Miten pitkälti opettaja saa itse "säveltää" numeroiden kanssa? ov
Opettaja on päättänyt ottaa käyttöön arviointitavan, jossa kaikki kokeiden keskiarvojen puolikkaat pyöritetään jatkossa alaspäin. Eli jos on matikan kokeista on vaikka saanut: 9-, 9-, 8,5 ja ka. on siten 8,67, pyöristetään kevään todistukseen numero 8 eikä 9!
Ainoastaan, jos kokeiden keskiarvoksi tulee 8,75, pyöristää hän numeron 9! Ja sama siis kaikissa aineissa ja kaikissa numeroissa. Ja riippumatta siitä viittaako tunnilla kerran ja kaksikymmentä kertaa.
Herää kyllä kysymys, löytyykö tähän jostakin joku pykälä ja peruste. Perusteluja opettaja ei antanut, on näin vain päättänyt. Itse pidän tätä täysin mielivaltaisena tapana!
Kommentit (18)
täysin subjektiiviseen arviointiin. Ei ole lakia tai pykälää, joka määräisi siitä. Muutenhan opettajien ei tarvitsisi arviointeja tehdäkään.
On eri asia, *pitäisikö* opettajan käyttää jotain ohjattua systeemiä.
täysin subjektiiviseen arviointiin. Ei ole lakia tai pykälää, joka määräisi siitä. Muutenhan opettajien ei tarvitsisi arviointeja tehdäkään.
On eri asia, *pitäisikö* opettajan käyttää jotain ohjattua systeemiä.
kysyä mamman mielipidettä numeroarviointiin. Tai muuten ope joutuu raastupaan.
Arvioinnin pitää olla kokonaisvaltaisempaa ja kattavampaa. Opsissa on myös arvioinnin perusteet arvosanalle 8 ja 5 ja niitä tulee noudattaa. Lisäksi oppilaalla pitää olla eri tapoja osoittaa osaamistaan, joten koearviointi ei yksin riitä.
Koe on kuitenkin vain yhden päivän suoritus. Itse olen esimerkiksi antanut arvosanan 8 oppilaalle, jonka kirjalliset työt olisivat tuottaneet numeron 7, koska hän on osoittanut vahvaa osaamista oppitunneilla koko lukukauden. Toisinkinpäin jatkuvan näytön arviointi voi tietysti vaikuttaa.
Eli: opettajan arviointitavalle ei ole mielestäni perusteita. Opettajan työ arviointeineen on kuitenkin varsin itsenäistä ja omavaltaista, mutta mielivaltaista se ei saa olla.
Opettaja on päättänyt ottaa käyttöön arviointitavan, jossa kaikki kokeiden keskiarvojen puolikkaat pyöritetään jatkossa alaspäin. Eli jos on matikan kokeista on vaikka saanut: 9-, 9-, 8,5 ja ka. on siten 8,67, pyöristetään kevään todistukseen numero 8 eikä 9! Ainoastaan, jos kokeiden keskiarvoksi tulee 8,75, pyöristää hän numeron 9! Ja sama siis kaikissa aineissa ja kaikissa numeroissa. Ja riippumatta siitä viittaako tunnilla kerran ja kaksikymmentä kertaa. Herää kyllä kysymys, löytyykö tähän jostakin joku pykälä ja peruste. Perusteluja opettaja ei antanut, on näin vain päättänyt. Itse pidän tätä täysin mielivaltaisena tapana!
Siis hei, eikö muulla aktiivisuudella/osaamisella/osaamattomuudella muka pitäisi mitään merkitystä numeroon ??.
Ja opettaja, joka näitä lapsia opettaa, ei saisi käyttää edes näin pientä harkintavaltaa.
Tuntuu, että sinun sinne ala-asteelle vielä pitäisi mennä.
ei ole mikään automaatio, että myös todistusarvosana on 9. Se voi olla esimerkiksi 8 tai 10 - juuri sen jatkuvan näytön arvioinnin vuoksi. Mistään pärstäkertoimesta ei ole kyse (turha edes haaveilla), vaan ammattitaitoinen opettaja osaa määritellä oppilaan osaamisen ja antaa numeron sen perusteella.
kaverin lapsi saa kokeista kymppejä. Todistukseen tukee kaseja. Open perusteluna on tuntiaktiivisuus. Ei pidä paikkansa, poika on ihan yhtä aktiivinen kuin kaverinsa, mutta ei auta. Ope päättää. Toisaalta mitä väliä niillä numeroilla on.
Ope päättää. Toisaalta mitä väliä niillä numeroilla on.
joihin pitää ihan oikeasti pyrkiä ja siinä yhtenä kriteerinä on nimenomaan saadut todistusarvosanat. Jos muiden koulujen oppilaiden kohdalla näin ole menetelty, silloinhan hakijoita ei voi mitenkään ottaa arvosanojen perusteella!
Kyllä nykyajan koulunkäynti on ihmeellistä. En yhtään luota opettajien objektiivisuuteen, niin monenlaisia juttuja olen kuullut...
Kun mietin eri opintoja, mitä olen itsekin elämäni aikana suorittanut, ei missään muualla ole ollut näin mielivaltaista toimintaa, kuin tämä tapaus nyt on. AMK- ja yliopisto-opinnoistakin saa herranen aika opettajalta kirjallisen palautteen joka ikisestä tehtävästä, josta voi selvästi todeta, mitä on arvioitu ja miksi.
Peruskoulussa lapsilla ei ole minkäänlaista turvaa, ellei vanhemmat perään kysele. Kivaa kannustusta opettajalta lapsille...
t.ap
Kyllä niitä numeroita on jaettu peruskoulussa "ihan mututuntumalla" jo 80- ja 90-luvuilla.
Yksikin kundi sai armosta vitosia ja kutosia, vaikka oikeasti ei mitään osannutkaan. Ei lukenut kokeisiin, ei viitannut, eikä vastannut oikein jos jotain kysyttiin, ja sai kokeista nelosia. Opettajakin totesi, että saa armosta vitosen (koska kävi kuitenkin tunnilla, vaikka ei muuten osallistunutkaan). Ei varmaan olisi enää jaksanut katsoa ko. tapausta enää yhtää vuotta pidempään.
Ja sitten oli näitä kielten opettajia, jotka antoivat pojille parempia numeroita, kuin mitä kokeet tai tuntiaktiivisuus olisi edellyttänyt. (Pojat kuulemma osasivat kieltä, vaikka koe ei mennytkään hyvin...koe olisi mennyt paremmin, jos pojat vain olisivat viitsineet lukea niihin...joten annetaan "paremmat" arvosanat.)
mutta pojat oli ne, jotka valitti aanekkaimmin.
opetan toisella asteella ja täytyy sanoa että vaikeeta on. Skaala 1-3. Jos jotenkin yrittää olla oikeudenmukainen. Takaisin 1-5 skaala.
Ja ap, olet skitso. Opeta lapsesi elämään myös myöhempää vaihetta opiskelussa, onko aina syy opessa?
Mielivalta? Perustele!
Ps. Kuka "mielivaltaisesti" raegoi sinun työhösi?
kaverin lapsi saa kokeista kymppejä. Todistukseen tukee kaseja. Open perusteluna on tuntiaktiivisuus. Ei pidä paikkansa, poika on ihan yhtä aktiivinen kuin kaverinsa, mutta ei auta. Ope päättää. Toisaalta mitä väliä niillä numeroilla on.
Oletko sinä siellä tunnilla katsomassa, että pojat ovat yhtä aktiivisia? Yksi viittaa yhteen kysymykseen, toinen viittaa 20 kysymykseen, kolmas ei tiedä mitään, vaikka suoraan kysytään, neljäs viittaa koko ajan näyttääkseen aktiiviselta muttei tiedä koskaan vastausta oikein, viides tietää aina kun kysytään suoraan muttei koskaan viittaa...
Tunnilla on paljon sellaista, mikä vaikuttaa arvosanaan. On varsinaiset kokeet, pistokokeet, mahdolliset kirjoitelmat, kotiläksyjen tekeminen, viittaaminen tunnilla ja - kyllä tosiaankin - oppilaan yleisilme. Jos oppilas istuu jalat pulpetilla hapan ilme naamalla ja näyttää aina siltä, että haista kuule paska, niin ei siitä todellakaan tee mieli kauheasti ylöspäin numeroita nostella. Joku toinen oppilas on aina iloinen ja seuraa virkeästi opetusta, ihan eri lailla sellaiseen suhtautuu. Myös siis se yleinen innostuneisuus ja harrastuneisuus vaikuttaa.
jälkeen mihinkään tällaisiin laskukaavoihin. Oppilaan osaamista verrataan hyvän arvosanan kriteereihin. Onneksi kohta saadaan uudet opsit niin ehkä tämä edellinen sitten pian pääsee käytäntöön.
Ope, joka noudattaa opsia
työskennelleenä,voin sanoa,että aika mielivaltaista todella on toi arvostelu.Sekin vaikuttaa tykkääkö ope oppilaasta vai ei,millaiset vanhemmat on ym.
arvosanoista täysin itsenäisesti. Toki tuollaisen päätöksen tulee perustua johonkin ja se peruste olisi hyvä kertoa vanhemmillekin. Ko. opettaja on arvioinnissaan vaativa, mutta minä en henkilökohtaisesti pidä sitä huonona asiana eikä vanhempienkaan pitäisi automaattisesti siitä purnata. t. luokanopettaja
arvosanoista täysin itsenäisesti. Toki tuollaisen päätöksen tulee perustua johonkin ja se peruste olisi hyvä kertoa vanhemmillekin. Ko. opettaja on arvioinnissaan vaativa, mutta minä en henkilökohtaisesti pidä sitä huonona asiana eikä vanhempienkaan pitäisi automaattisesti siitä purnata. t. luokanopettaja
oppilaiden vanhempien päähän.
jälkeen mihinkään tällaisiin laskukaavoihin. Oppilaan osaamista verrataan hyvän arvosanan kriteereihin. Onneksi kohta saadaan uudet opsit niin ehkä tämä edellinen sitten pian pääsee käytäntöön. Ope, joka noudattaa opsia
"Aktiivisuus" ei aina automaattisesti ole positiivinen käsite, vaan pahimmillaan toisten häiritsemistä, ja voi olla pikemminkin osoitus osaamattomuudesta.
Epäilen, että provo on tämäkin aloitus. Ei kai enää ole tuollaisia opettajia. Kieltämättä ns. pärstäkerroin vaikuttaa varsinkin taideaineissa, liikunnassa ja muissa sellaisissa, joissa ei ole varsinaisia kokeita.