Älä tuhlaa, pärjäät elämässä!

asutte jossakin korvessa, josta saa tontin halvalla ja puolisosi on rakennusalalla.

Puoliso kemianalalla, yksi kolmesta Suomen suurimmista kaupungeista.i turheia



Mutta tosiaan, kun ei osta turhia, huomaa, että todellakaan ei oikestaan tarvitse mitään tilpehtööriä :)

kiteytit asian täydellisesti!

jossa asunnot ovat kalliita. Kuitenkin on oikein hyvin varaa olla 3v kotona per lapsi. Miehelläni on melko hyvä palkka, mutta ei kuitenkaan mikään todella iso. En koskaan osta mitään turhaa. Asiat ovat valintakysymyksiä. On myös perheitä, jotka valitsevat toisin. Ostelevat kaikenlaista ja sitten on "pakko" palata nopeasti töihin, kun eihän asuntolainaa yhden palkalla makseta. Kyllä maksetaan kevyesti ja mitään pienennöstä lyhennykseenkään ei ole tarvinnut tehdä.

Ei keikuta työllisyystilanteet, saadaan tehdä mitä halutaan ja matkustellaan kun huvittaa, jos ei työt estä vapaa-aikaa. Ja ikää alle 40-v.



Elämä on valintoja.

Siis onko teillä talosta lainaa vai miten? Toi on todella vähän... missä asutte?

Me asutaan vuokralla Tampereella pienessä kaksiossa ja meidä'n vuokra on enemmän kuin teidän asuntomenot.



Älytöntä huudella tolleen.

Päivä surkeinuono provo

Nautin elämästäni, asun vuokralla ja maksan kesämökkiä, tilaan lehtiä, ostan lapsille välillä kaikkea turhaa, syön henkilöstöravintolassa, käymme matkoilla ja tapahtumissa, annan rahaa opiskelijoilleni, tilaan pizzaa kotiin välillä. Paljon ei jää säästöön mutta parin vuoden välein tehdään etelänmatka pimeimpänä aikana.



t.yh

ottaa kotoa lähtiessään aina mukaan rasian jossa on pari näkkileipää ja vettä pullossa, jos hiukoo. Ei meillä ollessaan ikinä osta bussilippua, aina kävelee rautatieasemalta ( n 3 km ) kantamusten kanssa. Nyt tulee ratikalla, kun ostin hänelle lipun, johon latasin arvoa.

Jos ostan kaupasta lehden aina sanoo ton saa ilmaiseksi lukea kirjastossakin. Kaupoista ostaa vain halvinta merkkiä, aina katsoo poistolaatikot jne jne.

Se sopii hänelle. Mä tykkään käydä joskus kahvilassa, ajaa ratikalla, ostaa pari lehteä, leikkokukkia jne jne. Pientä arjen luksusta.

Ostin vähän aika sitten itselleni helmet, mun äiti vakuutti häneltä olisin saanut lähes samanlaiset ja varastossa oli vanhoja muovisia helmiä, joista sitten kokosi lähes samanlaisen.



Uskon että tämä maa olisi aika äkkiä lamassa jos kaikki käyttäisi rahaa yhtä vähän kuin äitini ( ja ap ).

niin eihän kenellekään olisi mitään taloudellisia ongelmia.



Mutta ei kaikille noita asuntoja riitä. Ja lisäksi ongelmaksi tulee se, että kun menee sen asunnon perässä tarpeeksi kauaksi, niin on pakko hankkia auto, jonka jälkeen joko lainakulut tai vanhan auton korjauskulut tekevät tyhjäksi sen säästön, mikä asumiskuluissa on tullut.

Mutta monesti myös nuo säästäen elävät ihmiset hyödyntävät muita törkeästi. Ollaan aina tunkemassa "samaan kyytiin" oli sitten kyseessä matka sukulaisen häihin, kauppareissulle tai töihin. Korvausta ei makseta, tai jotain hyvin minimaalista annetaan kerran vuodessa, tyyliin konvehtirasia joulun alla.



Kaikki mitä saadaan irti hamutaan itselle, esim. jos tutulla paljon omenoita puussa kysytään saisiko muutaman ottaa ja kerätään kolme ämpärillistä. Pieneksi jääneet lastenvaatteet ja muut halutaan "lainaan" ja niitä ei sitten enää näekään.



Ollaan aina valmiita menemään juhliin, mutta itse ei koskaan mitään illanistujaisia pidetä, jos "pakko" pitää lasen synttärit niin tarjolle vähän ja mahdollisimman halpaa tarjottavaa.



Oli kyseessä mikä tahansa niin apua kinutaan ko. alan tutuilta, alkaen "pikkuremonteista" hiustenleikkauksiin ja tietokoneen korjauksiin. Ja tietenkin ilmaiseksi, ehkä kahvit tarjotaan kiitokseksi...



Ja sama koskee tavaroita: pakettiauto lainataan ja pisaraakaan ei jätetä esim. ylimääräistä bensaa kiitokseksi, ehdotetaan josko voisi tutun mökkiä lainata siksi aikaa kun tämä on etelässä lomalla, jos lapsia raaskitaan viedä johonkin huvipuistoon niin majoitusta kitistää serkun kimmin kaimalta joka saattuu asumaan ko. kaupungissa, maksutta tietenkin.



On helppo elää säästeliäästi jos ei ns. itse elätä itseään vaan pummaa aina ja kaiken mahdollisen minkä irti saa muilta.

Meidän perheessä eletään säästeliästi, mutta yhtään kohtaa en tunnistanut noista jutuistasi.Tosi typerä juttu.

No ei tuo teidän pärjääminen kyllä johdu siitä, että mahdollisesti jätätte kauppareissulla jonkun muovikassin ostamatta tai lehdet tilaamatta, vaan siitä, että teidän asumismenonne ovat aivan poikkeuksellisen pienet. Samaan on suuremmissa kaupungeissa mahdollista päästä äärimmäisen harvan (ellei sitten työmatkat kasva niin, että säästö hukkuu kasvaneisiin työmatkakuluihin).



Eihän tuolla hinnalla saa juuri mistään pientäkään perhekokoista asuntoa, suurin osa sinkkukavereistakin joutuu maksamaan melkein tuon verran asumismenoja vuokrayksiöistään tai kaksioistaan! Omasta puhumattakaan.