kylpykammo
Meidän vauvalle (2kk) on tullut yhtäkkiä kammo kylpemistä kohtaan. Heti kun aletaan sivellä vettä päälle vauva aloittaa hirveän huutamisen ihan paniikissa eli on selvää pelkoitkua. Tämä kammo alko ihan yllättäen viikko sitten, siihen asti kylpeminen suju suht hyvin ilman paniikinomaista itkua. On koitettu nyt kylvettää myös maha alhaalla asennossa muttei siitäkään juuri ole apua. Tämä on outo juttu koska muuten tyttö tykkää kyllä pepun pesuista hanan alla ym. Onko kellään samanlaisia kokemuksia tahi hyviä neuvoja antaa?
Kommentit (9)
voiko sitä oikein mitenkään opettaa? Mutta ajattelen, että jos meillä olisi vastaava tilanne niin luultavasti lopettaisin kylvetysyritykset ja siirtyisin vaikka suihkuhetkiin. Meillä poika 5kk, on välillä käymässä suihkussa mun sylissä. Siinäkin saa pestyä sen verran kun on tarvis eikä ole vaaraa että vauva hörppää huomaamatta vettä.. Sillä tavalla saa ainakin totutettua veteen..
Ja mitä tulee vauvauintiin niin.. meillä esikoinen aikoinaan tykkäsi vauvauinnista n kuukauden ajan. Sitten alkoi sellainen meininki että vedessä viihdyttiin n 10 min minkä jälkeen altaassa olo oli yhtä huutoa. Tätä jaksettiin n kuukaus ja sitten päätin että on rahan ja ajanhukkaa käydä puolen tunnin vauvauinnissa jos siellä pystyy olemaan vain 10min. Lopetettiin siis uinti mutta siitä huolimatta neiti oli jo ekana kesänä (9kk iässä) varsinainen vesipeto ja tykkää edelleen kovasti uimisesta..
Miksi stressata itseä ja vauvaa ja tehdä väkisin jotain.. Jos vauva ei halua tai tykkää tai joku tuntuu pahalta niin itkulla siitä ilmoitetaan :)
kun laitettiin kylpyyn...
Keksittiin, että mennään suihkun kautta kylpyyn eikä sen jälkeen olla huudettu. Nyt poitsu on reilu 4kk.
Nykyään tehdään näin, että pistetään sauna lämpiämään. Isi menee saunaan ja minä syötän pojan. Kun saadaan syötyä, kerrotaan isille että pistää ammeen valmiiksi. Mennään pojan kanssa kolmistaan suihkuun, sitten isi kylvettää pojan, äiti kuivaa, isi suihkuttaa itsensä, isi ja poitsu lähtevät pukemaan ja äiti pääsee saunomaan...
Eikä ole koskaan pitänyt. Vauvauintikin aloitettiin ja lopetettiin, kun tyttö vaan jännitti kädet nyrkissä ja vartin päästä alkoi itku. Kokeiltiin sitä neljä kertaa kunnes päätettiin lopettaa.
Näistä oli meille apua:
-kylpypäivät harvemmaksi, joka päivähän ei tarvitse kylvettää, esim. vain joka toinen tai kolmas päivä
-lapsi hyvällä tuulella kylpyyn mentäessä, meillä yleensä aamuisin parhaalla tuulella (ei väsynyt, nälkäinen tai ähky)
-kokeilimme myös suihkua vaihtoehtona
-rauhallinen juttelu, varmat ja rauhalliset otteet
-annetaan aikaa tottua veteen, lasketaan hitaasti ammeeseen eikä heti kastella kokonaan
-vähemmän vettä, ei heilu veden mukana yhtä paljoa
-muutama kylpylelu
Toivottavasti näistä jostain olisi apua myös teille!
eli kun lapsella tulee eteen sellainen tilanne, että hän ei saa mistään viestiä ympäröivistä rajoista niin alkaa pelottaa. Normaalisti hänellä on vaatteet ympärillään = turva, tai hän on sylissä =turvalliset rajat tai kapalossa sama juttu. Kylpyammeessa ollaankin ihan nakuna ja jalat ja kädet huitovat etsien ammeen reunoja, joka toisi turvallisuuden tunnetta. Kokeilkaa esim. niin, että vettä on sen verran vähän, että pylly osuu ammeen pohjaan ja voitte myös viedä lapsen jalkapohjat niin lähelle ammeen päätyä, että ne todella koskevat reunaa. Kiinni pitävä käsi pitääkin sitten turvallisesti kiinni käsivarren ympäriltä niin sitten on taas niitä vauvalle tärkeitä turvallisia rajoja ja kylpyhetkikin saattaa helpottua. Veden lämpö kannattaa tarvittaessa tarkistaa sillä äitiyspakkauksen kylpymittarilla.
Meillä asiaan auttoi harso. Vauva nakuksi, harsoa hieman päälle (laitettiin vaan masun päälle ja pyöräytettiin vähän vauvan alle) ja sitten vauva lämpöiseen veteen varmasti ja hymyillen. =) Kun vauva on vedessä, voi harson nostaa pois.
Vauvathan ei pienenä tykkää olla alasti, joten harso antoi turvallisuuden tunnetta ja sen pystyi helposti ottamaan vedessä pois. Meillä loppui kylpyitkut samantien, kun tajuttiin ottaa tuo käyttöön ja oliskohan poika ollut 3 kk ikäinen, kun kylpyyn pystyi laskemaan jo ilman harsoakin. Nyt ikää kohta 10 kk, ja kylpyyn mennään innosta hihkuen. =)
Äidin/isin on tietysti muistettava hymyillä vauvalle ja katsoa silmiin veteen laskettaessa, sillä vauvahan reagoi vanhempien käyttäytymiseen. Juttelu kylvyn aikana auttaa myös. Varmat otteet, ja itselle vaan ajatus, että tämä sujuu varmasti hyvin eikä meillä ole mitään hätää (niin kuin ei olekaan), jotta vauva ei vaistoa epävarmuutta. Jos vauva harsosta huolimatta hieman itkee, älä nosta heti pois vedestä, sillä silloin vauva arvelee, että tämähän on oikeasti vaarallista, kun minut " pelastetaan" vedeltä. Jos itku tulee, niin kylvetys voi sinä iltana olla lyhyt. Vauva pitäisi nostaa vedestä silloin kun hän on vielä tyytyväinen, eikä vasta sitten, kun väsymys tms. itku alkaa.
Jos kylpeminen ei miellytä, niin suihkuttelu tai hanan alla käyttäminen toimivat varmasti ihan yhtä hyvin iltarutiineissa. : ) Toivottavasti näistä olisi jotain apua, meillä ainakin toimi mukavasti. :=)
vaan kylpy oli aina yhtä huutoa. Sitte kysyin nlassa että mitä teen että saan kylvetettyä ilman itkuja. Neuvottiin, että lasketaan vauva niin veteen, että jalat koskettaa kokoajan ammeen reunaa. Ja pylly edellä. Myös veden lämpötila vaikuttaa- ei saa olla liian kuumaa. Kannattaa kokeilla vaikka 36 asteista vettä, asteen eroki tekee paljon. Lisäksi meillä on auttanu laulaminen- katon vauvaa silmiin, hymyilen ja laulan lauluja. Ja ensiksi pestään pää ja kaula, sitte vasta valellaan vettä masulle koska muuten tulee vilu.
Sitäki kannattaa kokeilla että laittaa vauvan korvat veden alle. Ja kylvettää ei tarvitse kauaa..sen verran että saa nopeasti pestyä joka paikan.
tsemiä, kyllä se iän myötä helpottaa. Meillä tyttö nyt 4kk ja tykkää kylpemisestä, itku tulee kun pois otetaan.
Kun ei siellä viihtynyt. Nyt on jo iso taapero ja kylpeminen hauskaa, mutta lähemmäs eka vuosi käytiin aina suihkussa. Suihkutteluun vinkkinä sanoisin, että saunajakkaralla on hyvä istua, ettei liukas vauva pääse putoamaan. Suihkuttelusta ei puhuta ikinä missään, mekin ostettiin jo ennen vauvan syntymää amme, ihan turhaan! Suihkulla saa paljon paremmin puhtaaksi kaikki nöyhdät ja mähtärät makkaraiselta vauvalta...
eli poika viihtyi aluksi kylvyssä, mutta sitten 2kk ikäisenä alkoi hirmuinen huuto. Muutaman kerran kokeiltuamme luovutimme ja kokeilimme suihkua. Se sujuikin hyvin. Luulen, että poika tunsi olonsa turvalliseksi sylissä? Kuukauden päivät suihkuteltiin pari kertaa viikossa. Sitten vaan kokeitiin kylpyä ja herralla olikin hurjan lystiä. Taisi tietoisuuden kasvu ympäröivästä maailmasta auttaa?
En osaa kyllä neuvoja antaa, mutta meidän tytölle kammo tuli siitä kun vahingossa meni vettä kunnolla suuhun. Neiti siitä sitten säikähti ja alkoi huutaa. Sen jälkeen ei ole kylpy onnistunut eikä myöskään vauvauinti :( Neuvoja kaivataa täälläkin.