Keskustelu - Rasvansiirto rintoihin | Aihe vapaa

2013-12-15T20:15:53

Onko kenellekään tehty? Kokemuksia kertokaa!

Vierailija

1/62 |

07.02.2014 | 12:50

Näytä aiemmat lainaukset

Hei! Kirjoitin tämän toiselle foorumille jo, joten kopioidaan sama turina tänne :)

--

Hei! Tässä oma raporttini ekasta 2,5 viikosta siirron jälkeen - vaikkapa vinkeiksi niille jotka ovat menossa ko. operaatioon tai pohtivat sellaiseen menemistä :)

Minulla korjattiin siirrolla lievää epäsymmetriaa, joka on aiheuttanut henkisiä haavoja ja arpia parisenkymmentä vuotta. Minulla ei ole lapsia/imetyksiä takana. Konsultaatiossa lääkäri sanoi, että rinnat ovat ideaalit siirtoon, löysää ihoa on tarpeeksi, vaikkei kovin paljoa pystykään kerralla siirtämään. En ole kauneuskirurgiafani, ja koin jotenkin olevani tekopyhä ja osittain soimasin itseäni turhamaisuudesta leikkauspäätöstä miettiessä. Mutta joka kerta tulin pään sisäisissä pohdinnoissa lopputulokseen, että tämä päätös rasvansiirtoon menemisestä on oikea, ja haluan antaa itselleni mahdollisuuden olla häpeämättä. Olen tosi tyytyväinen, että päätin mennä.

Isompaan rintaan tehtiin myös pieni ihon kiristys, ja jo tämä korjasi kokoeroa paljon. Pienempään rintaan siirrettiin lopulta vain 80ml enemmän rasvaa suurempaan verrattuna, rasvaa laitettiin myös rintalihaksiin. Olen hoikka, joten rasvaa otettiin sekä reisien ratsupaikoista että jenkkakahvoista selän puolelta. Varapaikkana oli myös reisien sisäsyrjät, mutta onneksi niihin ei tarvinnut kajota. Operaatio sujui hyvin, ja hoitohenkilökunta oli aivan ykkösluokkaa, todella ystävällisiä ja ihania ihmisiä, aivan kuten kirurgi Hilkka Peltoniemikin. Operaatio tehtiin Laser Tilkassa Helsingissä, nukutuksessa. Sairaalaan menin aikaisin aamulla ja klo17 paikkeilla sain lähteä.

Reisistä vuosi jonkin verran ekan päivän aikana nestettä ulos, ja olo oli tietysti melko vaivalloinen turvotuksen ja kipujen takia. Nukkuen ja hyvissä kipulääkemömmöissä meni pari kolme ensimmäistä päivää, sängyssä puoli-istuvassa asennossa sekä tasaisin väliajoin köpötellen ympäri kotia. Itseasiassa vaivalloisinta oli liikkeelle lähteminen (tai alas istuminen/makaamaan käyminen), liikkuminen tuntui tosi hyvältä. Öisin heräilin muutaman tunnin välein ekat 3-4 yötä liikkumaan, koska paikallaan oli vaikea olla samassa asennossa. Aloin myös leikkauksen jälkeisenä päivänä venyttelemään varovasti, kuten ohjeissa oli neuvottu. Käytin reisillä ja kyljillä kylmäpusseja pari kertaa päivässä muutaman ekan päivän ajan, ja turvotus olikin poissa parissa päivässä. Tukisukkia pidin ekat kolme päivää.

Reisissä oli useamman kämmenen kokoiset mojovat mustelmat, joita aloin parin päivän päästä hoitamana Trombosol Forte voiteella kerran päivässä - nyt 2,5 vk jälkeen mustelmat ovat poissa, ja kivut ovat olleet poissa jo noin viikon. Jalkonen "tömistäminen" lattiaan tuntuu epämiellyttävältä reisien täristessä, ihon tunto on normaali. Kyljissä on molemmin puolin noin kämmenen kokoinen kohta, jossa iho on tunnoton, ja tämän kohdan alla kudos aristaa aavistuksen painaessa. Kyljet ovat vähän kireämmän tuntuiset, joten niitä venyttelen pari kertaa päivässä. Olen ihan ihmeissäni, miten pienikin rasvaimu noissa kohdissa voi muuttaa kehon ilmettä. Takapuoleni näyttää jotenkin paljon kauniimman pyörältä, kun "pahkurat" on poissa, ja tuo pyöreys korostunee vielä jenkkojen pienennyttyä. Ja uskon, että haavojen parannuttua täysin ei tule olemaan mitään paljaalle silmälle näkyviä merkkejä siitä, että mulle olisi tehty imu.

Mainittakoon tähän myös, että leikkauksen ja lääkkeiden (anestesia, panacod, burana800, antibiootti) jäljiltä elimistö oli tietysti aika sekaisin, joten maha lakkasi kokonaan toimimasta 4 päiväksi. Olin pitänyt ruokailun määrästä ja säännöllisyydestä kiinni, joten olo alkoi olla aika turvonnut ja ähky. Apteekin laksatiivilääkkeet auttoivat asiaan päivässä, ja sen jälkeen maha toimi lääkkeittä normaalisti. Suihkussa olen käynyt päivittäin varovaisesti etten kastelisi haavateippejä turhaan (erityisesti muoto-ompeleen takia), ja olen kuivannut ne varovasti painellen (ja rinnoissa olevia teippejä myös alhaisella lämmöllä etäältä hiustenkuivaajalla)

Olen pitänyt rinnat lämpimänä huolellisesti ja tietysti paineesta vapaana. Silkkinen kaulahuivi toimii alimpana vaatekerroksena, kierros kaulan ympärillä ja päädyt rintojen päällä aseteltuna. Lämmittää hyvin. Päällä on vanha löysä t-paita, josta olen lisäksi leikannut kainalot auki. Siihen laitan päälle ohkaisen avoimen neuletakin käsivarsia ja rintojen sivuja lämmittämään, ja vielä löysän ison toppaliivin, jonka olen vyöllä kiristänyt vyötäröltä paikoilleen, niin että rintojen päällä olevia osia vaatteista voi nostaa pussimaisesti ylöspäin - ei tule painetta ollenkaan, mutta lämpöä riittämiin. Tämän kaiken päälle olen sitten virittänyt vielä yhden neuletakin avoimena. Villasukat on jalassa koko ajan, tuntuu pysyvän kroppa lämpimänä paremmin.

Viiden ekan yön jälkeen tuntui siltä, että en enää pysty nukkumaan puoli-istuvassa asennossa, ja rupesin laskemaan asentoa yö yöltä normaalimpaa kohti. Olen pitänyt peittona untuva-peittoa. Se kun on hyvin kevyt, mutta silti paksu ja lämmin. Sen saa helposti muotoiltua rintojen päällä "kummuksi". Eikä tarvitse kerroksittain ahdistavia vaatteita yöksi.

Tukiasuun olen jo tottunut, mutta on kyllä ihanaa, että saan nyt jo riisua sen yöksi pois päältä. Mielestäni on helpointa pukea se sängyssä selällään maaten päälle, lantiota nostamalla. Minulla ei varmaankaan ole roikkuvaa ihoa imun jäljiltä juurikaan, mutta olen silti yrittänyt olla tarkkana ihon asettelusta puvun alle. Asussa häiritsevintä on se, että vyötärö tahtoo valua alaspäin, ja saan jatkuvasti yrittää vetää sitä vyötärön kapeimmasta kohdasta ylöspäin.

Venyttelen päivittäin, mutta odotan innolla sitä, että pääsen taas liikkumaan normaalisti. En ole uskaltanut tehdä yläkropalla juuri mitään (ekat 2 viikkoa en edes kantanut mitään, edes kauppakasseja), sillä ohjeissa sanotaan että rintalihaksia ei saa treenata 3vk, jos niihin on siirretty rasvaa. Kun varoo sitä, ettei rinnoille vaan tulisi painetta, huomaan että asentoni on jatkuvasti vähän etukumara, ja yläselkä pyöreänä. Tähän päälle kun yhdistää yksitoikkoisen nukkuma-asennon selällään (olen ennen nukkunut suurimmaksi osaksi kyljellään), ja sairaslomalla paikallaan olemisen, ja sen, että itselläni on aktiivinen liikuntatausta, keho huutaa liikkumista kovaan ääneen... En kuitenkaan aio siihen 4 viikkoon asti tehdä mitään sellaista, missä rinnat heiluvat tai tärisevät.

Oma kokemukseni on, että ainakin 1,5 viikkoa pitäisi olla sairaslomaa, ja sen jäkeen voi tehdä toimistotyyppistä työtä (mutta ei mitään fyysistä). Ja on ihan kiva juttu, jos kotona on joku auttamassa + käymässä kaupassa ekan viikon/parin ajan, ja vaikkapa ruokaa pakastimessa valmiina. Vaikka jo leivän leikkaaminen on aika hankalaa, parin viikon kohdalla jo ihan ok :D

Rinnoista on lähtenyt kaikki turvotus pois, ja lievät mustelmat ovat lähes kokonaan poissa. 2 viikon kohdalla vaihdoin haavateipit ja puhdistin haavat. Kaikki näyttää hyvältä, myös muoto-ommel (jota tulen jatkossa hoitamaan silikonigeelillä, että arvesta tulisi vaalea ja huomaamattomampi). Muoto-ommelta pitää tukea 3kuukautta haavateipeillä, ettei arpi lähde leviämään. Rinnat ovat aikaisempaan verrattuna isot ja todella kauniit :) Ennen pienempi rinta on nyt ihan hitusen isompi, ja kokoero tasoittunee vielä, sillä oletan että rasvaa vielä lähtee. Jännittävää on nähdä, miltä näyttävät sitten kun tulos on lopullinen. Oletin, että mahtuisin edelleen vahvoihin liiveihini, sillä en odottanut rintojen koon juuri muuttuvan. Saa nähdä. Raportoin sitten 3kk kohdalla uudelleen!

Tsemppiä kaikille siirtopotilaille ja tuleville sellaisille :)

Vastaa

Tapahtumat

Rasvansiirto rintoihin

Kommentit (62)