tupakoimatta myös raskauden jälkeen..

Miten onnistun olla polttamatta myös raskauden jälkeen? Olen nyt huomannut rv 27 että ajaudun ajattelemaan tupakkaa usein ja huomaamattani "lohdutan" tuppakka himoani ajatellen että sitte raskauden jälkeen.. Silti haluaisin että tupakoimattomuus olisi lopullisti. Sorruin esikoisen jälkeen 4 kk synnytyksestä polttamaan, kun imetys takkus ja loppu.. Nyt en haluaisi sortua.. Mutta mutta himo on silti käsittämättömän kova..

raskauden aikana, onnea siitä! Entäs jos yrität elää asian kanssa päivän kerrallaan? Aina kun mieli tekee tupakkaa, mieti jokin negatiivinen ajatus siihen liittyen: kamala haju, sitkeä yskä, liman nousu, mieti miltä pienestä vauvasta kamala tupakan katku haisee..

Näin itse pääsin eroon aikoinaan. Ja mieti niitä sairauskia mitä tupakoimisesta seuraa, esimerkki, mitä näytät lapsille, rahanmeno jne...

Tsemppiä!

Tilannetta hankaloittaa se että mieheni polttaa ja näin ollen tupakkaa on kädenulottuvilla, ei siis tarvitse vartavasten lähteä kaupasta hakemaan. Pitää vaan yrittää lujemmin tällä kertaa :)

voisiko miehesi ajatella myös lopettavansa? Vähentävänsä? Vaikka niin ettei polttaisi kotona kuin vasta illalla tms.? Meillä mies tuki mun savuttomuuttani sillä ettei polttanu "mun nähden" eli kävi tupakalla vain töissä ja kotona sitten illalla yksin huomaamatta takapihalla. Ei koskaan mainostanut että "käympä röökillä", söi aina pastillin päälle, pesi kädet jne. Vuoden kuluttua jätti hänkin koko tupakan, nyt molemmat ollaan oltu savuttomia jo 3 vuotta!!

voisiko miehesi ajatella myös lopettavansa? Vähentävänsä? Vaikka niin ettei polttaisi kotona kuin vasta illalla tms.? Meillä mies tuki mun savuttomuuttani sillä ettei polttanu "mun nähden" eli kävi tupakalla vain töissä ja kotona sitten illalla yksin huomaamatta takapihalla. Ei koskaan mainostanut että "käympä röökillä", söi aina pastillin päälle, pesi kädet jne. Vuoden kuluttua jätti hänkin koko tupakan, nyt molemmat ollaan oltu savuttomia jo 3 vuotta!!

meilläkin minä "haastoin" miehen myös lopettamaan. Tai ainakin tein hiton vaikeaa h'änelle polttamisen. Lopulta teki niinkuin ton terkan mies, kävi salaa, poltti töissä ym.. Ei varmaan miehestäkään ollu loppujen lopuksi mukavaa tulla hönkimään tupakan katkuja toisten lähelle.

Kyllä sinä/te onnistutte, jos tahdotte!

-2-

ap:n viesti vois olla mun kirjoittama..

Itse aloi esikoisin syntymän jälkeen polttamaan juhliessani ja pikkuhiljaa välillä kotona kun vauva nukkui. Häpesin, en kertonut kuin miehelle ja parille kaverille, en polttanut julkisesti muuta kuin baarireissulla. Tupakointi oli melko vähäistä, ja kun tulin uudelleen raskaaksi lopettaminen oli tosi helppoa. Nyt olen viikolla 16 ja ajattelen lähes jokapäivä, että sitten kyllä poltan sillointällöin kun vauva on isompi. Tiedän, kuulostaa pahalta, mutta en voi ajatukselle mitään. En oisi kuvitellakaan polttavani odotusaikana, mutta melkein joka yön nään unta että poltan. En tajua, ennen esikoista olin ihan normaali tupakoitsija ja lopettaminen aiheutti jopa pienet niksat, nyt kun välissä poltin sillointällöin niin lopettaminen tuntuukin vaikeammalta...



inhottava riippuvuus.

tekee jatkuvasti mieli siideriä ja jotain raikkaita drinkkejä... Enkä ennen raskauttakaan juonut oikeasti juuri koskaan, tyyliin yhden siiderin kahdessa kuukaudessa. Nyt maistuis jatkuvasti, kääk.