Mikä helvetti saa ihmiset lihoo, laiskuutta
Naisilla syinä on raskauskilot ja kiire lasten kanssa, miehet vetää olutta viimestä päivää. Tekis mieli ravistella hereille, että skarppaa vähän, eikö hävetä. Mielessä ajattelen aina, että mitäpä jos söisit vähän lisää, on näyttänyt onnistuvan tähänkin asti.
Eihän se vaadi ku että syö vähemmän ku kuluttaa, ei luulis olevan vaikeaa. Sitten yhteiskunta maksaa kaikki seuraukset, kuten nivelrikot, diabetes-hoidon ja masennuksen yms. Loose-loose situation..
Kommentit (57)
Ei ne asiat ole niin mustavalkoisia, kyllä ruuasta voi nauttia ja syödä hyvin lihomattakin, kun kiinnittää huomiota ruokailutottumuksiinsa.
Rehellisesti? Tuleeko siitä hyvä olo että mättää iltaisin naamaansa hiilarihöttöä, suklaata, sipsejä, keksejä, karkkeja, you name it... Tolla ruokavaliolla ei ole ihme ettei jaksa tehdä mitään!
Ja minä puhun nyt omasta kokemuksesta. On ihan helkkarin vaikeaa muuttaa ne tavat pysyvästi, sitä elää kuukauden nauttien hyvästä, terveellisestä ruuasta ja fiilistelee, miten energinen ja hyvä olo on, mut sit kuitenkin se vanhoihin tapoihin palaaminen repsahduksen jälkeisen itseinhon siivittämänä on niin helppoa!
Mutta oikeasti kannattaa opetella niitä muutoksia oman terveyden, paremman energiatason ja ulkonäönkin takia, sekä tietenkin esimerkkinä omille lapsilleen. Mieti mistä terveellisistä ruuista pidät, lisää sitä, muuntele ja laajenna repertuaaria. Tee yksi päätös kerrallaan: et jätä aamupalaa välistä, lisäät joka aterialle proteiinia, korvaat herkut hedelmillä, alat kantaa vesipulloa mukanasi, valitset joka päivä keitto tai salaattiaterian, menet aikaisin nukkumaan...
Kaikilla on ne omat kompastuskivensä, mieti mitä ne on ja mitä voisIt muuttaa. Älä odota nopeita tuloksia, keskity niihin tuntemuksiin mitä hyvä ravinto tuo tullessaan. Älä tee liikunnasta pakkoa, mutta kokeile miltä tuntuu lähteä ulos kävelemään kymmeneksi minuutiksi, saatat huomata kaipaavasi pian tunnin lenkkejä.
Päätä toteuttaa. Ja toista. Siitä se lähtee. Ja muista ettei se ole mitään elämää että kieltäydytään kaikesta. Opettele elämään 90 prosenttisesti fiksujen valintojen mukaanpiste riittää.
Ja siitä terveellisesti ruuasta vielä, itse suosittelen googlettamaan vaikkapa Kaisa Jaakkolan blogin. Myös fitfashion-blogeista löytyy paljon inspiraatiota.
Terveisin 173cm, 71kg ja matka jatkuu.
Suomalaiset on oikeasti järkyttävän läski kansa. Pistää silmään joka kerta kun tulen siellä käymään. Kannattaisi ihan oikeasti etsiä ne nautinnot jostain muualta kuin syömisestä, se on ihan mahdollista. Tai sitten kuluttaa niin paljon, että voi vapaasti herkutella.
....................../´¯/)
....................,/¯../
.................../..../
............./´¯/'...'/´¯¯`·¸
........../'/.../..../......./¨¯\
........('(...´...´.... ¯~/'...')
.........\.................'...../
..........''...\.......... _.·´
............\..............(
..............\.............\...
Lopeta meidän lihavien mollaaminen, AP !!!
Surullisinta on nähdä lihavat vanhemmat, joiden lapset ovat myös lihavia. 3-4-vuotias ylipainoinen särkee mun sydämen. Lapsi syntyy viattomana ja normaalipainoisena maailmaan ja vanhemmat syöttävät sen läskikasaksi, jolla on vinoutunut suhtautuminen ruokaan. Häpeäisitte!
Vain joku jumppaohjaaja tai ammattiurheilija tai kehonrakentaja pystyy liikkumaan niin paljon että voi "vapaasti herkutella", jos edes ne. Mä haaveilen siitä että voisin joskus vaikka ostaa oikein tuoreen leivän ja syödä siitä niin paljon kuin haluan. En mä mistään karkeista tai muusta mätöstä haaveile, niistä olen päässyt jo ajat sitten irti. Kun vois syödä ihan tavallista kotiruokaa miettimättä joka suupalaa. T. Tuo keski-ikäinen hoikka.
Minä rakastan ruokaa, se on intohimo, harrastus ja iso osa elämää. Mutta tuo on täysin totta, että siitä hiilarimätöstä perjantai-iltana sohvalla ei tule hyvä olo. Se mössö ei maistu edes hyvältä kuin hetken, sitten syö loput tottumuksesta. Itsellä viikonloppuherkkuja odotettiin ja niitä suunniteltiin hartaudella, mutta kaikki oli ihan paskaa. Yleensä meni sipsejä, keksejä, levy suklaata, makeisia, vanukasta, jäätelöä ja joku rasvainen ruoka kuten pitsa. Pari tunnin mättämisen jälkeen olo oli surkea, yleensä siihen liittyi myös ankea laskuhumala.
Ensimmäinen askel on panostaa laatuun, nautinnoista ei tarvitse tinkiä. Omat herkut on nykyään morrarella, parmankinkku, äyriäiset, pesto ja etenkin sushi. Voi syödä hyvällä omalla tunnolla eikä olo ole täyspaska vaan ravittu ja tasapainoinen. Rahaa menee ehkä euro pari enemmän, mutta mitä sitten.
Mulla ajava voima on ehdottomasti se hyvä olo, minkä terveellisesti elämisestä saa! ja vakaasti uskon, että kuka tahansa voi saavuttaa saman tilan. Mistään en tingi, päinvastoin teen enemmän kuin ennen ja nautin kaikesta enemmän koska energiaa löytyy enemmän.
Mozzarella piti kirjoittaa, ja kyllä aktiivinen liikunta vaan lisää sitä vapautta herkutella, kyse on omista valinnoista. Itse käyn salilla 5-6 kertaa viikossa, vaihtelevasti toki. Tiedän että kaikilla tämä ei erilaisten elämäntilanteiden vuoksi ole mahdollista, mutta hyvin pitkälle elämä on niitä omia valintoja kuitenkin.
Onko sulla sykemittari siellä salilla, paljonko poltat siellä per kerta? Ja ylipäänsä, ihmiset joilla on fyysinen työ ei usein tajua kuinka olemattoman vähän pienikokoinen tpimistotyötä tekevä nainen voi syödä. Liikunta helpottaa asiaa mutta ei tarjoa minkäänlaista vapaakorttia syömisten tarkkailusta jos aikoo viettää normaalia perhe-elänmää jossa ollaan joskus perheenkin seurassa.
Joskus oli sykemittari mukana juu, enää en ole viitisinyt pitää kun treeni on niin saman tyyppinen joka kerta. Keskimäärin kulutan 400-500kcal kerralla, joskus vain 300 ja joskus vähän enemmän. Aikaa kuluu 45min-1,5h. Joskus salilla käynti korvautuu kauniin ilman vuoksi 7-10km lenkilläkin.
Äärettömästi en voi tietenkään syödä, mutta mut pelasti tuo laatuun panostaminen. Syön oikeasti hyvää ruokaa sen verran kuin tahdon, turhan hötön pois jättäminen tekee paljon. Joskus se herkku on lasi punaviiniä ja juustoja suolakekseillä, joskus itsetehty pitsa tai lohisalaatti. Pyrin tekemään kaiken itse, kevyttyotteita en käytä, mutta tosiaan vaivaahan tämä vaatii.
Itse olen 160cm pitkä toimistotyötä tekevä nainen ja varustettu hyvällä ruokahalulla, mutta valintoja valintoja.
Ja 2013 tilanne ei ollut läheskään yhtä paha kuin nykyään...
Mun nivelrikkoni tuli sormiin ja alkoi, kun painoin 55 kiloa. AP - selitä sen yhteys ylipainoon.
Jo 1,2 miljoonaa lihavaa aikuista suomalaista (THL). Lapset ja nuoret on vielä erikseen...
Vierailija kirjoitti:
Oletko varma että sinä et sairastu kyseisiin sairauksiin ? Saat ihan vapaasti tulla ravisteleen, ei mua häiritse tai hävetä mun läskit.
Saat sitten ihan vapaasti olle myös turvautumasta yhteiskunnan lääkäripalveluun kun suonet on tukossa ja pumppu tilttaa
Eri -
Sairastua voit vakavasti, vaikka eläisit kuinka terveellistä elämää ja olisit normaalipainossa. Toki sen verran kannattaa katsoa syömistä ja liikkumista ettei lipsahda vaikean ylipainon puolelle.
Mä aloin laihtua silloin, ku tämä aloitus on tehty 😄
MIKSEI TÄMÄN KESKUSTELUN ALOITTAJALLA
OLE OMAA KIVAA YSTÄVÄPORUKKAA + OIKEITA JOUKKUE/TAIDE-
HARRASTUKSIA,
VAAN PÄTEE TÄÄLLÄ VAUVA.FI PALSTALLA ????
Vierailija kirjoitti:
Mun nivelrikkoni tuli sormiin ja alkoi, kun painoin 55 kiloa. AP - selitä sen yhteys ylipainoon.
No se on yksi nivelrikon syy ja kohdistuu lähinnä polviin ja lonkkiin. Nivelreuma eri asia
no tuo nyt on ihan eri asia..Pointti oli että on erikseen elämäntapasairauksia, jotka johtuu mm. länsimaalaistumisesta muuallakin maailmalla ja etenkin lihavuus on alistamassa näille. Ap