaan nykyisin kesäulkoilumahdollisuus, pihattolehmille kesäulkoilua ei vaadita. Maidontuotannossa ongelmallista on myös se, että vasikat erotetaan emoistaan yleensä heti syntymän jälkeen, vaikka luontaisesti lehmä vieroittaisi vasikan asteittaisesti vasta noin 8-11 kuukauden ikäisenä. On kannattavampaa juottaa vasikoille halvempaa teollista juomarehua (joissa maitorasva on korvattu halvemmilla kasvirasvoilla ja osin myös sianrasvalla) kuin kalliimpaa lehmänmaitoa. Lehmillä esiintyy myös erilaisia tuotantorasitussairauksia. Lehmien utareet on jalostettu hyvin suuriksi ja esimerkiksi nännivauriot ovat yleisiä. Osalla lehmistä käytetään utareliivejä. Myös utaretulehdukset, jalka- ja nivelongelmat, sorkkasairaudet sekä muut tuotannon ja olosuhteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat yleisiä.
Ei kannata viedä lehmää teurastamoon parin poikimisen jälkeen, vaan kyllä suomalainen lypsylehmä edelleen saavuttaa keskimäärin 5 vuoden iän eikä suinkaan päädy 3v iässä teuraaksi. Toiseksi suurin osa suomalaisnavetoista on pihattoja, ei parsinavettoja. Lisäksi lypsylehmää pidetään maidontuotannon takia. Vasikkaa ei vieroiteta päivän ikäisenä, mutta toisaalta jos vieroitus tehdään vasta vasikan ollessa 8 kk ikäinen, ei lehmä tuota maitoa, koska vasikka sen juo. Utareita ei todellakaan ole jalostettu suuriksi, koska siitä ei olisi mitään hyötyä.Osa naisista käyttää rintaliivejä, mutta kukaan ei tule heille sanomaan, että heidät on jalostettu liian pitkälle :-).
<a href="<a href="http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…" alt="http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…">http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…;" alt="<a href="http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…" alt="http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…">http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…;"><a href="http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…;" alt="http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…;">http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoeläimet/…;
eikä tietoa, eihän siellä ole yhtäkään ihmistä, joka osaisi edes lukea tilastoja!Animaliaan vetoaminen faktana on sama asia kuin väittäisi joulupukin olevan totta. Jokainen tietää, että ei ole, mutta tyhmimmät haluavat säilyttää lapsenuskonsa.
Että miksi uskoisin yhtään sen enempää anonyymisti vauvapalstalle kirjoittavaa henkilöäkään tai maatilalaista jonka leipä on kiinni siitä mitä ihmiset uskovat. Tottahan toki he puhuvat luomutiloja vastaan, jotta ihmiset ostasivat heidän tuotteitaan. Mutta onneksi ihmisillä on aivot ja moni on myös kiinnostunut eläinten hyvinvoinnista!
Luomulehmän kriteerit ovat paljon tiukemmat kuin tavanomaisen:
-talviulkoilutus
-kaikki lehmän rehun oltava luomua
-hoidetaan toki tarpeen vaatiessa antibiooteilla mutta varoaika on tupla pidempi kuin tavanomaisilla, eli maito lypsetään hukkaan, ei lähetetä meijeriin
-poikimiskarsinat poikiville lehmille, vasikka vierihoidossa (saa itse imeä emää)
-nupoutuksen tekee eläinlääkäri, joka rauhottaa ja puuduttaa vasikan ennen nupoutusta ja kipulääkitsee sen (näin tehdään kyllä nykyisin suuressa määrin myös tavanomaisilla tiloilla)
Tässä ei tullut varmaankaan vielä kaikki kriteerit mutta luotettavaa lisätietoa löytyy esim täältä:
http://www.evira.fi/portal/fi/evira/lomakkeet_ja_ohjeet/luomu/
http://www.luomu.fi
t. yks emäntä vaan
voisin sanoa, että Suomessa ja nimenomaan Suomessa tavallisella perheviljelmällä tuotetulla lypsylehmämaidolla tai naudanlihalla ei ole suurtakaan eroa, onko se sitten luomua tai ns. tavallisesti tuotettua, ruokinta on muutenkin niin lähellä toisiaan. Lehmät elävät pääasiassa tilalla tuotetulla korsirehulla, joka peruslannoitetaan useimmiten tilan omalla karjanlannalla ja lisäksi normaalilla tilalla annetaan lisätyppeä. Luomumaidossa yleensä on vähemmän seleeniä. Tavallisessa tuotannossa lypsylehmät nykyään viettävät aikansa pääasiallisesti piahttonavetoissa, joissa ne pääsevät jaloittelemaan ihan samalla tavalla kuin luomutuotannossa olevat lypsylehmät.
Sama pätee aika pitkälle myös lihanautoihin, siellä tosin viljan osuus ruokinnassa saattaa olla suurempi, mutta sekin on yleensä omalla tilalla tuotettua, hyvälaatuista viljaa.
Sianlihan tuotannossa tilanne on hieman toinen, siellä siat ruokitaan suurimmaksi osaksi viljalla/ostorehulla, mutta jälleen kerran vilja on suurimmaksi osaksi tuotettu samalla tilalla ja sen kasvattamiseen käytetään oman tilan lietelanta. Torjunta-ainejäämiä suomalaisesta rehuviljasta ei käytännöllisesti katsoen löydy, esim. tuholaistorjunnoissa sekä kasvitautitorjunnassa Suomea auttaa kovasti tämä talvi.
Kanamunatuotannossa hyvä peruste luomumunien ostolle on eettisyys, siellä tosiaan luomutuotannossa voidaan ajatella, että kanoilla on paremmat oltavat.
Luomubroilereista on tässä yhteydessä turha puhua, lähes koko luomubroilerimäärä, jota Suomessa myydään on tuontitavaraa, jota käytännössä on mahdoton valvoa.
Tero
kirjoitella asioita. Googlettamalla löyty paljon FAKTA tietoa, viranomaisethan valvovat luomutuotantoa =säännökset löytyvät myös netistä.
Mutta tiivistäen luomutuotannossa eläimille taataan paremmat elinlot, eli pääsevät ulkoilemaan jne. lisäksi eläimille syötetään parempaa ravintoa.
Eron huomaa myös siinä tuotteessa (olkoon liha, maito, muna) esim. kun luomumaidon koostumusta on tutkittu, on huomattu sen olevan paljon ravinteikkaampaa mitä on tavallinen maito. Jotkut maitotilat Suomessa ovat liki luomutiloja vaikka eivät niitä virallisesti ole, mutta jos haluaa olla täysin varma mitä maitoa juo, niin kannattaa valita luomua.