Kulkeeko teidän mielest naisilla älykkyys ja ilkeys käsi kädessä?

Enkä nyt puhu itsestäni ;-)

Ainakin työelämässä on tullut vastaan joitakin todella ilkeitä ihmisiä, enkä minä ainakaan henkilökohtaisesti pidä heitä kovinkaan älykkäinä.

Mielestäni päinvastoin. Usein älykkäällä naisella on muutakin mielessään kuin muille ilkeily.

Vaikka moni ilkiö tuntuukin näin kuvittelevan.



Kyllähän se, että osaa oikein osuvasti ilkeillä, on osoitus tietynlaisesta älystä. Mutta ihmisen ei ole mikään _pakko_ ilkeillä, vaikka halutessaan osaisikin.

Mun mielestä tyhmällä ei ole varaa olla ilkeä. Muuta selkeää ajatusta ei tule mieleen juuri nyt.

Tunnistan itsessäni molemmat piirteet...

ihmisten perusteella ei todellakaan. En mene ihmisten älykkyyttä arvioimaan, mutta koulutuksen perusteella tuntemani erittäin korkeasti koulutetut ovat todella ystävällisiä ja lämpimiä, jotkut vähän liiankin (siis oman jaksamisensa kustannuksella). Toisaalta myös tuntemani matalammin koulutetut ovat hyvin ystävällisiä.



Yleisesti tunnen kyllä niin vähän ilkeitä ihmisiä, että heidän perusteellaan on vaikea tehdä mitään yleistyksiä.

älykkyyteen kuuluu myös tilannetaju ja kyky asettua toisten ihmisten asemaan. Älykäs ihminen niin ikään tajuaa tekojensa seuraukset - ilkeys osuisi vain omaan nilkkaan.

Toki älykkäilläkin ihmisillä on persoonallisuushäiriöitä, mutta tuskin he ovat niissä mitenkään yliedustuneita.

käsitteeseen kuuluu myös sosiaalinen älykkyys ja tunneäly. Tuntemani älykkäät naiset kykenevät hahmottamaan älykkyyden määritelmän miehiä useammin kokonaisuutena ja ovat terveellä tavalla itsekriittisempiä kuin miehet. Älykkäille miehille muiden huomioiminen saattaa jäädä sivuseikaksi ja vallanhimo nousta tunneälyn yli (tyyliin Stubb ja Wahlroos).

Mun mielestä tyhmällä ei ole varaa olla ilkeä. Muuta selkeää ajatusta ei tule mieleen juuri nyt.

tuntemani naiset ovat empaattisia ja ehdottomasti parhaita ystäviäni.



Tunsin joskus tytön joka oli älykäs mutta jotenkin kieroon kasvanut. Hän oli ihan oikeasti ilkeä.



Väittäisin että ilkeydessä on kyse enemmänkin jostain persoonallisuushäiriöstä. Toki älykkäät ilkeät ihmiset saavat tehokkaammin tuhoa aikaan kuin vähänlännät ilkimykset jotka on helpompi tehdä harmittomiksi.



OT-huomio: hieman yksinkertaisemmat lähtevät helposti mukaan ilkeilyyn vaikka eivät juuri silloin sattuisikaan olemaan itse pääpukarin asemassa.

Ilkeä on helppo olla.

Oikeastaan vasta nyt aikuisena olen oppinut arvostamaan sosiaalista älyä enemmän. Se vasta taito on että kuin luonnostaan saa muut tuntemaan olonsa hyväksytyiksi sellaisena kuin ovat (Bridget Jones-klisee mutta niin totta). Joillain tuo armoitettu taito on, vailla vilpin tai yrittämisen häivää onnistuvat siinä mitä toiset otsa rypyllä pinnistävät.



Ilkeily, etenkin halpamaisuus, on niin helppoa ja tulee meille monelle luonnostaan. Sitä kun oppii kontrolloimaan, on jo astetta älykkäämpi.

usein yksinkertaisina. Varsinkin ne liian kiltit jotka jäävät keskusteluissa varjoon saattavat mennä hautaansa ilman tunnustusta älykkyydestä. Jopa heidän työsuoritustensa korkea taso voidaan laittaa vain tunnollisuuden piikkiin.



Aseena käytetty älykkyys sen sijaan tulee esiin voimakkaimmin. Se on tarkoituskin sillä ilkeä ihminen käyttää älykkyyttään terroristin tavoin pelolla hallitsemiseen.



Minusta ilkeä ihminen ei voi olla kokolailla älykäs, jos joutuu käyttämään selviytymiskeinona tuhoisia tai negatiivisia taktiikoita. Tunnekylmyys ei myöskään kerro älykkyydestä vaan enemmänkin siitä että henkilöltä saattaa puuttua kokonaan kyky tunteiden käsittelyyn - henkinen vajaus.

älykkäimpiä tietämiäni naisia ja hänen kaltaisillaan ihmisillä älykkyys on kokonaisvaltaista. Itse määrittelen sosiaalisen älykkyyden ja yhteiskuntaan sopeutumisen keskeiseksi osaksi älykkyyttä.



Vastaus ap:n kysymykseen riippuu ainoastaan siitä miten käsitettä älykkyys tarkastellaan ja katsotaanko moraalin ja empaattisuuden liittyvän osaksi älykkyyden määritelmää.

Jopa heidän työsuoritustensa korkea taso voidaan laittaa vain tunnollisuuden piikkiin.

koulujärjestelmässämme.

Eikä kai tarkoiteta, että älykkäät olis koko ajan ilkeitä?



Älykäs ihminen hoksaa nopeasti muiden heikot kohdat ja osaa halutessaan iskeä juuri niihin.

Älykäs on usein myös verbaalisesti lahjakas ja pystyy näin ollen näpäyttämään halutessaan.

Olipa harvinaisen johdatteleva kysymys. :DD

Eikä kai tarkoiteta, että älykkäät olis koko ajan ilkeitä?

Älykäs ihminen hoksaa nopeasti muiden heikot kohdat ja osaa halutessaan iskeä juuri niihin.

Älykäs on usein myös verbaalisesti lahjakas ja pystyy näin ollen näpäyttämään halutessaan.

on älykkäimpiä tuntemiani ihmisiä. Hän hoksaa nopeasti muiden heikot kohdat ja ottaa ne huomioon esim. suunnitellessaan yhteisiä tekemisiä tai selittäessään asioita. Haastettaessa hän ei lähde näpäyttelemään vaan sivuuttaa asian kypsästi.

Itse olen joskus suulas. En pidäkään itseäni keskitasoa älykkäämpänä mutta ehkä 'fiksuna' kun tiedän arvostaa ihmisessä empatiaa ja itsehillintää.

Tunne-elämältään normaali älykäs ihminen ei käytä älyään ensisijaisesti siihen, että saa tuotettua toisille pahan olon.

Eikä kai tarkoiteta, että älykkäät olis koko ajan ilkeitä?

Älykäs ihminen hoksaa nopeasti muiden heikot kohdat ja osaa halutessaan iskeä juuri niihin.

Älykäs on usein myös verbaalisesti lahjakas ja pystyy näin ollen näpäyttämään halutessaan.

Itse olen joskus suulas. En pidäkään itseäni keskitasoa älykkäämpänä mutta ehkä 'fiksuna' kun tiedän arvostaa ihmisessä empatiaa ja itsehillintää.

...tilanteessa, jossa itsehillintä toimii. Oli sitten älykäs tai ei. Ihmisessä on kuitenkin usein muitakin ominaisuuksia kuin älykkyys ja ilkeys tai empatia ja itsehillintä? Ja ehkä se sun älykäs ystäväkin toimii eri tilanteissa eri tavalla?

Minä ainakin toimin eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa eri tavalla ja minussa on piirteitä, joita jotkut ystäväni eivät ole koskaan nähneet. Näin varmaan jokaisen ihmisen kohdalla asia on?