Miten mä en vieläkään ole sisäistänyt, että lastenhoito vie kaiken ajan?

vois alkaa toivoa, että saa joskus sen oman skarpin olemuksen takaisin, joka oli ennen lapsia?

Meidän lapset on 10kk ja 2v, saan tehtyä jotain keskittymistä vaativaa vain, jos lapset nukkuvat. Yritän aina survoa heidät päikkäreille samaan aikaan. Illalla menevät petiin klo 20, nukahtavat 21 mennessä ja sitten teen hommia klo 23 saakka.



Opiskelen ja se vaatii keskittymistä.

Luulen että tuo jotenkin liittyy joihinkin alkukantaisiin äidinvaistojuttuihin. Eli vaikka joku muu hoitaisikin lapsia sitä vaan on vaistomaisesti valppaana koska äidin tehtävä on suojella lapsia.



Itse huomaan tuon valppaustilan siinä, että lapsen ollessa isällään nukun kuin tukki ja taas kun lapsi kotona herään pienimpäänkin risahdukseen ja uni on kevyempää.

Opiskelen päivisin kolme tuntia viikossa eli aina silloin, kun esikoinen on hoidossa ja nuorempi päiväunilla. Lisäksi opiskelen joka ilta tunnin, 2200-2300, aloitan kun nuorempi on vihdoin nukahtanut.

siten, että laittaa lapsen hoitoon tai hommaa hoitajan. Itse jatkon väitöskirjan tekoa, kun lapsi oli 1 kk ikäinen. Mulla kävi hoitaja kotona kaksi kertaa viikossa 5 tuntia kerrallaan ja sulkeuduin eri huoneeseen työskentelemään. Lapsi aloitti hoidossa 1,5-vuotiaana. Iltaisin tietty myös on mahdollista, mutta silloin tuntuu usein, että tehokkain aivokapasiteetti on jo käytetty.

Tuo oli ainakin minulle vaikeinta ja vaativinta aikaa. Kun pienin on reilusti uli 3v, elämä helpottuu niiin paljon. Kun se nuorempi on 4-5v, alkaa jopa tulla toistuvasti mieleen, 'mitä mä tekisin'. Vapautuu siis kummasti aikaa kun lapset keksivät itse tekemistä, ovat kaverien kanssa ulkona, kaverien luona käymässä jne. Tämä se taas vasta outoa on :) Ja olen varmaan aika samantyyppinen kuin sinäkin, että pään toimimattomuus häiritsi. Kyllä se palautuu ja kaikki helpottuu, usko vain!

jos ei ole kunnianhimoa tuon enempää, niin mikäpä siinä.

Itse kärsin samasta asiasta kuin ap. Minulla on yksi lapsi, toivottu ja erittäin rakas. Silti tarvitsisin paljon aikaa esimerkiksi opiskeluun (harrastus), käsitöiden tekemiseen, musisoimiseen, lukemiseen jne. En vain ehdi.

Omien juttujen aika on vasta, kun lapsi on nukkumassa, sillä ei keskittymistä vaativien juttujen tekeminen onnistu lapsen kanssa kovin hyvin. Voisin puuhastella niitä yökaudet, mutta töissäkin pitää käydä.

Ehkä joskus minulla on enemmän aikaa omille harrastuksilleni.

Tavalliset kotityöt ehtii hyvin tehdä eli ruuan, leivonnan, siivouksen ja pyykkihuollon. Pihatöistä haravoinnit tähän vuodenaikaan menee mukavasti. Vielä en ole keksinyt, miten lapset estäisivät kotitöitten teon, vaikka olenkin pitkälle iltaan yksin heidän kanssaan. Tällä hetkellä kolme pientä lasta.

Tavalliset kotityöt ehtii hyvin tehdä eli ruuan, leivonnan, siivouksen ja pyykkihuollon. Pihatöistä haravoinnit tähän vuodenaikaan menee mukavasti. Vielä en ole keksinyt, miten lapset estäisivät kotitöitten teon, vaikka olenkin pitkälle iltaan yksin heidän kanssaan. Tällä hetkellä kolme pientä lasta.

taisi puhua keskittymistä vaativista tekemisistä, eikä kotitöistä, joihin lapset voivat vaikka osallistua. Ei minullakaan niihin ole muuta keinoa kuin tehdä kotihommat valmiiksi niin, että kun lapset nukkuvat, aikaa jää niille omille tekemisille.

varmaan onkin ongelmallista, jos tosiaan keskeytykset häiritsee tai tarvitsisit ehdotonta hiljaisuutta. Mulla ei ole ollut moista ongelmaa, hyvin olen pystynyt lukemaan ja kirjoittamaan esseitä ym (ihan vain omaksi ilokseni avoimessa yliopistossa), toki esim. korttiaskartelu ja ompelu/kutominen on sellainen juttu, jota yleensä ei tule kauheasti tehtyä lasten ( 4 kpl) ollessa hereillä, joku pikanen kortti vaan esimerkiksi, kun en halua, että käyvät käsiksi mun varastoihin... Mutta siis nyt vaan opettelet keskittymään paremmin - miten, sitä mä en tiedä, kun mun keskittymistä ei ole koskaan mikään ympäröivä haitannut.

Mulla on taas yksi-vuotias eikä tosiaan ole samalla lailla omaa aikaa perheen keskellä kuin oli kun edellinen oli noin 3. Parisen vuotta niin, elämäsi on jo erilaista, paitsi jos intoudut tekemään lisää lapsia.

iän karttuessa

Tavalliset kotityöt ehtii hyvin tehdä eli ruuan, leivonnan, siivouksen ja pyykkihuollon. Pihatöistä haravoinnit tähän vuodenaikaan menee mukavasti. Vielä en ole keksinyt, miten lapset estäisivät kotitöitten teon, vaikka olenkin pitkälle iltaan yksin heidän kanssaan. Tällä hetkellä kolme pientä lasta.

- olet vastuullinen ja se on lastesi etu ap

Joo, en tosiaan tarkoittanut kotitöitä, enkä muutakaan sellaista puuhastelua, jossa ei tarvi mitenkään erityisesti keskittyä tai oppia uutta. Tarkoitan tilanteita, joissa minun pitäisi esimerkiksi opiskella, oppia tai tehdä tarkkuutta vaativia asioita.



Olen tosi hämmästynyt, että mulla on nykyään niin huono keskittymiskyky. Olen asunut koko nuoruuteni opiskelijasoluissa, eikä mun elämää ja opiskeluja haitannut tuolloin, vaikka naapurihuoneessa ois jodlannut kymmenen humalaista teekkaria tai kämppis popittanut yötä päivää. Pystyin sulkemaan kaiken melun pois ja keskittymään, mut lasten äänet on eri asia. Jotenkin siinä ei ole mitään on/off-näppäintä, vaikka tiedänkin että lapsilla ei ole mitään hätää.



Tällaista tää kai sitten on teillä muillakin, ja helpottaa ajan kanssa.

Ourait, pienempi heräsi, kiitos kaikille vastanneille. :)

ap.

En pysty tekemään mitään järkevää, kun lapsipuolet ovat meillä. Haahuilen vaan päivät pitkät, en edes joudu hoitamaan heitä koko ajan, mutta en silti oikeastaan tee yhtään mitään. Roikun netissä ja pyörin ympäri taloa, siivoan ja teen kotitöitä. Kaikki vähänkään järkevämpi homma jää retuperälle. Opiskelusta ei tule yhtään mitään, mutta ei tule edes telkkarin katsomisestakaan! Huoh...

Jatkuva keskeytys haittaa kognitiivisia toimintoja, eli suomeksi tyhmentää.



Minulla on sama ilmiö, vaikka olen mies - mutta olenkin yksinhuoltaja. Nyt lapset alkavat olla sen verran isoja, että aikaa alkaisi olla, mutta odottelen vieläkin sen keskittymiskyvyn palautumista. Ei ole vielä näkynyt takaisin.



Onneksi organisaatiokyky on parantunut, joten se kompensoi jotakin.

[i

Onko muilla tällaista? Vai ootteko keksineet jonkun viisastenkiven, miten lasten kanssa ollessakin saa tehtyä jotain, joka vaatii keskittymistä?

[/quote]

makasin sohvalla ja luin tenttikirjaa, siinä saattoi hyvinki mennä tunnin verran että pystyi keskittymään.

Tavalliset kotityöt ehtii hyvin tehdä eli ruuan, leivonnan, siivouksen ja pyykkihuollon. Pihatöistä haravoinnit tähän vuodenaikaan menee mukavasti. Vielä en ole keksinyt, miten lapset estäisivät kotitöitten teon, vaikka olenkin pitkälle iltaan yksin heidän kanssaan. Tällä hetkellä kolme pientä lasta.