Lue keskustelun säännöt.
Itku tuli --> vihkisormusasiaa!
16.04.2012 |
Mulla on niin paha mieli!!
Kaikki muu häissämme on viimeisen päälle, paitsi mun sormus!
Ihan kamalaa, se on kultainen ontto zirkoni-sormus ja kooltaan liian iso. Nyt selvisi vielä, että sitä ei voi edes pienentää. Mä en kestä.. kihlasormuksestakin tippui eka kivi jo, eikä se ole vuottakaan ollut sormessa. Tämä kertoo vain yhden asian, halvalla ei saa hyvää.
Harmittaa myös, että kihlasormukseen ei mahtunut kaivertaa edes kihlapäivää vaan vain vuosi. Lopputulos on se, että en itsekään muista enää kihlapäiväämme.
Onko typerää jos en pidä kuin yhtä sormusta (siis kihla) häissä?
Miestä ei kiinnosta mun sormus-ongelma pätkän vertaa, sillä on vain kiire töissä.
Minua harmittaa se, että ainoa pysyvä mitä häistä valokuvien kanssa jää on nämä sormukset ja ne on han sekundaa!
Kommentit (80)
No voi kyynel.. Itse en pysty käsivamman vuoksi pitämään vihkisormustani lainkaan. Etkö ole menossa naimisiin sen avioliiton solmimisen vuoksi? Vai oikeasti jotkut sormukset on tärkeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis miten tuolla jollekki ei mahdu enää sormukset ? Eihän sormet kasva .
jaksatte heh vastaikka kymmenen vuotta vanhaan ketjuun hah
Onnittelut sinulle, jos avioliittosi suurin murhe ovat sormukset!
Sormus on metallia, sen voi tehdä tuohestakin. Se on pelkkä symboli.
Ihan kamalaa olisi tuhlata rahaa monen sadan sormukseen, siksi itselläni ei edes ole vihkisormusta. Vain kihlasormus, joka ostettiin kaikkein halvin mahdollinen. Koko väärä nykyään niin en juuri käytä eikä hopeisten korujen kanssa sopisikaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onnittelut sinulle, jos avioliittosi suurin murhe ovat sormukset!
Kaikenlaiset ulkoiset jutut kuten häät ja sormukset ovat epäolennaisia juttuja tosiaankin. Ap:lla on varmaan asiat muutoin liitossa hyvin :) Siitä kannattaa olla iloinen ja onnellinen
Jos on rahat tiukilla niin sitten tyydytään siihen mitä saadaan. Sitä voi aina ostaa kalliimman sormuksen ja käyttää sitä. Itse en ottaisi mitään halpaa kivisormusta vaan ohuen kultaisen renkaan ja täydentäisin myöhemmin kauniilla sormuksella.
Ja sen sanon, että mun vihkisormus on sellainen, jonka itse haluan (silloin kun on taloudellisesti varaa valita tietenkin). Ei sitä mies päätä. Saidan ukon kanssa en edes menisi avioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin oli alkuperäiset sormukset onnettomat rinkulat. Mieheni kuoleman jälkeen ostin henkivakuutusrahoilla sellaiset timanttisormukset kuin halusin.
Ei meille sormusten hinnalla ollut mitään merkitystä. Oltiin kyllä jo "seurusteltu"naimisiin mennessämme 14 vuotta. Sormuksemme maksoivat yhteensä jotai parikymppiä. Siis 20 eur, selvennyksen vuoksi. Sormusten symbolinen arvo taas on mittaamaton. En ymmärrä ihmisiä, jotka haluavat tuhansien sormuksen. Kertoo ihmisestä jotain muutakin. Sellaista, jota en pysty käsittämään. Eipä minun tarvitsekkaan onneksi. Luulen, että nämä kalliin sormuksen perään naukuvat ovat muutaman vuoden päästä taas sinkkumarkkinoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli tonnin valkokultainen timanttisormus, ostettu kooltaan naftiksi kuten kultasepänliikkeessä neuvottiin. Ekan raskauden alkumetreistä lähtien jäi liian pieneksi eikä ole sen koomin sormeen mahtunut. Aikani pidin ketjussa kaulassa, nyttemmin jo hävinnyt. Ei ole avio-onni ollut siitä kiinni.
Vanha ketju, mutta fakta on, ettei ontto sormus kestä, ja zirkonit haalistuvat. Ei ole mitään pahaa siinä, jos haluaa kunnon sormuksen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tonnin valkokultainen timanttisormus, ostettu kooltaan naftiksi kuten kultasepänliikkeessä neuvottiin. Ekan raskauden alkumetreistä lähtien jäi liian pieneksi eikä ole sen koomin sormeen mahtunut. Aikani pidin ketjussa kaulassa, nyttemmin jo hävinnyt. Ei ole avio-onni ollut siitä kiinni.
Ei ole avio-onni kiinni, tuskin kukaan niin luuleekaan. Jotkut vaan tykkäävät koruista, ja se on ok.
Apua voi ostaa itsekin sen sormuksen niin saa mieleisen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Apua voi ostaa itsekin sen sormuksen niin saa mieleisen.
Apua=Ap...eläköön tekstinsyöttö.
Älkää olko huolissanne! Tämä 9 vuotta sitten solmittu liitto on taatusti jo purkautunut. ( ketju 2012)
Sormukset ovat avio-onnen ulkoinen olemus.
Me käytiin yhdessä valitsemassa sormus, niin sain mieleiseni, joka sattui vielä olemaan hintaluokassa edullinen vaikka siinä onkin vaan kahdeksan pienen pientä timanttia upotettuna "Tähtitaivas", kaunis sormus. En olisi ikinä,halunnut sellaista koholla olevaa kiveä, joka tarttuu joka paikkaan. Eikä nuutenkaan ole minua sellaiset.
Vierailija kirjoitti:
Siis ihan oikeasti. Minkälainen mies ei viitsi/raaski hankkia kunnollista sormusta? Tai ei edes jaksa perehtyä asiaan? Huhhuh. Vituttaa ap:n puolesta.
Minun mieheni. Paitsi etten itsekkään tiennyt, että miehen pitäisi se maksaa. Nuoria oltiin ja pantiin opintotuet kasaan ja ostettiin halvimmat rinkulat, mitä löydettiin. Käytiin maistraatissa ja juhlittiin kahden istuen rannalla punkkupulloa nauttien.
Joskus 20 vuotta oltuamme naimisissa, ostin itselleni nimettömään uuden sormuksen, kun vanhat oli jo aikoja sitten hävinneet jonnekkin.
Mies ei ole sormusta käyttänyt koko 38 avioliittovuoden aikana
No ompa ukko... Kuka nyt haluais anoppinsa vanhat rinkulat omaksi vihkisormuksekseen?onpa pihi ja ajattelematon ukko.