Lue keskustelun säännöt.
Inhottaa oma heikko itsetunto - vs. "toinen nainen"
25.04.2012 |
Ihan itseä inhottaa tämä oma huono itsetunto. Että annankin jonkin minulle merkityksettömän naisen vaikuttaa elämääni näin paljon...
Kaikki alkoi siitä, kun eräs puolituttuni erosi miehestään. Ehtivät olla vuoden päivät naimisissa, kun mies jäi kiinni syrjähypystä, ja pariskunta päätyi sitten eroon.
Eron jälkeen nainen aloitti kunnon sinkkuelämän, eikä siinä tosiaankiaan mitään pahaa, päin vastoin, mutta kun tähän sinkkuelämään kuului selvästi vain ja ainoastaan varattujen miesten metsästys. Ihan sydämestä aina kouraisi, kun oli salasuhteessa naimisissa olevan miehen kanssa, jolla lapsia, eikä vaimo-raukalla mitään hajua tilanteesta.
Yhden kerran oli suhteessa miehen kanssa, joka naimisissa ja vaimo odotti perheeseen toista lasta. :´(
Yllätys, yllätys, että miehet aina jatkoivat elämää vaimojensa kanssa, eikä jättäneet heitä tämän naisen takia (vaikka tämä tuttavani selvästi sitä toivoi), vaan tämä tuttavani oli heille vain hauskanpitoa.
Yhteen aikaan hän hakeutui aina väen väkisin samoihin kuvioihin minun mieheni kanssa (työkuvioissa, vapaa-ajalla, harrastuksissa jne.) Aina jotain renkaittenvaihtoapua kysellen (vaikka hän ei siis tunne miestäni millään tavoin mistään)tms.
Mieheni ei antanut hänelle mitään vastakaikua, vaan "yritelmät" hiipui puolessa vuodessa.
Nyt kun ehdin jo hengähtää ja huokaista helpotuksesta, ettei tämä nainen hääräisi ainakaan enää meidän lähipiirissä (ja mieheni), niin eikös hän tutustuttanut itsensä mieheni työnantajan kanssa, ja nyt hän hääräilee päivittäin jos jonkinlaisesta syystä mieheni työpaikalla. Käsittääkseen hän vokottelee nyt mieheni naimisissa olevaa, itseään puolet vanhempaa, työnantajaa, mutta kyllä minun täytyy nyt myöntää, että tuo kuvio häiritsee minua todella pahasti.
Tämä nainen on siis 24-vuotias, ja eron jälkeen ulkoinen olemus ja tyyli muuttunut... miten sen nyt sanoisin kauniisti... hyvin vapautuneeksi, avoimeksi eikä jätä mitään arvailujen varaan. Säästää myös paljon kangasmateriaaleissa.
Hän työskentelee hyvin miehisellä alalla, eli siksi hänen on helppo pyöriä mm. mieheni työpaikalla "työkuvioissa" ja hengailla siellä mysö vapaa-ajalla.
Mutta minua suututtaa nämä omat ajatukset ja tunteet. Tunnen itseni niin heikoksi ja mitäänsanomattomaksi, ja koen tämän naisen uhkana.
Olenhan 30-vuotias, kahden lapsen kotiäiti, joka ei enää ehdi laittaa itseään niin usein kuin aluaisi, lentää ja tehdö mitä lystää, ja väkisinkin miettii minkälaisin silmin se oma mies minut näkee tuon toisen naisen rinnalla (vaikka päivittäin kertookin rakastavansa minua, kehuu kauniiksi ja seksikkääksi, ja meillä on hyvä olla yhdessä).
Mutta silti...
Miksi joku minulle merkityksetön nainen voi saada itsetuntoni näin alas, vaikka minunhan pitäisi olla ylpeä omasta elämästäni, ylpeä itsestäni, ylpeä perheestäni jne?
Kommentit (20)
niin minä käyn tasan 5 viikon välein kampaajalla (malliin leikkaus + väri), kulmat nypin ja kestovärjään aina itse n. kerran kuussa, kerran kuussa myös huollan ripsipidennykset. Ja melkein joka aamu ehdin levittä kasvoille kevyen meikkivoiteen, hieman punaa poskiin ja huulipuna, niin noiden ripsipidennysten ansioista yleisilme on yllättävän pienellä vaivalla todella freesi ja huoliteltu. Hiukset tosin ehdin arkiaamuisin pitämään vain puhtaana, kammattuina ja ei muuta kuin ponnarille.
Mutta jotenkn ne ajatukset, että ei minulla ole aikaa ja energiaa olla sellainen "miehiä mukavasi jututtava", pirteä nainen, jolla on aina aikaa puuhastella ja harrastaa, sekä tehdä kaikkea kivaa ja lähteä ties minne ihan tuosta noin vain. Ja onhan hän tietenkin nuorempi, vartaloltaan niin paljon kauniimmassa kunnossa jne.
Vaikea selittää... mutta väkisinkin tulee sellaisia ajatuksia, että vaikka se oma mies kuinka minua rakastaa, niin mitä jos hän halusia vain vähäsen päästä "maistamaan" tällaista nuorta menevää naista, ja saada lentää hetki hänen mukanaan. :(
Kun minä olen vain se tuttu ja turvallinen vaimo, siitäkin huolimatta vaikka käymmekin mieheni kanssa säännöllisesti kahdestaan viettämässä viikonloppuja poissa kotoa, jotta pääsemme edes hetkeksi riisuutumaan vanhemmuudeen rooleista, niin siitäkin huolimatta minä olen mieheni silmissä nainen, joka on hänen vaimonsa, kumppaninsa ja lastensa äiti. En se nuori kaunis, jännittävä menevä nainen...
Inhottaa että tuo nainen saa minut ajattelemaan ja tuntemaan tällaisia asioita!?! >:/
Eli siis en ole täysin omasta päästäni kehitellyt asioita, tuollaisia "saalistaja" -naisia on siis olemassa?
Kun en ole aiemmin tällaiseen tilanteeseen törmännyt, tai naiseen.
ap
(Blaaaaah näitä ajatuksia!!!! Suututtaa minä itse!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsetunto tuli alas koska se ei alusta alkaenkaan ollut vahva. Rakenna itsetuntosi uudelleen, eri tavalla. Vahva ei ole vahva ennen kuin se on käytössä testattu.
Vieläpä hyvä sellainen?
Tässä olotilassa ei ole hyvä olla. :/
Jos on hyvä itsetunto, niin eikö vastaavassa TILANTEESSA PALJOA HETKAUTTAISI TÄLLAINEN "SAALISTAJA" LÄHIPIIRISSÄ?
AP :)
Sinä näet mitä sinä haluat nähdä. Sinä näet vain toisen ihmisen pinnan. Sinä näet pelkosi, et koko totuutta. Mieti mitä pinnan alla ja ihmisen menneisyydessä piilee. Ihmiset ovat sellaisia kuin ovat A) perimänsä takia ja B) menneisyytensä ja kokemuksiensa takia.
Tissillä olija huitaisi näppikseltä caps-lukon päälle ;)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omassa kaveripiirissä myös tällainen "saalistaja", jonka elämäntehtävänä on vain ja ainoastaan saada ihailua osakseen. Hän on ollut kihloissa kahdesti ja molemmilla kerroilla piti yllä lukemattomia sivusuhteita.
Aina kun oli vapaana, naisen mielenkiintona, oikeastaan harrastuksena, oli viedä minulta miehet. Monta kertaa siinä onnistuikin. Hän on hyvin viehättävä. Ulkoa päin. Jatkoin aina kaveeraamista. Jotenkin tämä naikkonen onnistui keplottelemaan itsensä ulos vastuusta ja minä uskoin?! Varsinainen narsisti. Itsetunto oli itsellä tietenkin heikko, jollei jopa olematon.
Tuosta ojasta nousin oikeastaan vasta sitten kun tapasin nykyisen aviomieheni. Hän oli AINUT MIES (näin ainakin tuntui) joka piti minua kiinnostavampana ja viehättävämpänä kuin tätä saalistajaa. Kauan aikaa olin silti varovainen enkä halunnut, että mieheni ja tämä naikkonen viettäisivät aikaa yhdessä. Tapasin heitä erikseen. Yritys oli kyllä kova, viimeiseen asti yritti minulta jälleen kerran miestä viedä, kuitenkaan kun en voinut aina tavata näitä kahta erikseen. Puhuin mieheni kanssa asiasta ja hän piti naista melkoisen vastemielisenä ja teennäisenä persoonana. Luojan kiitos. Pikkuhiljaa oikeasti ymmärsin kuinka kieroutunut nainen tuo niin kutsuttu ystäväni oli ja viilensin välejä vähä vähältä.
Nyt on tämä nainen jälleen kerran onnellisesti (?) kihloissa ja minä naimisissa omani kanssa. Jälkeen päin ajateltuna pitäisi melkein kiittää tätä naista. Hänhän kun erotteli ne jyvät akanoista minun puolestani. Sitä paitsi nainen ehkä sai vieteltyä miehet, mutta ketään heistä ei saanut ikinä pidettyä, juuri niinkuin tuossa sinunkin tapauksessa. Onnettomia väliinputoajia. Minä en ehkä ole samanlainen seksikäs viettelijätär, mutta en ole sentään tuollainen tyhjä kuori mitä hän. Älä anna tuollaisten heitukoiden masentaa, ne kun ovat nimenomaan vain hauskanpitoa varten. Ja siitä nyt ei ainakaan kannata olla kateellinen :)
Tämä nainen kerrankin päivitti faceaan tyylii: "En ymmärrä miksi kaikki naiset äideiksi tultuaan antaa itsensä rupsahtaa eikä enää huolehdi ulkonäöstään, eikä laita itseään enää edes miehensä mieliksi... ei ihme että ne isit lähtee minun matkaani."
Vaikka tällä tuttavallani on noin 800 kaveria facessa, niin silti tuntui että tämä päivitys oli tehty varta vasten juuri minulle.
Eli hän saa tuollaisilla kirjoituksillakin minut heti tuntemaan itseni huonommaksi ihmiseksi, ja minulle tulee heti tarve todistella elämäntilannettani (tosin en kyllä mitään hänelle kommentoinut, mutta kovasti kävin mielessäni asioita, joita tekisi mieli kirjoittaa...)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yritin saada AP:n tajuamaan että sillä naisella voi olla oma lastinsa taustalla syynä käytökseensä. Myöskin sen että hänellä ei ole luottamusta siihen että A) mies ei tunnistaisi itse saalistajanaista tai että B) mies ei vastustaisi sitä naista. Minkälainen itseluottamus on silloin kun ajattelee että automaattisesti häviää toiselle ihmiselle, silloin kun ihmissuhteista on kysymys? Ymmärrän että tunnistaa parempansa heti esim. työssä, urheilulajeissa tai taiteissa mutta ihmissuhteissa? Silloin on jotain pielessä. Voiko sellaista vikaa korjata ilman itkua? En tiedä.
- 4. ja 6.
Sano sille että se on kykenemätön pitkäaikaisiin suhteisiin. Alkaa suututtamaan tuo sun itkeminen. Minä poistun nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille että se on kykenemätön pitkäaikaisiin suhteisiin. Alkaa suututtamaan tuo sun itkeminen. Minä poistun nyt.
no vittu
Sano sille että se on kykenemätön pitkäaikaisiin suhteisiin. Alkaa suututtamaan tuo sun itkeminen. Minä poistun nyt.
Pitäisikö sinun vastaavasti mennä raivonhallintakurssille, ja pienellä itsetutkiskelulla opetella hillitsemään omia negatiivisia tunteitasi.
Huolestuttavaa käytöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä hän miehiä saalistamalla yrittää paikata sitä omaa huonommuuden tunnetta ja yksinäisyyttä.
Sinänsä ymmärrän pelkosi, koska itselläni on vastaavanlaisia tunteita omasta mitättömyydestä. Haluaisin olla vaimo, josta mieheni voisi olla ylpeä. Viimeksi eilen kyllä epäonnistuin tässäkin, kun miehellä oli ystävänsä kylässä ja minä likaisissa kotivaatteissa hoidin viiden (meillä itsellämme on kolme, loput siskon lapsia) alle 5-vuotiaan iltapalat, kylvetykset, hampaidenpesut ja nukuttamisen. Voin sanoa etten ollut olemukseltani ja ulkonäöltäni mitenkään mairitteleva kun posket hehkuen yritin vastata kaikkien lasten tarpeisiin.
Tämä nainen kerrankin päivitti faceaan tyylii: "En ymmärrä miksi kaikki naiset äideiksi tultuaan antaa itsensä rupsahtaa eikä enää huolehdi ulkonäöstään, eikä laita itseään enää edes miehensä mieliksi... ei ihme että ne isit lähtee minun matkaani." Vaikka tällä tuttavallani on noin 800 kaveria facessa, niin silti tuntui että tämä päivitys oli tehty varta vasten juuri minulle. Eli hän saa tuollaisilla kirjoituksillakin minut heti tuntemaan itseni huonommaksi ihmiseksi, ja minulle tulee heti tarve todistella elämäntilannettani (tosin en kyllä mitään hänelle kommentoinut, mutta kovasti kävin mielessäni asioita, joita tekisi mieli kirjoittaa...) ap
Kirjoitteleeko joku oikeasti Facebookiin tuollaista? Kehuskelee miesjutuillaan? Ja etenbkin varatuilla miehillä?
Sori, mutta en vaan usko. Tai sitten minulla on vaan tervejärkisiä kavereita.
Miksi sinä muuten kaveeraat hänen kanssaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä nainen kerrankin päivitti faceaan tyylii: "En ymmärrä miksi kaikki naiset äideiksi tultuaan antaa itsensä rupsahtaa eikä enää huolehdi ulkonäöstään, eikä laita itseään enää edes miehensä mieliksi... ei ihme että ne isit lähtee minun matkaani."
Vaikka tällä tuttavallani on noin 800 kaveria facessa, niin silti tuntui että tämä päivitys oli tehty varta vasten juuri minulle.
Eli hän saa tuollaisilla kirjoituksillakin minut heti tuntemaan itseni huonommaksi ihmiseksi, ja minulle tulee heti tarve todistella elämäntilannettani (tosin en kyllä mitään hänelle kommentoinut, mutta kovasti kävin mielessäni asioita, joita tekisi mieli kirjoittaa...)ap
ja nimenomaan siksi, että miehellä oli syrjähyppy - eli mies lähti jonkun toisen naisen matkaan! Luulisi olevan hyvin hiljaa toisten naisten laittautumisesta ja isien lähtemisestä omaan matkaan... ja tosiaan, eiväthän ne taida juuri pysyä mukana ne isit kuitenkaan. Näyttää tosiaan siltä, että tämä nainen kärsii huonosta itsetunnosta. Hänhän tekee juuri sitä, mitä hänellekin tehtiin, eli kostaa koko maailmalle oman exänsä syrjähyppyä.
Mutta ymmärrän, että tuollainen nainen saa itseluottamuksen alamaihin - itsekin olen samoissa tunnelmissa ajoittain, varsinkin nyt kun itse olen päivät pitkät kotona lasten kanssa, kärsin valtavasta unen puutteesta ja kaikki väsymyksen merkit näkyvät kilometrien päähän. Ja samaan aikaan kaikki ympärillä olevat äidit näyttävät niin raikkailta ja hyvännäköisiltä.
Enkä siis kaveeraa. Ainoastaan puolituttu.
(Hänen ex-miehen kautta tiedän hänet, ja siksi aikoinaan olimme hieman tekemisissä, ja sitä kautta jäänyt myös face-kaveriksi. Ennen eroaan oli aivan toisenlainen ihminen.)
On siis jäänyt sitä kautta face-kaveriksi, emme näe tai ole yhteyksissä ollenkaan oikeassa elämässä. Tiedän näistä hänen mies-kuvioista ja touhuistaan hänen fb-päivitysten kautta.
Ja facen kautta hän yritti tuota miestänikin kosiskella, ihan avoimesti, ja sitten olen kuullut mieheltäni loput jutut, kun häärii siellä heidän työpaikalla.
Ja kyllä, hän päivittää faceen nämä juttunsa. Suunnitteli jopa hankkiutuvansa raskaaksi sille yhdelle miehelle, joka oli omalla tahollaan naimisissa ja vaimo odotti toista lasta, ja olisi halunnut että mies jättää vaimon hänen vuokseen.
ap
Onhan tämä nainen ollut aina kaunis, mutta erottuaan miehestään asenne ja tyyli muuttui aivan kokonaan.
Eihän nyt kukaan nainen ole kauneutensa takia uhka. Kyllä kauniita ihmisiä maailmaan mahtuu, ja kauneus on katsojan silmissä.
Minun itsetuntoa syö ehkä pahiten juuri tämän naisen käytös yms.
Koska minun moraalillani ei käyttäydytä tuolla tavalla varattuja miehiä kohtaan.
ap
Voihan miehesi tavata jonkun sellaisenkin, joka ei kehu FB:ssä touhuillaan, jos se on mahdollisesti vieraisiin menossa. :P Itse asiassa mä ihmettelen, miksi et puhu miehesi kanssa asiasta vaan pelkäät jotain turhaa luuskaa ja kirjoittelet siitä nettiin. Vähän outo logiikka sulla.
Ymmärrän miltä sinusta tuntuu. Minusta tuntuisi varmasti ihan samalta. Et ehkä voi muuta tehdä, kuin olla onnellinen miehesi kanssa ja puhua hänen kanssaan jos tuo nainen kummittelee mielessäsi. Jos pitää oman parisuhteen hyvänä, niin eikai tuossa tilanteessa voi muuta tehdä. Pitäisikö sinun poistaa tuo nainen kavereistasi? Et enää lukisi hänen hölmöjä juttujaan. Et varmasti ole ainoa, joka halveksii hänen elämäntyyliään!!!!!!
Minusta tuollainen on ihan uskomatonta. En kunnioittaisi häntä yhtään.
tässä ihminen ja asenne jolla pärjää! etsi tätä asennetta ap, voit päättää vain omasta elämästs ja onnellisuudestas. toisesta et voi ikinä mennä 100% takuuseen, on oltava onnellinen siitä mitä saa ja luotettava. toinen pettää jos on pettäkseen, omalla vastuullaan. ei kannata murehtia sellaista, mitä ei voi tietää.
On ihan luonnollista kokea noin kun lähistöllä on "saalistaja". Vaikka moni tuleekin tänne kohta kertomaan että kato peiliin, sulla on vaan huonoitsetunto jne., niin siitä ei ole kyse mun mielestäni. Jokainen HYVÄ ÄITI kuluttaa energiaansa siinä määrin lapsiinsa, ettei aikaa omalle ulkonäölle juuri jää. MUNUN MIELESTÄNI siis meikatttu, kammattu trendien mukaan pukeutuva äiti ei vain ole mahdollista. Se omaan ulkonäköön laitettu laitettu aika on aina pois lapsilta. Enkä sitten edes jaksa vastata niille kaikille jotka kohta hyppää kattoon ja paasaa olevansa niin hiton hyvän näkösiä, meikkavansa aina ja olevansa silti niin hiton hyviä äitejä. Hame päällä ei istuta hiekkalaatikossa, piste.
Mutta takaisin asiaan. Auttaisko jos piristäisit itsesi jollakin pienellä kertaluonteisella jutulla joka kestäisi kauemmin kuin ripsiväri? Esim. uusi kampaus, uusi väri hiuksiin, tai ripsien ja kulmien kestovärjäys, niilläkin on jo vähän huolitellumman näköinen vaikkei meikkaisikaan? Puhu miehellesi ja ota avosylin vastaan jokainen vakuutus häneltä että olet kaunis. Hänen mielestään sinä olet maailman kaunein niin sisältä kuin ulkoakin! :)