Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa minua tekemään tämä vaikea päätös!
19.11.2005 |
Eli meillä on kaksi pientä lasta. Meillä on noin kahdesti kuukaudessa aivan sairaita tappeluja, joskus myös lasten nähden:( Mies repii hiuksiani, potkii, satuttaa. Mies on aina se, kuka ensin käy käsiksi, mutta olen kyllä myöskin syyllinen näihin yhteenottoihin ja annan myös takaisin raapimalla ym. Nyt on mitta täynnä ja tekisi mieli sanoa itsensä irti tällaisesta suhteesta. Mietityttää kuitenkin se, että onko ero lapsia kohtaan oikein. Mies rakastaa lapsiaan ja lapset miestä. Ja jos vain pystyisin antamaan asioiden olla ja antamaan periksi, näitä tappeluja ei tulisi.
Eli, miten on. Olisiko vain kaikille parasta lopettaa tällainen suhde? vai pitäisikö minun sulattaa kaikki miehen välinpitämättömyys, laiskuus ja paskamaisuus ym. ja olla " haastamatta" riitaa. Te näette varmaan asiat selkeämmin, kuin minä tässä kaikessa tunteiden sekamelskassa!
Kiitos!
Kommentit (11)
vahingoittaa lapsia TAKUULLA enemmän kuin ero, jonka voi hoitaa hyvin. Vaikka lapset eivät edes näkisi väkivaltaa, he vaistoavat sen. Ainoa aikuinen teko on hankkia apua. Esim lyömätön linja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos molemmat haluavat niin on kyllä myöskin keinoja selvitä asiasta. Hakeekaa apua.
Auttavat kyllä tällaisissa tapauksissa, esim. turvakoditkin auttaa. Ja ei todellakaan ole lapsen etu elää noin. Ensin pitää huolehtia itsensä hyvin voivaksi ja sitten voi kunnolla huolehtia lapsistaankin
Usein riidat johtuvat siitä, että mies ei osallistu mielestäni tarpeeksi lasten- ja kodinhoitoon. Saattaa vetää kaljaa pikkutunneille ja sitten herran pitäisi saada aamulla nukkua niin pitkään kun huvittaa, vaikka tietää kyllä, että kaipaan edes kerran viikossa apua lastenhoitoon myös aamuisin, että saisin joskus ottaa rennommin... Ja kun en enää itsekkään tiedä, onko minulla oikeutta esim. juuri vaatia miestä heräämään viim. 12 päivällä, koska hänkin on kuitenkin töistä väsynyt. Ehkä kuulostaa tyhmältä riidanaiheelta, muuta rassaa, kun toinen saa olla miten lystää ja minä en saa levätä koskaan! Huh, mitä vuodatusta :)
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies voisi lähteä, kun olet varannut ajan. Siellä sitten kerrot asiat, juuri miten ne ovat (älä kaunistele). Jos ei tule, peruutat ajan tai käyt yksin hakemassa itsellesi tukea ja otat heti avioeron. Lapsista kasvaa onnettomia aikuisia tuollaisessa perheessä.
Minä kyllä olen täysin sillä linjalla että pois väkivaltaisesta suhteesta.Kotona oli väkivaltaa se tuntui minusta silloin lapsen silmissä kamalalta.Nyt edellisessä suhteessa oli väkivaltaa ja erosin vaikka se pahalta tuntuu se on parasta lapselle
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mies suostuu terapiaan, se tarkoitta sitä, että hänellä on halua pelastaa perhe (tätä toivon sydämestäni!). Jos ei ole senvertaa valmis tekemään perheensä vuoksi, niin olkoon!
Kiitos teille avusta. Saitte minut (ainakin vähän) aukaisemaan silmäni tilaanteen vakavuudelle!
-ap
selväksi se että jos ei tule sinne niin sinä haet avioeron!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
en antanu muita vaihtoehtoja. Siis eron lisäks. Pitkään sitä pyöritteli mielessä ja lupautui sitten tulemaan, jos kerta on ainoa vaihtoehto. Enkä luvannut edes, että jatko olis sit selvää vaan sanoin, et katotaan sit terapian jälkeen, että jatketaanko yhdessä vai ei.
Eli jos miehes susta yhtään välittää, niin varmaan lähtee mukaan, vaikka ei kovin mielellään. Ite aattelin, et jos sen vertaa ei voi ees yrittää, ni olkoon koko paska. Vaikka tosi tiukka paikka miehelle olikin. Kenellekkään ei tietenkään saa kertoo, et hän menee mihkään terapiaan.
Tsemppiä teille!
jossa vallitsee keskinäinen rakkaus, kunnioitus ja luottamus. Jokainen lapsi ansaitsee kodin, jossa ei tarvitse pelätä.
Jos rakastatte toisianne ja haluatte suhteenne pelastaa, niin hankkikaa apua. Esim. terapiaa, miehille on olemassa terapiaa tuohon väkivaltaisuuteen. Kokemuksesta tiedän, että kun tuolle lyöntilinjalle lähdetään, se väistämättä pahenee.
Mutta kannattaa miettiä, jaksaako elää tuollaisessa suhteessa, jossa ei näytä olevan sitä kunnioitusta toista kohtaan. Ja mieti, minkälaisen esimerkin parisuhteesta ja toisen ihmisen kohtelusta lapsenne saavat. Valitettavasti perheväkivalta periytyy... Ole rohkea, ja katkaise tuo ketju!