Oikea feministi ei ota miehen sukunimeä!

Mutta on vaikea asia joutua ylipäänsä muuttamaan nimeään.

Aikansa elänyt patriarkaalinen perinne.

Ojasta allikkoon. Heh heh :)

Aikansa elänyt patriarkaalinen perinne.

Ojasta allikkoon. Heh heh :)

tämä feministi on itse valinnut miehensä mutta ei isäänsä. Tarpeeksi hyvä syy valita miehensä nimi eikä isän.

kun välttämättä halusi mun sukunimen?

...toisten vakaumuksia siellä mistään mitään tietämättä.



Totta on, että miehen sukunimen ottaminen (vaikka siihen olisi kuinka hyviä henkilökohtaisia syitä) ei ole feministinen teko, ja tässä maailmanajassa ja tilanteessa se on itse asiassa aika epäfeministinen teko, ja luultavasti vastoin kenen tahansa todellisen feministin ihanteita.



Mutta ei voi vaatia, että jokaisen pitäisi jokaisessa elämänsä hetkessä toteuttaa ihanteitaan täysin, itse, "tai muuten ei ole oikea ...isti". Kyllä ihanteet saavat olla korkeammalla kuin oman elämän valinnat todellisuudessa.

mutta on kyllä ärsyttävän matelijamaista, että naiset ottavat automaattisesti ja miettimättä mihehensä sukunimen nykypäivänä. Oma nimi on kuitenkin - ainakin minulle - läheinen ja tärkeä osa identiteettiä.

Joku sukunimihän niille lapsille pitää joka tapauksessa valita.

Lasten nimet.

Itseäni ärsyttäisi, että lapsille tulisi miehen suvun nimi, mutta yhtä epäreilua olisi jos heille tulisi minun sukuni nimi. Lisäksi mielestäni ehdottomasti parasta olisi, että koko perhe olisi saman niminen.

Se, että emme ole saaneet tätä pulmaa ratkaistua, on ainoa syy miksi emme ole mieheni kanssa vielä menneet naimisiin. Joten jos teillä tosifeministeillä on tarjota ratkaisuja, niitä otetaan kovin mielellään vastaan!

- syystä tai toisesta - ottaneet ovat tehneet sen "ärsyttävän matelijamaisesti, automaattisesti ja miettimättä"

mutta on kyllä ärsyttävän matelijamaista, että naiset ottavat automaattisesti ja miettimättä mihehensä sukunimen nykypäivänä. Oma nimi on kuitenkin - ainakin minulle - läheinen ja tärkeä osa identiteettiä.

Ensimmäinenkin sukunimeni oli mieheltä, isältäni. Feminismi lähtee ihmisarvon käsitteestä, ts. jokainen erilainen ihminen on arvokas, ja jokaisen tulee saada toteuttaa itseään vapaasti, kunhan ei vahingoita muita. Ap:lla ei ole valtuuksia nimitellä ketään femakoksi tai tekofemakoksi.

että se oli kauniimpi ja harvinaisempi kuin tyttönimeni. Kukaan ei painostanut minua tähän enkä koe olleeni "matelijamainen". Minulle tyttönimi ei ollut muuta kuin (ruma) sukunimi, ei tärkeä eikä osa identiteettiäni. En varmaan sitten ole feministi, mutta toisaalta, enpä ole tähänkään asti itseäni sellaisena ajatellut. Mutta nainen on kyllä naiselle susi, on vaikea kuvitella miehiä jauhamassa tällaista asiaa ja haukkumassa toisiaan.

Se, että emme ole saaneet tätä pulmaa ratkaistua, on ainoa syy miksi emme ole mieheni kanssa vielä menneet naimisiin. Joten jos teillä tosifeministeillä on tarjota ratkaisuja, niitä otetaan kovin mielellään vastaan!

Teette niinkuin monet muutkin: keksitte oman uuden nimen jonka otatte yhteiseksi nimeksi. Sen ei tarvitse olla mikään yhdistelmätyyppinen teidän nimistänne.

on tyttönimi, johon ei kykene samaistumaan ja ottaa siksi itselleen miehen sukunimen.

Näin itse menettelin. Pääsin vääränkielisestä sukunimestä eroon luontevasti.

T. oikea feministi

Mulla on oikeastaan sama homma, mutta ajattelin sitten ehkä kuitenkin suomentaa omani ennemmin kuin ottaa miehen nimen.

Niin itseään arvostava nainen pitää ISÄNSÄ nimen.

Aikansa elänyt patriarkaalinen perinne.

Ojasta allikkoon. Heh heh :)

Aikansa elänyt patriarkaalinen perinne.

on tyttönimi, johon ei kykene samaistumaan ja ottaa siksi itselleen miehen sukunimen.



Näin itse menettelin. Pääsin vääränkielisestä sukunimestä eroon luontevasti.



T. oikea feministi

Otin miehen sukunimen koska se on suomalainen ja siis Suomessa hyvä, enkä ymmärrä miksi se tekisi minusta vähemmän feministin. Jos olisi ollut toisinpäin eli minulla kotimainen nimi ja miehellä ulkomainen olisin pitänyt oman nimen.

Aikansa elänyt patriarkaalinen perinne.

niiin ulkona! Kuten femakot yleensäkin.

Feminismi on tasa-arvon kannalla. Siis sekä nainen että mies saavat itse päättää nimestään, kuten tilanne nykyään on.

Lasten nimet.



Itseäni ärsyttäisi, että lapsille tulisi miehen suvun nimi, mutta yhtä epäreilua olisi jos heille tulisi minun sukuni nimi. Lisäksi mielestäni ehdottomasti parasta olisi, että koko perhe olisi saman niminen.



Se, että emme ole saaneet tätä pulmaa ratkaistua, on ainoa syy miksi emme ole mieheni kanssa vielä menneet naimisiin. Joten jos teillä tosifeministeillä on tarjota ratkaisuja, niitä otetaan kovin mielellään vastaan!