Tappeleeko teidän lapset niin, että satuttavat toisiaan?

2v ja 3,5v ja jatkuvaa mukiloimista ja lällättelyä. Keran jouduttiin päivystykseen menemään kun nuoremmalta käytiin liimauttamassa otsa kiinni.



Itse olen pienenä lyönyt haarukan isoveljen päähän pystyyn kun suutuin. Ja veli on mua 6 vuotta vanhempi että ei se iso ikäero vielä tarkota ettei vois tapella :D

niin että toisella on nyt mustelma poskessa, vanhemmalla :=/

toinen hakkasi eilen toisen päätä lattiaan. Molemmat alle kouluikäisiä.

Aikaisemmin nuoremmalla oli tapana purra, mutta tämä onneksi jo saatu karistettua pois. Isompi on muutenkin sen verran sovinnollinen tyyppi, ettei ehdoin tahdoin edes riitele. Enemmän on sanallista harkkaa. Tosin meillä ei kyllä sallitakaan toisen satuttamista. Lapset 4v. ja 8v.

molemmilla tavoilla ja ihan kunnolla. Ei paljon auta huutamiset tai väliin menot. Nyt pienempi on arestissa ja ihanan hiljaista. ap

ja päivittäin jotain pientä töpsimistä. (Joista saattaa korkeintaan mustelmia tulla).



Tilanteet läpikäydään aina, ja anteeksi pyydetään, mutta silti oppi unohtuu äärimmäisen nopeasti. :/



Itselle on tämä ollut aivan käsittämätöntä ymmärtää, koska olen ollut itse ainut lapsi. Mieheni toisaalta on vanhin kolmesta ja heillä on aina veljekset ottaneet rajustikin yhteen lapsena. (Kaikista on kasvanut oikein mukavia, sosiaalisia sekä hyvin pärjääviä miehiä, jotka näin aikuisena tulevat hyvin toimeen keskenään).



Ehkäpä tämä on siis aivan normaalia :))

omat lapset ei tappele keskenään kun on niin iso ikäero mutta aikoinaan mentiin isoveljen kanssa kouluun välillä niin että toisella oli silmä mustana ja toisella toisella huuli auki. Ja ihan vaan keskenään tapeltiin. opeilla oli aikoinaan naurussa pitelemistä kun lukivat reissarista et sisko ja veli on taas tapellu kotona :)

joten sitä kautta ei kokemusta tappeluista. Mutta muistan kun itse olin lapsi niin tappelin veljeni kanssa rajustikin välillä, meillä hiukan alle 2v. ikäeroa. Esim saatoin heittää maitoa hänen päälleen tai hutkittiin toisiamme kaukosäätimellä tai heiteltiin kirjoja toistemme päälle. Sitten kun kun oltiin molemmat teini-iässä niin tuo fyysinen tappelu väheni mutta sitten oli vähän väliä haukkumista ja nälvimistä puolin ja toisin. Ei voitu esim. istua pöydän ääressä aamupalalla samaan aikaan...

pojat 11,7 ja 9 ja hirveää tappelua välillä. potkitaan ja tönitään. pienimmäinen osaa ärsyttää vanhinta todella lahjakkaasti ja sitten tulee itkun kans kun sai samalla mitalla takas..

kun on pakko johtain tehä ko toinen ärsyttää. On 7-v kertomus heidän tappelusta. Isoveli 9-v.

Mustelmia ei ole tullu, joskus joku naarmu. Pienenmpi erikoistunut tukasta vetämiseen. Pitäs leikata kaljuksi tuo isompi.



Tämä kuulema helpottaa sitten kun muuttavat omiin koteihin.

Nyt tosin tuntuu olevan melko rauhallinen vaihe. Lapset 5 ja 7 v.



Pienemmällä oli tapana ennen purra veljeään ja muutenkin ärsyttämällä ärsyttää niin kauan että isoveli lopulta tönäisi tai läimäisi. Nykyisin isoveli ei enää anna fyysisesti takaisin vaan tulee ennemminkin turvaan aikuisten luo. Eikä se pienempikään enää ole koko ajan kimpussa.

ärsyttää. joka kerta käydään tilanne läpi ja anteeks pyydetään, mutta ei vaan lopu. pojat myös puhuu törkeyksiä koko ajan. en saa niitä loppumaan.

fyysistä väkivaltaa eikä nimittelyä (tyhmä, typerä, lälläri jne.) pahempaa henkistä väkivaltaa. Oletus kun av:lla on se, että jos lapset eivät hakkaa toisiaan, on käytössä paljon pahempi henkinen väkivalta.



Lapset on hoidettu kotona, käytetty kerhossa ja muskarissa, opetettu kunnioittamaan muita ja lyömään vasta toisena. Meillä ei ole sallittu toisen satuttamista. Omassa tai miehen perheessä sellaista ei ollut, joten emme kumpikaan ole tuoneet tähän perheeseen satuttamisen mallia.

Mutta toki kinaa tulee, kun pienempi ottaa kädestä tai haluaa just sen lelun, jolla isompi on leikkimässä.



Me ei aikoinaan mun veljen kanssa tapeltu koskaan, että olisko luonnekysymys. En nimittäin usko, että se yksistään kasvatuskysymyskään voi olla, vaikka kai sekin vaikuttaa.

Meillä poika 12v ja tyttö 10v. Sellaista nälvimistä ja pikku jäynää, mutta fyysistä voimaa eivät enää käytä, jokunen vuosi sitten saattoivat lyödä, purra tai potkiakin toisiaan.



Naapurin pojat sen sijaan.. huhhuh. Viime viikolla isompaa vietiin terkkariin, kun pienempi oli lyöny sille ruuvimeisselin lapaan.

Toisiaan ja myös ovat aina tosi ilkeitä toisilleen. Nuorempi, joka on tyttö, lyö ja raapii paljon enemmän. Samanikäiset kuin ap:lla.

ja tappelevat kyllä.



Keskimmäinen kyllä käyttää fyysisiä otteitakin ja paiskoo tavaroita ja ikävä kyllä nuorin yrittää ottaa mallia... Mustelmia tms. ei tosin ole pahemmin tullut. Muuten lähinnä huutavat kuin palosireenit.