Kehtaako kukaan muu tunnustaa nähneensä kotonaan sokeritoukan?

http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21314&doc=533&language=Fi…



http://www.keuruu.fi/terve/sokerit.htm



" Tuntomerkit

Vikkelä, siivetön hyönteinen. Väri hopeanharmaa (kuolleet yksilöt valkoisempia). Tuntosarvet pitkät, rihmamaiset, helposti katkeilevat. Perässä kolme pitkää haurasta lisäkettä. Iho aikuisella mikroskooppisten suomujen peittämä. Lisäksi joka jaokkeessa on muutama harva sukanen.



Ekologia

Sokeritoukka syö tärkkelys- ja valkuaisainepitoista orgaanista jätettä sekä homesienten rihmastoa ja leviä. Se elää kosteissa tiloissa ja on liikkeellä öisin. Aikuiset voivat suotuisissa olosuhteissa elää jopa 3,5 vuotta.



Yleisyys

Sokeritoukka on erittäin tavallinen esiintyen käytännöllisesti katsoen kaikissa rakennuksissa, jopa uusissakin."

Vierailija:

Ootteko muuten nähny sellaisia parin sentin sokeritoukkia? Ne ne vasta ällöjä onkin. Yök!

meilläkin oli. omakotitalo, 90-luvun lopulla rakennettu. Tulivat varmaan viemäristä? Ekaksi 1, sitten 2, lopulta muutaman viikon kuluttua maton alta löytyi vaikka kuinka paljon.



Osta torjunta-ainetta ja ruistkuta listat ja olikohan viemärit (en nyt muista) kaikista tiloista, joissa voi olla kosteutta. Sokeritoukat tarvitsevat suuren kosteuden lisääntyäkseen (siis munivat kosteisiin paikkoihin kuten viemäriin).



Sumutat siis kaikki tällaiset tilat KERRAN VIIKOSSA 6 (vai oliko se 8, en muista) VIIKON AJAN. Näin tapat olemassaolevat toukat. Mutta nämä kaverit ovat ehtineet munia. Viikon päästä tapat uudet tulokkaat. Ja taas viikon päästä uudet, ettei uusia munia pääse tulemaan. 6 viikon kulutta pitäisi viimeistenkin toukkien olla kuoriutunut. Ne kun vielä listit, niin talon pitäisi olla puhdas.



Meillä ei sen koomin ole toukkia näkynyt.

Kaikkiallahan niitä on paitsi okt:ssa

Kuinka niin kehtaako? Minun asunnossani on niitä paljonkin, ne on minun söpöjä kavereita.

Vessan nurkassa asui pieni hämähäkki joka piti sokeritoukat poissa. :)

Asuin -85 rakennetussa kivitalossa opiskelijakämpässä ja kyllähän noita piruja siellä vilisti. Hassua, että vaikka kämppä oli edellisen asukkaan jäljiltä siivoamaton ja sottainen, niin toukkia ei silloin näkynyt. Näin ensimmäisen vasta parin kuukauden päästä ja sittenhän niitä rupesi näkymään melkein päivittäin.

Kiehuvaa vettä, etikkaa ja kloriittia viemäreihin, vähintään viikoittainen imurointi, kaikki ruokatarvikkeet umpipurkkeihin. Ei niitä mikään hävitä, silti niitä kipitteli ruokakaapissa, roskiskaapissa, makkarin lattialla ja seinällä, sohvan alla ja joskus harvoin kylppärissäkin. Ainut mikä auttoi, oli myrkytys viikon-parin välein: suihkutettavaa Myrriä joka rakoon. Sen jäljiltä löytyi pelkästään raatoja, kunnes taas parin viikon jälkeen rupesi näkymään eläviä.

Onneksi pääsin muuttamaan pois. Rukoilen luojaani ettei niitä tähän asuntoon saavu. :D

Juu, on niitä ja on myös hiiriä ja niin edelleen. Ihan sovussa ollaan eletty yhteistaloudessa noin 20 vuotta, rintamamiestalo maaseudulla. Toki mä hiiret koitan pitää poissa, mutta kyllä niitä vaan kotona vilistelee, minkäs teet. Meillä on perussiistiä ja talo ei ole homeessa. Elossa ollaan ja terveitä, eli ei mitään hätää.